Olli Rehn varoittaa Venäjän ja Kiinan ”autoritaaristen valtioiden liitto­kunnasta” ja kannattaa venäläisen energian osto­kieltoa

Rehnin mielestä ei kannata laskea mitään sen varaan, että Venäjästä tulisi demokraattinen oikeusvaltio meidän elinaikanamme.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on kannattanut sotilasliitto Natoon liittymistä jo vuodesta 1994.

27.3. 2:00 | Päivitetty 27.3. 8:16

Solmiossa on Ukrainan liput värit. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt syvästi Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä, joka täyttää torstaina 60 vuotta.

Sota on syntymäpäivähaastattelun aiheeksi poikkeuksellisen ikävä, mutta sitä ei voi Rehnin tapauksessa ohittaa. Hän on toiminut 20 vuotta enemmän tai vähemmän Euroopan unionin tehtävissä. Niissä tehtävissä hän on puolustanut arvoja ja periaatteita, jotka Venäjä on presidentti Vladimir Putinin johdolla rypistänyt roskakoriin.

Rehn painottaa Putinin hyökkäyksen romuttaneen sekä eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen että Suomen aktiivisen vakauspolitiikan. Hän pelkää, että rauhan rakentaminen tulee mitä ilmeisemmin olemaan vaikeaa. On varauduttava pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen ja Venäjän välillä.

”Toisaalta kriisi on vahvistanut lännen yhtenäisyyttä ja pakottanut näkemään sen, kuinka Venäjä ja Kiina rakentavat autoritaaristen valtioiden liittokuntaa. Vastakkain ovat Euroopan ja lännen liberaali demokratia sekä Venäjän ja Kiinan autoritaarinen järjestelmä.”

Keskeisenä huolena Rehn pitää sitä, missä määrin Kiina mahdollisesti tukee Venäjää joko sotilaallisesti tai taloudellisesti. Riskit ovat Kiinallekin suuret. Se ei pysty kompensoimaan kaikkia pakotteiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä Venäjälle, mutta saattaa joutua arvaamattomaan ahdinkoon, jos se alkaa Venäjää auttaa.

”Lännen pakotteista etenkin rahoitussektorin pakotteet kohdistuvat välillisesti myös Kiinaan. Kun Venäjän keskuspankin varat on jäädytetty ja transaktiot [maksujen välittäminen] on kielletty, myös kiinalaiset pankit joutuvat ottamaan tämän huomioon.”

Venäjää vastaan määrätyt pakotteet hidastavat talouskasvua koko maailmassa, mutta etenkin euroalueella. Kuinka pitkään, sitä ei tiedä vielä kukaan. Pakotteita saatetaan hyvinkin vielä määrätä lisää. Rehnin mielestä Euroopan unionin tulisi valmistautua kieltämään energian tuonti Venäjältä, vaikka se aiheuttaisi ongelmia Saksassa ja Itä-Euroopan valtioissa

Kielto tarkoittaisi Venäjän tärkeimmän ulkomaisen tulonlähteen ehtymistä. Sen takia Putinin ”sotakoneen” rahoittamisesta tulisi ajan mittaa entistä vaikeampaa ja se voisi parhaassa tapauksessa edistää ainakin aselepoa.

”Energiaa tuodaan Venäjältä EU:hun tänä vuonna suurin piirtein 600 miljardin euron arvosta nykyisillä hinnoilla. Vuonna 2020 tuonnin arvo oli 200 miljardia euroa. Energian kallistuminen leikkaa suoraan eurooppalaisten kuluttajien ostovoimaa, ja tämä 600 miljardia vastaa neljä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.”

Tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Jos EU kieltäisi venäläisen energian ostamisen, se todennäköisesti johtaisi raakaöljyn ja kaasun entistä voimakkaampaan kallistumiseen.

Inflaatio eli kuluttajahintojen kallistuminen kiihtyi euroalueella helmikuussa 5,9 prosenttiin pääasiassa energian kallistumisen takia. Euroopan keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan sen pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

Suomen Pankin pääjohtaja on virkansa puolesta Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen, jolle inflaation kiihtyminen samanaikaisesti, kun talouskasvu hidastuu, on kiperä ongelma.

”Energian kallistuminen sodan takia kiihdyttää inflaatiota, mutta siihen on hyvin vaikea rahapolitiikalla vaikuttaa. Rahapolitiikalla ei voi ratkoa energian korkeaa hintaa eikä estää sotaa.”

Sodan kauhuista huolimatta Rehn on tyytyväinen siihen, millaisen paineen demokraattisten valtioiden kansalaisyhteiskunta on saanut aikaan Venäjää vastaan.

”Uskoisin, että yritysjohtajilla on nyt tullut mitta täyteen Venäjän kanssa, koska myös oikeusvarmuus on Venäjällä entistä heikompi. Vielä enemmän yritysten vetäytyminen kertoo kansalaisyhteiskunnan paineesta, joka on lännessä on ollut todella vahvaa. On ollut hienoa havaita, mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään ukrainalaisten hyväksi.”

Ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä Rehn kertoo seuraavansa pääasiassa kiinnostuneensa kansalaisena ja ”virkaheittona” tutkijana. Rehn on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti, joka ilmoitti kannattavansa sotilasliitto Natoon liittymistä jo vuonna 1994 Ulkopolitiikka-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa. Siinä hän mainitsi erikseen myös Ukrainan yhtenä eurooppalaisista ruutitynnyreistä.

”Jatkuva jännite Ukrainan kanssa ydinaseista, laivastosta, rajoista ja Krimin niemimaasta on potentiaalinen ruutitynnyri, vaikka [Ukrainan] presidentti Leonid Kravtšuk onkin kutsunut Venäjän ja Ukrainan slaavilaisen valtioliiton purkamista ’sivistyneeksi avioeroksi’", Rehn kirjoitti Ulkopolitiikka-lehdessä.

Artikkelista oli hänelle myös henkilökohtaisia seurauksia.

”Tämä artikkeli oli yksi syy, miksi sain kenkää keskustan varapuheenjohtajan tehtävästä. Olin vuodesta 1990 kannattanut aktiivisesti liittymistä Euroopan unioniin, joten minulla oli pitkiä miinuksia EU:n vastustajien silmissä. Sitten kehtasin vielä alkaa pohtia Nato-jäsenyyttä. Se oli viimeinen niitti.”

Sodan takia monet asiassa politiikassa ja taloudessa ovat muuttunut poikkeuksellisen nopeasti. Venäjästä on tullut länsivaltioille riski, jota vältellään luultavasti vuosikausia.

Rehn kertoo havahtuneensa presidentti Putinin politiikan muuttumiseen vuonna 2007, jolloin tämä puhui Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

”Hän syytti rujolla kielellä länttä ja erityisesti Yhdysvaltoja Venäjän etujen polkemisesta ja aloitti asevoimien modernisoinnin. Tällä puheellaan Putin avasi pelin etupiiriajattelulle. Sen jälkeen hän aloitti sodan ensiksi Georgiassa ja valloitti Krimin niemimaan Ukrainassa.”

Surullisena Rehn pitää sitä, kunka Venäjä on jumittunut autoritaariseen hallintotapaan, joka hetkittäisiä vapauden tuulahduksia lukuun ottamatta on kestänyt jo 500 vuotta.

”Nyt ei kannata laskea mitään sen varaan, että Venäjästä tulisi demokraattinen oikeusvaltio meidän elinaikanamme. Putin valehteli päin naamaa länsimaiden johtajille. Hän päätti hyökätä Ukrainaan, vaikka oli sanonut, että ei hyökkää. Luottamuksen voi menettää vain kerran.”

Suomessa kansalaisten näkemykset Natoon liittymisestä ovat muuttuneet mielipidetiedustelujen perusteella voimakkaasti hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Rehnin johtopäätös on, että kansalaiset ovat tehneet uuden riskiarvion, jonka mukaan ei ole hyväksi olla yksin arvaamattoman Venäjän naapurissa.

”Norjan-mallin mukainen puolustuksellinen liittoutuminen olisi Suomelle mielekäs vaihtoehto. Se tarkoittaisi, että Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita eikä Naton pysyviä tukikohtia. Tällainen puolustuksellinen malli ei uhkaisi ketään, ja vähänkään rationaalisesti ajatellen tämä pitäisi ymmärtää myös Venäjän johdossa.”

Hän painottaa myös kansallista yhteisymmärrystä Nato-kysymyksestä, jotta voidaan kestää paremmin se paine ja vastatoimet, jotka mahdollisesta jäsenyydestä seuraa.

”Tärkeää on myös olla syyllistämättä niitä, jotka ovat olleet jossain vaiheessa Nato-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta. Maailma on muuttunut niin paljon. On pidettävä huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudesta. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava vahva puolustuskyky on kansallisen turvallisuutemme ydintä Suomen geopoliittisen sijainninkin takia.”

Rehnin lausunnot kuulostavat jo liki presidentillisiltä. On siis perusteltua kysyä, aikooko hän asettua ehdolle presidentinvaalissa vuonna 2024.

”Kun Euroopassa riehuu sota, jolla on iso vaikutus Suomen turvallisuuspolitiikan toimintaympäristöön ja linjaan, on syytä tukea valtiojohtoa työssään eikä keskittyä presidenttispekulaatioihin. Ymmärrän toki hyvin, että suomalaiset pohtivat presidenttikysymystä, koska presidentillä on johtorooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.”

Nykyinen toimikautenne Suomen Pankin pääjohtajana päättyy vuonna 2025. Aiotteko hakea toisella toimikaudelle?

”Sehän on seuraavan tasavallan presidentin nimitysasia. Olen hyvin motivoinut nykyiseen työhöni, mutta palataan siihen asiaan aikanaan.”

Olli Rehn

  • Syntyi 1962 Mikkelissä.

  • Suomen Pankin pääjohtaja vuodesta 2018. Työskenteli sitä ennen elinkeinoministerinä 2015–2016 ja EU:n komissaarina 2004–2014.

  • Harrastukset: jalkapallo, lukeminen, musiikki ja pyöräily.

  • Perheeseen kuuluvat puoliso ja aikuinen tytär.

  • Täyttää 60 vuotta torstaina 31. maaliskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita