Venäjä ilmoitti aikovansa maksaa jätti­lainansa ruplilla – tästä hämmentävässä tarjouksessa on kysymys

Venäjän on määrä maksaa ensi maanantaina velkojaan yhteensä kahdella miljardilla dollarilla. Tiistaina se tarjoutui maksavansa velan ruplissa. Mistä oikein on kysymys?

Ruplan arvo romahti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Viime päivinä sen arvo on alkanut jälleen nousta.

30.3. 14:04 | Päivitetty 31.3. 11:34

Venäjä jatkoi tiistaina länttä vastaan käymäänsä taloussotaa tekemällä hämmentävän tarjouksen.

Maa tarjoutui ostamaan ensi viikolla erääntyvän valtiolainansa velkakirjoja takaisin – ja maksamaan lainan ruplissa. Venäjän on määrä maksaa ensi viikolla eli maanantaina 4. huhtikuuta velkojaan yhteensä kahdella miljardilla dollarilla.

Lue lisää: Venäjä otti askeleen pois maksu­kyvyttömyydestä ja maksoi joukkolainansa korkoja – samalla maa teki lännelle hämmentävän tarjouksen, jonka määräaika umpeutuu tänään

Kyse ei ole Venäjän näkökulmasta mistään pikkusummasta, sillä maksettava laina on Venäjän suurin tänä vuonna erääntyvä maksu.

Venäjän talousministeriö kertoi tiistaina, että se aikoo maksaa velkansa takaisin täysimääräisesti ruplissa. Ruplan kurssi määräytyy Venäjän keskuspankista torstaina saadun arvon mukaan. Yhdellä dollarilla sai keskuspankin tiistaisten tilastojen mukaan runsaat 86,2 ruplaa.

Ministeriö ei kuitenkaan kertonut, kuinka paljon velkakirjoja se aikoo ostaa takaisin tai mitä se aikoo tehdä, jos velkakirjan omistajat eivät hyväksy tarjousta.

Talousministeriö aloitti tarjousten vastaanottamisen tiistaina ja tarjoukset on määrä antaa keskiviikkona alkuiltaan mennessä.

Mistä tässä on oikein kysymys?

Venäjä on roikkunut maksukyvyttömyyden partaalla vähintään maaliskuun puolivälistä saakka. Taustalla on Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja sotaa seuranneet lännen talouspakotteet. Pakotteet ovat osuneet voimakkaasti muun muassa Venäjän pankkisektoriin sekä käytännössä eristäneet maan länsimaisilta rahoitusmarkkinoilta.

Venäjä onnistui maksamaan maaliskuun puolivälissä kahden vuonna 2023 ja 2043 erääntyvän valuuttalainan korkoja yhteensä noin 117 miljoonalla dollarilla.

Maksuista luistaminen olisi käytännössä ajanut Venäjän valtion maksu­kyvyttömyyteen. Venäjä sanoi jo tuolloin, että se maksaa maksut ruplissa, jos pakotteet estävät pankkeja suorittamasta maksuja valuutassa, jossa joukkolainat on laskettu liikkeeseen.

Luottoluokittaja Fitch sanoi tuolloin, että Venäjä ajautuu maksu­kyvyttömyyteen, jos se maksaa dollarimääräisiä velkojaan ruplilla. Myös ensi viikolla erääntyvän lainan ehdoissa lukee, että maksu on suoritettava dollareissa, joten uusi ehdotus nostaa maksukyvyttömyyden uudelleen esiin.

Viime viikolla Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkasi, että Suomen ja muiden ”vihamielisten” maiden pitää maksaa Venäjän toimittamasta maakaasusta eurojen sijaan ruplilla.

Vaatimus on Venäjän vastaisku EU:n suunnitelmille asettaa talous­pakotteita Venäjän energia­toimituksille. EU:n johtajat käsittelivät asiaa viime viikolla, mutta he eivät päässeet perjantaina yhteisymmärrykseen, kuinka Venäjän vaatimukseen pitäisi suhtautua.

Maanantaina Venäjä jatkoi pullisteluaan. Se sanoi ryhtyvänsä toimiin, jos Euroopan unionin maat eivät suostu ruplamaksuihin.

”Emme toimita kaasua ilmaiseksi. Se on varmaa. Meidän tilanteessamme on tuskin mahdollista ja tarkoituksenmukaista harjoittaa hyvän­tekeväisyyttä [eurooppalaisten asiakkaiden kanssa]”, Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lue lisää: Kreml: Venäjä ei toimita kaasua Eurooppaan ilmaiseksi

Kaasu-uhkailu on osa keinoista, joilla Venäjän johto yrittää estää valuuttansa romahtamasta täydellisesti. Rupla on heilunut voimakkaasti sodan alun jälkeen, mutta viime aikoina sen arvokehitys on tasaantunut ja tiistai-iltana se oli dollariin nähden arvokkaimmillaan sodan alun jälkeen.

Ruplan arvon nostaminen on Venäjälle sisäpoliittisesti tärkeää. Sodan alettua kuluttajahinnat lähtivät Venäjällä rajuun nousuun. Se johti hamstraukseen ruokakaupoissa ja apteekeissa. Moni venäläinen saa palkkansa ruplissa, joten vahvistuva valuutta nostaa myös venäläisten ostovoimaa.

Ruplan vahvistumista tavoittelee osin myös tarjous lainan maksamisesta ruplassa. Sen yhtenä tarkoituksena on vakauttaa ruplaa.

Nyt erääntyvä laina on niin sanottu eurobondi eli joukkovelkakirja, joka on laskettu liikkeelle muussa kuin liikkeellelaskumaan valuutassa. Tässä tapauksessa velkakirja on laskettu liikkeelle ruplien sijaan dollareissa. Sijoittajien näkökulmasta kyse on sijoituskohteesta, johon voi sijoittaa osakkeiden tapaan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän velkojien joukossa oli ainakin vielä äskettäin esimerkiksi Brandywinen, Axan, Morgan Stanleyn ja Blackrockin kaltaisia suursijoittajia. Huomionarvoista Venäjän erääntyvän joukkovelkakirjan kannalta on, että sijoittajien joukossa on myös venäläis­pankkeja ja muita sijoittajia.

Osa esimerkiksi Reutersin ja Bloombergin haastattelemista asiantuntijoista arvioivatkin, että koko tarjouksen ydin on huolehtia siitä, että venäläissijoittajat saavat rahansa. Rahojen saaminen dollareissa voi olla ongelmallista, jos kyseinen sijoittaja, vaikkapa venäläispankki, on lännen pakotteiden kohteena.

”Tarjouksen kohteena ovat paikalliset velkakirjan haltijat. Heille tämä on mahdollisuus saada maksu ja pienentää riskiä, että maksu jäisi jumiin pakotteiden takia”, Moskovassa toimivan Renaissance Capitalin ekonomi Sofia Donets sanoo Bloombergille.

Lue lisää: Asiantuntijoiden näkemys Venäjästä: Edessä talouden täysromahdus, Putin välittää vain Ukrainan valtaamisesta ja jättimäinen yrityspako voi jo heikentää Venäjän sotakalustoa

Lue lisää: Rupla on vahvistunut selvästi sodan alun romahduksesta, vaikka Venäjän taloustilanne näyttää todella synkältä – näin Venäjä manipuloi valuuttaansa vahvemmaksi

Oikaisu 31.3. kello 11.34: Jutussa nimitettiin kyseistä eurobondia euromaiden yhteiseksi joukkovelkakirjaksi. Todellisuudessa kyseinen eurobondi tarkoitti velkakirjaa, joka on laskettu liikkeelle muussa kuin liikkeellelaskumaan valuutassa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita