Saksa kohotti energia­sektorin valmius­tilaa, mutta Suomi ei näe siihen tarvetta – Näin Venäjän kaasu­hanan sulkeutumiseen on varauduttu

Markkinoilla pelätään, että Venäjän vaatimus saada kaasumaksut ruplissa voi johtaa siihen, että kaasutoimitukset Eurooppaan lakkaavat.

Suomessa maakaasua käyttää erityisesti kemian- ja metsäteollisuus. Yksi suurista käyttäjistä on polttoainejalostaja Neste Kilpilahden jalostamollaan.

31.3. 2:00 | Päivitetty 31.3. 6:31

Suomi ei toistaiseksi näe tarvetta nostaa viranomaisten valmiustilaa Venäjän kaasutoimitusten katkeamisen uhan vuoksi.

Saksa ilmoitti keskiviikkona siirtyvänsä varoitustilaan, jossa viranomaisista koottu kriisiryhmä seuraa kaasuvirtoja ja -varastoja päivittäin. Lisäksi maan elinkeino- ja ilmastoministeri Robert Habeck kehotti kotitalouksia ja yrityksiä vähentämään kaasun käyttöä.

Syy tähän on Venäjän vaatimus, että maakaasutoimitukset on jatkossa maksettava ruplissa. Länsimaat ovat kieltäytyneet tästä, ja markkinoilla spekuloidaan, että tämä voi antaa Venäjälle syyn katkaista kaasutoimitukset EU:hun. Venäjä on EU:n tärkein kaasun toimittaja. Saksassa käytetystä kaasusta 40 prosenttia tänä vuonna on tullut Venäjältä.

Varotoimena Saksa julisti ennakkovaroitustilan, joka on alin kolmesta kriisitasosta EU:n toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa. Asetuksen mukaan se tarkoittaa tilannetta, jossa viranomaisilla on konkreettista, vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa, jonka mukaan on mahdollista, että kaasun toimitustilanne heikkenee merkittävästi.

Käytännössä se tarkoittaa vain viranomaisten valmiustilan nostamista. Kolmannella, hätätilatasolla, viranomaiset voisivat alkaa säädellä kaasun kysyntää turvatakseen yhteiskunnan kannalta kriittisimpien toimintojen kuten kotien ja sairaaloiden kaasun saannin.

Suomessa vastaavaan julistukseen ei ole nähty tarvetta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

”EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden antaa tällaisen aikaisen varoituksen. Tarkoitus on varoittaa markkinoita ja toimijoita kaasun toimitushäiriöstä. Tällaista tilannetta ei varsinaisesti ole”, hän sanoo.

”Sanoisin Suomen osalta, että me varaudumme erilaisiin tilanteisiin joka tapauksessa.”

Myös Suomessa käytetystä maakaasusta suurin osa saapuu Venäjältä. Neljän vuoden välein Huoltovarmuuskeskus tekee hätäsuunnitelman kaasutoimitusten häiriöiden varalta.

Tuoreimman, vuonna 2018 tehdyn suunnitelman mukaan ”haastavin tilanne Suomessa olisi se, että jostain syystä kaasunhankinta Venäjältä Suomeen keskeytyisi kokonaan pidemmäksi aikaa”.

Tällaisessa tilanteessa Suomessa olisi käytettävä muita korvaavia polttoaineita.

”Jos korvaavien polttoaineiden käytössä tapahtuisi ongelmia, aiheutuisi siitä arvioiden perusteella suuri haitta asiakkaille. Suurimmillaan haitta olisi talvella, pitkään jatkuvien pakkasjaksojen aikana, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan”, suunnitelmassa todetaan.

Suunnitelman mukaan Suomessa kuitenkin ollaan riittävän varautuneita erilaisiin riskiskenaarioihin.

Lain mukaan viranomaisten on varmistettava niin sanottujen suojattujen asiakkaiden kaasun saanti häiriötilanteessa. Suomessa sillä tarkoitetaan pientaloja ja muita maakaasua suoraan käyttävät asuinkiinteistöjä. Niiden osuus kaikesta kaasun kulutuksesta on vain noin prosentti. Useimmissa rakennuksissa kaasua ei voida korvata muilla polttoaineilla.

Hätäsuunnitelman mukaan pitkäaikaisen häiriön aikana kotitalouksille toimitettaisiin laivoilla tuotua nesteytettyä maakaasua sekä biokaasua verkkoon kytketyistä biokaasulaitoksista.

Suunnitelman valmistumisen jälkeen Suomen toimitusvarmuus on vielä parantunut, sillä Suomen ja Viron yhdistävä Baltic Connector -kaasuputki on otettu käyttöön. Sen myötä Baltiaan tuotua lng:tä saadaan putkea pitkin myös Suomeen, ja lisäksi käytössä on Latviassa sijaitseva iso kaasuvarasto. Sen täyttöaste on nyt EU-keskiarvoa parempi, se on 33-prosenttisesti täynnä.

”Suojattujen asiakkaiden energiansaanti on hyvin suojattu. Yksityisen kansalaisen ei tarvitse olla huolissaan lämmityksestä”, sanoo kaasuverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä.

Energiaviraston mukaan suurin osa kaasun kulutuksesta Suomessa on korvattavissa nopeasti muilla energiamuodoilla tai siirtymällä korvaavan polttoaineen käyttöön. Korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy. Siellä, missä tarvitaan nimenomaisesti kaasua, korvaavia polttoaineita ovat esimerkiksi lng ja biokaasu.

Kaksi kolmasosaa kaasusta Suomessa käyttää teollisuus, ennen kaikkea kemian- ja metsäteollisuus. Yksi suuri käyttäjä on Neste, joka valmistaa maakaasusta vetyä, jota se tarvitsee polttoaineiden jalostamiseen.

Yritykset vastaavat itse varautumisestaan. Riippuu yhtiöstä ja prosessista, kuinka helposti maakaasu on korvattavissa.

”Vaihtoehtona maakaasun saantihäiriössä voi olla myös tuotannon sopeuttaminen tai keskeyttäminen”, Huoltovarmuuskeskuksen hätäsuunnitelmassa todetaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita