Fortumin suurin Venäjä-riski laukeaa jos kaasutoimitukset katkeavat – Tilanteen ratkaisu vaatisi viranomaisten väliintulon

Fortum luottaa siihen, että Venäjän kaasuhanan sulkeutuessa viranomaiset tulisivat apuun ja normaalit toimitusvelvollisuudet eivät pätisi.

Fortumin omistama Uniper on EU:n suurimpia venäläisen maakaasun ostajia. Puolet sen pitkäaikaisilla sopimuksilla ostamasta kaasusta tulee Venäjältä.

31.3. 14:46

Katkeavatko maakaasutoimitukset Venäjältä Eurooppaan? Ehkä, ehkä eivät. Viime päivien viestit Venäjältä ovat ristiriitaisia. Uhkauksia seuraavat liennyttävät viestit. Tilanteet elävät nopeasti.–

Kysymys on kriittisen tärkeä koko Euroopalle, joka on hyvin riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Tämä pätee etenkin Saksaan ja muuhun Keski-Eurooppaan. Karkeasti puolet Saksan kotitalouksista lämpenee maakaasulla, josta 40 prosenttia tulee Venäjältä.

Siksi toimitusten katkeamiseen suhtaudutaan Saksassa vakavasti. Keskiviikkona maa asetti kaasumarkkinat hälytystilaan. Viranomaiset seuraavat kaasuvirtoja ja varastojen riittävyyttä päivittäin, ja kehottavat kotitalouksia ja yrityksiä säästämään kaasua.

Suomessa maakaasulla on energiapaletissa huomattavasti vähäisempi rooli, mutta myös täällä on ainakin yksi taho, joka seuraa tilannetta äärimmäisen huolestuneena. Se on energiayhtiö Fortum. Yhtiöllä on isot Venäjä-riskit, joista suurin on venäläisen maakaasun virran katkeaminen Eurooppaan.

Lue lisää: Kansallistaako Venäjä Fortumin voimalat? Riski kasvaa, ja nyt yhtiö valmistautuu nielemään raskaat tappiot ja hylkäämään Venäjän

Riski syntyy Fortumin Uniper-omistuksen kautta.

Mikäli kaasuhana Venäjältä sulkeutuisi kokonaan tai osin, olisi Uniper syvissä ongelmissa.

Saksalainen Uniper on paitsi merkittävä energiantuottaja, myös hyvin suuri kaasukauppias. Markkinatutkimusyhtiö ICIS:n mukaan Uniper ja italialainen Eni ovat EU:n suurimmat venäläisen maakaasun ostajat.

Uniper ostaa vuosittain 370 terawattitunnin verran kaasua pitkäaikaisilla sopimuksilla. Määrä vastaa 15 kertaa Suomen maakaasun vuosikulutusta. Toimittajia on useita, mutta niistä ylivoimaisesti tärkein on Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom, joka toimittaa yli puolet tästä määrästä.

Mikäli kaasuhana Venäjältä sulkeutuisi kokonaan tai osin, olisi Uniper syvissä ongelmissa, sillä yhtiöllä on samaan aikaan asiakkaidensa suuntaan pitkäaikaisia toimitusvelvollisuuksia. Täyttääkseen omat velvoitteensa, yhtiö joutuisi ostamaan kaasua muualta erittäin korkeaan markkinahintaan.

Kaasun hinta on nyt moninkertainen normaaliin verrattuna. Viime päivinä hinta on heilunut 100–120 eurossa megawattitunnilta, joulukuussa käytiin jopa yli 200 eurossa.

Tämä riski oli keskeinen syy sille, miksi luottoluokittaja S&P hiljattain varoitti Fortumin luottoluokituksen olevan vaarassa.

Fortumin tulkinta on, että mikäli Venäjän kaasutoimitukset katkeaisivat, se olisi niin suuri šokki koko Euroopalle, että viranomaisten olisi pakko ryhtyä toimeen.

”Jos kaasun tulo Venäjältä lakkaisi, se olisi systeeminen ongelma. Se olisi silloin Euroopan päättäjien ja markkinaviranomaisten asia, miten tilanne ratkaistaan”, toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi tulosjulkistuksen yhteydessä.

Käytännössä kaasumarkkinoilla julistettaisiin hätätila, mikä antaisi viranomaisille oikeuden säädellä kaasun kulutusta, jotta yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden kuten kotien ja sairaaloiden kaasun saanti turvataan. Tämä laukaisisi kaasunmyyntisopimusten force majeure -pykälät, jolloin normaalit toimitusvelvollisuudet lakkaavat. Force majeure tarkoittaa ylivoimaista estettä.

On epäselvää, onko tilanne eskaloitumassa niin, että viranomaisten väliintulolle tulisi tarvetta.

Myös luottoluokittaja S&P uskoo, että näin tapahtuisi.

”Mutta meillä ei ole näkymää siihen, kuinka tehokkaasti ja nopeasti tämä vähentäisi Uniperin taloustilanteeseen kohdistuvaa painetta. Lisäksi meillä ei ole näkymää siihen, kuinka nopeasti tämä laukaisisi häiriöpykälät läntisten vastapuolien kanssa tehdyissä sopimuksissa”, S&P:n raportissa todetaan.

Keskiviikkona Saksan viranomaiset antoivat merkin siitä, että valtiovalta on valmis tulemaan nopeasti väliin, jos tilanne sitä vaatii.

Maan elinkeino- ja ilmastoministeri Robert Habeck asetti maakaasumarkkinoille ennakkovaroitustilan, joka on alin kolmesta kriisitasosta EU:n toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa. Tilannetta seurataan tarkkaan, mutta markkinoiden toimintaan ei puututa. Näin voidaan tehdä vasta ylimmällä tasolla, hätätilassa.

On epäselvää, onko tilanne eskaloitumassa niin, että viranomaisten väliintulolle tulisi tarvetta.

Uhka johtuu siitä, että Venäjä on vaatinut ”epäystävällisiä maita” maksamaan maakaasunsa jatkossa ruplissa, mistä länsimaat ovat yhteisesti kieltäytyneet.

Keskiviikkona Venäjän presidentti Vladimir Putin tuntui peruuttelevan aiemmista uhkauksistaan. Puhelinkeskustelussa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa Putin sanoi, että vastoin aiempia puheita eurooppalaiset yhtiöt voivat jatkossakin maksaa kaasunsa euroissa, kunhan maksut tehdään Gazprombankille. Tiedottajansa mukaan Scholz oli vain pyytänyt järjestelystä lisätietoja kirjallisesti.

Torstaina Gazpromin ja Venäjän keskuspankin pitäisi esitellä Putinille suunnitelma ruplakauppaan siirtymisestä. Kommersant-lehden mukaan Gazprom on varautunut tilanteeseen, jossa se lopettaa kaasutoimitukset Eurooppaan.

Mikäli Venäjä tekisi päätöksen siirtyä ruplakauppaan, se ei todennäköisesti johtaisi välittömiin toimituskatkoksiin. Tilanne voisi olla edessä siinä vaiheessa, kun Gazprom kuun alussa saa maksut edellisen kuukauden toimituksista. Jos EU-maiden euromääräiset maksut eivät kelpaa, Gazprom voi vedota sopimusrikkomukseen.

Saksalaisministeri Habeck sanoi keskiviikkona televisiokanava ZDF:lle, että tilannetta on vaikea lukea ja Venäjän viestit ovat ristiriitaisia.