Nokian Renkaiden ”veriset kädet”, Fortumin pako Venäjältä ja Venäjän talouden kuolinisku – HS:n markkinakooste kertaa viikon tärkeimmät talousuutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talousuutiset.

Lauhdutintorneja Fortumin uudella voimalaitoksella Njaganissa Venäjällä 24. syyskuuta 2013. Laitos tuottaa sähköä maakaasusta.

25.3. 12:00

Moskovan pörssiä avattiin rajoitetusti

Osakekauppa Moskovan pörssissä avautui torstaina rajoitetusti sen oltua suljettuna lähes kuukauden.

Moskovassa osakekauppaa on toistaiseksi sallittua käydä vain 33 pörssiyhtiön osakkeilla. Kaupankäynti on rajoitettu hieman yli neljään tuntiin, ja osakkeiden lyhyeksimyynti on kielletty.

Lisäksi osakkeiden myymistä ei ole sallittu ulkomaisille sijoittajille ennen 1. huhtikuuta ja Venäjän valtion hyvinvointirahaston kerrotaan mediatietojen mukaan varanneen enintään 10 miljardia dollaria tukiostoja varten.

Jo maanantaina Venäjän keskuspankki salli rajoitetusti kaupankäynnin aloittamisen Venäjän valtion joukkolainoilla.

Fortum valmistautuu lähtemään Venäjältä

Energiayhtiö Fortumin 14 vuotta kestänyt Venäjän-valloitus on tulossa vääjäämättömään päätökseen. Mihinkään muuhun lopputulokseen on vaikea tulla, kun katsoo olosuhteita, joissa yhtiö Venäjällä nyt toimii. Kyse on lähinnä siitä, milloin ja millä hinnalla vetäytyminen Venäjältä tapahtuu, kirjoittaa HS:n energiamarkkinoihin erikoistunut toimittaja Jarno Hartikainen analyysissaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Fortum ilmoitti, ettei se enää investoi Venäjälle, mutta toistaiseksi yhtiö on vastustanut vaatimuksia poistua maasta. Yhtiöllä on maassa Uniperin voimalat mukaan lukien 12 voimalaa, joiden arvoksi se laskee 4,5 miljardia euroa. Luonnollisesti yhtiö on haluton luopumaan voimaloista ilman korvausta.

Stockmann myy Helsingin tavaratalokiinteistönsä Kevalle 400 miljoonalla eurolla

Tavaratalokonserni Stockmann on sopinut myyvänsä Helsingin keskustan tavaratalokiinteistönsä julkisen sektorin työeläkevakuuttajalle Kevalle.

Kaupan arvo on 400 miljoonaa euroa, josta kaupan yhteydessä maksettava summa on noin 391 miljoonaa euroa, Stockmann kertoo tiedotteessaan. Loppuosa huomioidaan lähivuosien vuokrassa. Arvioitu nettotuotto on noin 4,2 prosenttia.

Ukrainan lähettiläs hyökkäsi rajusti Nokian Renkaita vastaan

Ukrainan Suomen-suurlähettiläs on julkaissut poikkeuksellisen jyrkkäsanaisen kannanoton suomalaista pörssiyhtiötä Nokian Renkaita vastaan.

Suurlähettiläs arvostelee Nokian Renkaita siitä, ettei yhtiö ole ilmoittanut vetäytyvänsä Venäjältä. Moni muu länsimainen rengasvalmistaja on vetäytynyt 24. helmikuuta alkaneen sodan jälkeen Venäjältä.

”Kannustan Nokian Renkaita katkaisemaan kaikki liiketoiminnalliset siteensä Venäjän kanssa”, kirjoittaa Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.

”Muussa tapauksessa venäläisten Ukrainassa tappamien veri ja venäläisten rikosten takia Ukrainassa kärsivien ihmisten kyyneleet ovat käsissänne.”

Nesteen uudeksi toimitusjohtajaksi nousee Matti Lehmus

Polttoainevalmistaja Nesteen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty yhtiön sisältä renewables platform -liiketoiminnan johtaja Matti Lehmus.

Lehmus aloittaa toimitusjohtajana 1. toukokuuta, Neste kertoo tiedotteessaan. Hän seuraa tehtävässä Peter Vanackeria, joka jatkaa tehtävässä 30. huhtikuuta asti.

Vuonna 1974 syntynyt Lehmus nousee Nesteen toimitusjohtajaksi yhtiön sisältä. Hän tuli Nesteen palvelukseen vuonna 1998 ja on työskennellyt uransa aikana useissa johtotehtävissä sekä öljytuoteliiketoiminnassa että uusiutuvissa tuotteissa.

VR Group ostaa ruotsalaisen bussi- ja junaoperaattorin

Rautaliikennettä hoitava VR Group ostaa Arriva Sverige -bussi - ja raideliikenneoperaattorin saksalaisen Deutsche Bahnin omistamalta Arriva-konsernilta.

Arriva Sverige on Ruotsin kolmanneksi suurin junaoperaattori sekä neljänneksi suurin bussioperaattori, jolla on vuosittain runsaat 170 miljoonaa matkustajaa.

Yrityskauppa tuo VR Groupille myös noin 3  800 uutta työntekijää, VR kertoo tiedotteessa.

VR Groupilla on ennestään 5  600 työntekijää.

Rakennusyhtiö Lehto aloittaa muutosneuvottelut, tavoitteena 150:tä henkilötyövuotta vastaavat säästöt

Rakennusyhtiö Lehto Group kertoo aloittavansa henkilöstönsä kanssa muutosneuvottelut, joilla tavoitellaan noin 150:tä henkilötyövuotta vastaavia säästöjä. Vaikutuksen kuluvalle vuodelle arvioidaan olevan noin kolme miljoonaa euroa.

Yhtiön mukaan tavoitteena on löytää keinoja tehostaa toimintaa ja vähentää rakennuskustannusten noususta aiheutuvaa kustannuspainetta. Neuvottelut koskevat konsernin kaikkia yksiköitä pois lukien putkiremontteja tekevä Remonttipartio ja Insinööritoimisto Mäkeläinen.

Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan lomautuksina, työtehtävien muutoksina ja siirtoina toisiin tehtäviin vuoden 2022 aikana.

Neuvotteluilla tai niiden lopputuloksella ei yhtiön mukaan ole vaikutusta Lehdon tätä vuotta koskevaan taloudelliseen ohjaukseen.

Verkkokauppa.com antoi tulosvaroituksen, taustalla Ukrainan sodan vaikutukset

Kuluttajaelektroniikkaketju Verkkokauppa.com on laskenut tulosohjeistustaan vuodelle 2022.

Yhtiö odottaa uudessa tulosohjeistuksessaan liikevaihtonsa vuonna 2022 olevan 530–590 miljoonan euron välillä. Tämä on 50–60 miljoonaa vähemmän, kuin yhtiö helmikuussa tilinpäätöksen yhteydessä arvioi.

Liiketuloksen yhtiö odottaa olevan 12–19 miljoonan euron välillä, kun se aiemmin helmikuussa arvioi sen olevan 19–25 miljoonan euron välillä. Vuonna 2021 liiketulos oli 20,4 miljoonaa euroa.

Yhtiö perustelee tulosvaroitusta Ukrainan sodan kiihdyttämällä kuluttajakysynnän hiljenemisellä ja Ukrainan sodasta johtuvalla vientiliiketoiminnan puolittumisella.

Venäjä haluaa Suomen ja muiden ”vihamielisten maiden” maksavan kaasu­ostonsa jatkossa ruplilla

Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi keskiviikkona, että Venäjä alkaisi myydä kaasua ”vihamielisiin maihin” ruplissa.

Putin sanoi muutosten vaikuttavan vain maksujen valuuttaan, ja että Venäjän hallituksella ja keskuspankilla on viikko aikaa löytää ratkaisu siihen, kuinka kaupat siirretään käytäväksi Venäjän valuutalla.

Venäjän varoja ulkomailla on jäädytetty pakotteiden takia sen jälkeen, kun maa aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

Venäjän kaasuviennin arvo oli markkinadatayhtiö Statistan mukaan noin 55 miljardia dollaria vuonna 2021. Venäjä toimittaa noin 40 prosenttia EU:n maakaasusta.

EU pohtii tällä viikolla asettavansa Venäjän maakaasun ja öljyn tuontikieltoon. Danske Bankin analyytikkojen mukaan toimenpide olisi ”kuolinisku Venäjän taloudelle” ja voisi päättää Ukrainan sodan.

Danske Bankin mukaan EU:n energiavienti on ratkaisevassa asemassa Venäjän talouden kantokyvyn näkökulmasta.

Tulli: Pakotteet ovat iskeneet Suomen Venäjän-kauppaan pahemmin kuin Neuvosto­liiton romahtaminen

Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan aiheuttamat pakotteet ovat aiheuttaneet suuremman romahduksen Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan kuin Neuvostoliiton romahtaminen vuonna 1991.

”1990-luvulla ei ollut pakotteita, maksuliikenne toimi eikä maineriskejä [yrityksille] ollut. Nyt kaikki nuo kolme ovat todellisuutta, ja se tarkoittaa, että vaikutus on varmasti suurempi kuin 1990-luvulla”, sanoi Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä Reutersille.

Penttilän mukaan taloudellisilla pakotteilla on suurempi vaikutus kuin vientipakotteilla. Suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin maineriskistä, jonka takia yritykset vetäytyvät Venäjän markkinoilta vapaaehtoisesti välttääkseen asiakkaiden vastareaktiot.

Vienti Venäjälle on tulli-ilmoitusten perusteella romahtanut 60 prosenttia viikkojen 10–11 aikana verrattuna niitä edeltäneisiin kahteen viikkoon. Viikot 10–11 kattavat kaksi viime viikkoa eli ajanjakson 7.–20. maaliskuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita