Analyytikot: EU:n tuontikielto Venäjän energialle olisi ”kuolinisku Venäjälle” ja voisi päättää Ukrainan sodan

Venäjä pitäisi ottaa velkaa ja painaa lisää rahaa, jos EU:n energiavientitulot tyrehtyisivät. Seurauksena sotimiseen ei välttämättä olisi enää varaa ja jopa kansannousu voisi olla mahdollinen.

Venäläisen Lukoilin öljyvarastoja Bulgariassa.

23.3. 13:09

Euroopan unionin tuontikielto Venäjän maakaasulle ja öljylle olisi ”kuolinisku Venäjän taloudelle” ja voisi päättää Ukrainan sodan, arvioi Danske Bank.

Danske Bankin analyytikot arvioivat tuoreessa julkaisussaan, että EU:n energiavienti on ratkaisevassa asemassa Venäjän talouden kantokyvyn näkökulmasta.

Venäjän keskushallinto saa energiakaupasta EU:n kanssa arvokasta ulkomaista valuuttaa, jonka muut lähteet ovat nyt pitkälti ehtyneet talouspakotteiden takia.

Yhdysvaltojen ja Britannian ilmoitukset kieltää energiatuonti Venäjältä eivät ole maan talouden näkökulmasta ratkaisevia, sillä Venäjän öljytuotteiden viennin arvosta 50 prosenttia suuntautuu EU-alueelle.

”Energiatuotteet kattavat noin 50 prosenttia Venäjän viennistä, jolloin pakotteiden ulottaminen niihin heikentäisi talouden näkymiä merkittävästi. EU on Venäjälle huomattavasti Yhdysvaltoja tärkeämpi vientimarkkina-alue, joten vasta EU:n pakotteilla olisi todellista merkitystä Venäjän energiaviennille”, sanoo Danske Bankin analyytikko Antti Ilvonen tiedotteessa.

OSA EU-maista haluaisi kieltää venäläisen öljyn ja muun energian tuonnin EU-alueelle. Kielto on EU:lle poliittisesti vaikea, sillä moni EU-maa nojaa voimakkaasti Venäjältä ostettuun energiaan.

Dansken pääanalyytikko Minna Kuusisto sanoo, että EU:n tuontikielto Venäjän energialle muuttaisi ”dramaattisesti” ennusteita Venäjän valtiontalouden tasapainottumisesta tänä vuonna. Venäjän valtio joutuisi rahoittamaan alijäämän velalla.

”Rahoittamiseen osallistuisi todennäköisesti myös Venäjän keskuspankki. Tämä taas kiihdyttäisi inflaatiota entisestään heikentäen kuluttajien ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja talouskasvua,” Kuusisto toteaa.

Kuusiston mukaan herää kysymys, miten Venäjän keskushallinto kykenee maksamaan julkisen sektorin palkat tilanteessa, jossa ulkomaiset tulot romahtavat. Keskuspankin rahan painaminen kiihdyttää inflaatio, jolloin palkkojen ostovoima heikkenee.

”Miten esimerkiksi Venäjän poliisivoimat tai sotilaat reagoisivat siihen, jos palkanmaksu lakkaa tai palkalla ei enää elä? Riskinä on vähintäänkin taistelutahdon heikkeneminen, mutta myös laajemmin yhteiskuntarauhan järkkyminen tai jopa kansannousu”, Kuusisto sanoo.

Danske Bankin analyytikoiden mukaan EU:n mahdollinen Venäjän energian tuontikielto voisi ajaa Venäjän sellaiseen ahdinkoon, että sodankäynnin jatkamisesta tulisi entistä vaikeampaa tai jopa mahdotonta.

EU-maat ovat olleet haluttomia lähtemään Yhdysvaltojen ja Britannian mukaan kieltämään energian tuontia Venäjältä, koska ne ovat niin riippuvaisia venäläisestä energiasta.

Danske Bank arvioi, että Euroopan talous sopeutuisi ajan mittaan tuontikieltoon, vaikka EU-maat maksaisivat lyhyellä aikavälillä kovaa hintaa kiellosta.

Venäjälle hintalappu olisi kuitenkin vielä suurempi ja vaikutukset huomattavasti pitkäkestoisempia, analyytikot arvioivat.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan