Kahden euron šokki – diesel on talouden veto­juhta, ja sen raju kallistuminen on uhka lähes koko maailman kannalta

Bensa on ennätyskallista mutta kovin kallista on nyt myös diesel. Se on ongelmallista, sillä juuri diesel pitää talouden pyörät pyörimässä.

Diesel on talouden vetojuhta. Nyt se maksaa jo bensiiniä enemmän.

27.3. 2:00 | Päivitetty 27.3. 14:27

Jokainen autoilija sen tietää: polttoaine maksaa nyt todella paljon. Niin ysivitosen kuin dieselinkin hinta Suomessa ylitti kahden euron rajapyykin maaliskuun alussa.

Tällaisia lukemia ei huoltoasemien valotauluissa ole Suomessa nähty. Hinnannousu tuntuu erityisen vaikealta, sillä koronapandemian vuoksi polttoaineet ensin halpenivat voimakkaasti, mutta nyt hintakäyrä on kääntynyt yläviistoon. Vuodessa bensiinin hinta on noussut peräti 40 prosenttia ja dieselin miltei 60 prosenttia.

Polttoaine on nyt poikkeuksellisen kallista, vaikka sen suhteuttaisi suomalaisten ansiotason kasvuun. Ostovoimaan suhteutettuna bensa tai diesel ei ole ollut näin kallista ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen, kertovat Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot. Luvut ovat helmikuulta, ja sen jälkeen hinnat ovat yhä vain nousseet.

Sama ilmiö näkyy koko Euroopassa.

Ysivitosen kallistuminen kiusaa kotitalouksia, mutta koko talouden näkökulmasta merkityksellisempää on se, mitä maksaa diesel.

Diesel on talouden vetojuhta: sen polttamisesta syntyvällä energialla kulkevat työkoneet, linja-autot ja maanteiden tavarakuljetukset sekä osa meri- ja raideliikenteestä. Myös henkilöautoliikenteessä diesel on etenkin niiden valinta, jotka työnsä vuoksi ajavat paljon.

Diesel on se, joka pitää talouden pyörät pyörimässä.

Siksi onkin ikävää, että juuri diesel on viime viikkoina kallistunut erityisen paljon. Huoltoasemilla on nähty aivan poikkeuksellinen tilanne: diesel maksaa jopa enemmän kuin bensiini. Euroopan komissio on pitänyt koko EU:n kattavaa polttoaineiden hintojen viikkotilastoa vuodesta 2005, eikä vastaavaa ole tapahtunut koko tuona aikana. Tämäkin ilmiö näkyy koko EU:ssa.

Syitä kalliille dieselille on useita. Osin kyse on kotimaisista vero- ja ilmastotoimista.

Dieselin kuluttajahinnasta noin puolet on veroja. Vuonna 2020 hallitus päätti asteittain poistaa parafiinisen dieselin alennetun verokannan. Se nosti diesellitran pumppuhintaa kaksi senttiä tämän vuoden alussa.

Toinen tekijä on niin kutsutun jakeluvelvoitteen nousu. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi polttoaineiden jakelijoiden on varmistettava, että tietty osuus niiden myynnistä on uusiutuvaa polttoainetta. Tämän vuoden alussa jakeluvelvoite nousi 18 prosentista 19,5 prosenttiin.

Uusiutuvia polttoaineita sekoitetaan ennen kaikkea dieselin joukkoon, sillä se kestää sekoittamista bensiiniä paremmin. Jakeluvelvoite kiristyy vuosittain, ja vuoteen 2030 mennessä sen arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä.

Suurin syy hintapiikille on kuitenkin Venäjä ja sen hyökkäys Ukrainaan.

Venäjä on maailman kolmanneksi suurin öljyntuottaja Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian jälkeen. Markkinoilla pelätään nyt, että iso osa venäläisestä öljystä ei pääse maailmanmarkkinoille. Yhdysvallat ja Britannia ovat jo päättäneet kieltää venäläisen öljyn tuonnin – Yhdysvallat heti ja Britannia ensi vuoden alusta –, ja myös EU:n sisällä energiakauppasaartoa Venäjälle on vaadittu, mutta toistaiseksi siihen ei ole ryhdytty.

Monet eurooppalaiset yhtiöt ovat itse linjanneet vähentävänsä venäläisen öljyn käyttöä tai lopettavansa sen ostamisen kokonaan. Näin ovat tehneet muun muassa brittiläinen BP, ranskalainen Total ja suomalainen Neste. Öljykuljetukset takkuavat, kun varustamot välttelevät kuljetuksia Venäjältä.

Euroopassa vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin.

Eurooppa on tuonut Venäjältä joka päivä noin 1,5 miljoonaa barrelia öljytuotteita, lähinnä dieseliä ja bensiiniä. Puolet Euroopan tuontidieselistä on tullut Venäjältä. Lisäksi Venäjä on ollut Euroopan tärkein toimittaja raakaöljylle, josta eurooppalaiset jalostamot valmistavat dieseliä ja muita tuotteita. Nyt yhtiöt pyrkivät hankkimaan öljyn muualta – ja joutuvat maksamaan siitä enemmän.

Tämä iskee erityisen kovasti juuri Suomeen, jossa venäläisten öljytuotteiden osuus on suuri. Nesteen Porvoon-jalostamon käyttämästä raakaöljystä kaksi kolmasosaa tuli viime vuonna Venäjältä.

Koska öljyn kysyntä on maailmalla muutenkin juuri nyt kovaa eivätkä keskeiset öljyntuottajamaat ole olleet halukkaita lisäämään tuotantoa, eurooppalaisten jalostamoiden voi olla vaikea löytää korvaajia venäläiselle öljylle. Edessä voi olla tuotantokatkoksia, arvioi tutkimuslaitos Oxford Institute for Energy Studies.

Sveitsiläisen Vitolin, joka on yksi maailman suurimmista öljynvälittäjistä, toimitusjohtaja Russell Hardy sanoi tällä viikolla talouslehti Financial Timesille pitävänsä mahdollisena, että Euroopassa joudutaan jopa turvautumaan dieselin säännöstelyyn. Raaka-ainevälittäjä Trafiguran toimitusjohtaja Jeremy Weir taas näkee riskinä varastojen ehtymisen. Hänen mukaansa dieselin tarjonta pysyy vaivoin kysynnän perässä, mikä nostaa hintoja.

”Euroopalla luultavasti on varaa maksaa. Ongelma on, mitä tapahtuu Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa. Olemme erittäin huolissamme siitä, mitä varastojen loppuminen tarkoittaisi Afrikassa, missä energiantuotanto nojaa vahvasti dieseliin”, Weir sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kaikki tämä tapahtuu tilanteessa, jossa maailman dieselsäiliöt olivat jo entuudestaan poikkeuksellisen tyhjiä. Pandemiassa öljyn kysyntä romahti ja jalostamoita suljettiin. Kun sitten maailmantalous on nopeasti elpynyt ja öljyn kysyntä kasvanut, tuotanto ei ole pysynyt perässä.

Polttoaineen kallistumisella on tuntuvia vaikutuksia Suomen ja koko Euroopan talouteen.

Polttoaineen ja yleisemmin energian kallistuminen on syy, miksi kuluttajahintojen nousu on Euroopassa kiihtynyt poikkeuksellisiin lukemiin. Helmikuussa euroalueen inflaatio oli 5,9 prosenttia. Keskivertokuluttajan ostoskori siis kallistui vuodessa tämän verran. Iso osa tästä hintojen noususta selittyy juuri energian kallistumisella. Energia maksoi helmikuussa peräti 32 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Energian hintoihin kuitenkin kuuluu aina voimakas heilahtelu, joten hintavakautta euroalueella vahtiva Euroopan keskuspankki seuraa mieluummin niin kutsuttua ydininflaatiota, josta on putsattu energian ja ruuan hintaheilahtelut. Tämä lukema helmikuussa oli 2,9 prosenttia.

Vielä alkuvuodesta ajateltiin, että inflaatiopiikki on väliaikainen ja johtui energian hinnanheilahteluista ja pandemian aiheuttamista toimitusketjujen häiriöistä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan näkymä muuttui. Energian hinnan odotetaan pysyvän korkealla pitkään.

Dieselin kallistuminen nostaa yritysten kuljetuskustannuksia. Sieltä vaikutus ui eteenpäin ketjussa ja nostaa tuotteiden hintoja. Myös joukkoliikenne kallistuu.

Kotitaloudelle ysivitosen hinnannousu tarkoittaa, että kasvava polttoainelasku syö entistä isomman osan tuloista. Kotitaloudet voivat välttää kulujen kasvun muuttamalla käyttäytymistään, mutta aina se ei ole mahdollista. Kun pakolliset menot kasvavat, kotitaloudet joutuvat säästämään muualta. Näin polttoaineiden kallistuminen syö yksityistä kulutusta ja hidastaa talouskasvua.

Jos tilanne jatkuu pitkään ja palkansaajat kokevat tilipussinsa kutistuvan, he alkavat vaatia lisää palkkaa. Inflaatiosta tulee sitkeämpää sorttia. Se kasvattaa todennäköisyyttä, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoa. Jos dieselin hinta nousee riittävän paljon riittävän pitkään, suomalaiset näkevät seuraukset asuntolainojensa koroissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita