Tekijänoikeuslain ympärillä pyörii lobbaus­sotku – ministeri Kurvinen värväsi konsultin ja laki­esityksestä poistettiin 50 sivua, virkamies vaihtoi tehtävää

Lakiesitystä ei olla viemässä teleyhtiöiden etujärjestön toivomalle uudelle lausuntokierrokselle. Myös lainsäädännön arviointineuvosto löysi ehdotuksesta tarkennettavaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri kertoo, että häntä ei kiinnostanut, kenen suosituksesta kiistanalainen konsultti palkattiin: ”Halusin ratkaista pöydälle tuodun ongelman ja saada esityksen pikaisesti valmiiksi.”

13.4. 10:30 | Päivitetty 13.4. 15:13

EU:n tekijänoikeusdirektiivin käyttöönottoon Suomessa liittyvässä lainsäädäntötyössä on koettu useita epätavallisia käänteitä.

Lakiluonnoksen lausuntokierroksen jälkeen ministeriön johto palkkasi yllättäen hankkeen viimeistelytyöhön konsultti Jukka Liedeksen. Tämän jälkeen lakiuudistuksen päävalmistelija siirtyi tehtävästä syrjään.

Teleyhtiöiden etujärjestön mukaan lakiluonnos on muuttunut niin merkittävästi, että se vaatisi uuden lausuntokierroksen. Sellaista ei kuitenkaan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk) mukaan ole tulossa.

Konsultti Jukka Liedes, joka toimi aiemmin urallaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) virkamiehenä, palkattiin tekijänoikeusuudistuksen viimeistelytyöhön marraskuussa 2021.

Jukka Liedes. Kuva vuodelta 2005.

Tekijänoikeusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomen lainsäädännössä on johtanut OKM:n tekijänoikeusneuvos Viveca Still. Stillille ja hänen esimiehelleen Jorma Waldénille kerrottiin, että Liedes palkattiin ”auttamaan ratkaisujen löytämisessä”, kuitenkin niin, että esittelijänä toimiva Still kantaisi virkamiehenä vastuun Liedeksen ajamista muutoksista.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tekijänoikeuslakia sekä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain pykälää 184.

EU:n

Teleyhtiöiden huoli juontaa juurensa kiistaan siitä, voivatko televisioyhtiöt hankkia oikeudet ohjelmien kaapelijakeluun suoraan tekijänoikeuden haltijoilta, vai onko sen lisäksi hankittava samaan kaapelijakeluun oikeudet uudelleen myös tekijänoikeus­järjestö Kopiostolta.

Kyse on kymmenien miljoonien vuotuisesta lisäkorvauksesta, joka todennäköisesti vyörytettäisiin kanavapakettien tilaajien ja taloyhtiöiden maksettavaksi.

Asiasta on kiistelty vuosikausia Kopioston ja Telian välisessä oikeusriidassa. Vuonna 2019 Markkinaoikeus linjasi, ettei Telia joudu maksamaan erillistä lisäkorvausta suomalaisten maksuttomien tv-kanavien jakelusta kaapeli- ja iptv-verkossa. Päätös ei ole lainvoimainen, sillä tapaus on nyt korkeimman oikeuden käsiteltävänä.

Jukka Liedes on kirjoittanut tästä vireillä olevassa riidassa Kopioston kantaa puoltavan asiantuntijalausunnon, jonka Kopiosto on toimittanut myös korkeimmalle oikeudelle.

Se ei kuitenkaan tee häntä esteelliseksi lainvalmisteluasiassa, eikä hän konsulttina ole myöskään virkamiesvastuussa lainsäädäntöhankkeessa.

Tietotekniikka-alan ja teleyhtiöiden etujärjestö Ficom puolestaan näkee Liedeksen profiloituneen vahvasti tekijänoikeusjärjestöjen ja tekijöiden edunvalvojana.

OKM:n tekijänoikeuksista vastaavana johtajana toimiessaan Liedes sai eduskunnan toiselta apulaisoikeusasiamieheltä Jukka Lindstedtiltä huomautuksen vuonna 2005 niin sanottua Lex Karpelaa valmistellessaan.

Silloisen kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan nimetty laki oli uudistus Suomen tekijänoikeus- ja rikoslakiin.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela keskusteli Suuren valiokunnan jäsenen, kansanedustaja Jouko Skinnarin (vas. ) kanssa ennen tekijänoikeuslain uudistusta koskevaa kuulemistaan valiokunnan edessä syyskuussa 2005. Oikealla neuvotteleva virkamies Jukka Liedes. Kahvia kaatamassa hallitusneuvos Jorma Walden.

Liedes oli toiminut lainvalmistelutehtävän yhteydessä sekä Gramexin yhteydessä tuolloin toimineen Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) että Kopioston yhteydessä toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) johtokuntien jäsenenä.

“Tällainen tilanne ei ole ollut omiaan ylläpitämään yleisön luottamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen“, apulaisoikeusasiamies Lindstedt totesi tuolloin ratkaisussaan.

HS:n tietojen mukaan direktiivin täytäntöönpanoa valmistelleet virkamiehet eivät olisi halunneet konsulttia ohjaamaan työtään.

Tekijänoikeusdirektiivin soveltamisessa Suomen lainsäädäntöön on yksinkertaistaen kysymys kolmen eri tahon – käyttäjien, palveluntarjoajien ja tekijöiden – oikeuksien yhteensovittamisesta.

Virkamiesten tehtävänä olisi tehdä mahdollisimman selkeää lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon kaikkien suomalaisten, ihmisten ja yritysten oikeudet, ja sovittaa ne isänmaan parasta ajatellen.

Digiaikana keskeinen tekijänoikeuskysymys on esimerkiksi se, tarjotaanko kansalaisille tehokkaita oikeussuojakeinoja väitettyjen tekijänoikeuden loukkausten johdosta.

Kun näistä asioista tehdään lakeja, olisi tärkeää, että myös kuluttajien ja palvelujen käyttäjien edusta pidetään huolta.

Syy on yksinkertainen.

Kuluttajilla ja verkon käyttäjillä ei ole samanlaista edunvalvontakoneistoa eikä varoja etujensa ajamiseen kuin sisältöteollisuudella ja tekijänoikeusjärjestöillä.

Tekijänoikeusneuvos Viveca Still on vaitonainen tapahtumista.

Hän kertoo ministeriön johdon tehneen päätöksen konsultin palkkaamisesta, kun lakiesityksen lausuntoaika oli loppunut.

”Koin omalta osaltani, että minulla ei enää erinäisistä syistä ollut edellytyksiä jatkaa valmistelussa. En kuitenkaan halua julkisuudessa tarkemmin puida asiaa”, Still sanoo.

Tapahtuman jälkeen Still siirtyi töihin valtiovarainministeriöön.

Kun alkuperäisen lakiehdotuksen päävalmistelija Viveca Still vetäytyi hankkeesta, sen uudeksi vastuuvalmistelijaksi asetettiin hallitusneuvos Anna Vuopala.

Vuopala on ollut pitkään töissä opetus- ja kulttuuriministeriössä, mutta hän ei esimerkiksi ollut mukana kesällä 2019 asetetussa tekijänoikeuslain osittaisuudistusta valmistelevassa virkamiestyöryhmässä eikä ollut osallistunut direktiivin neuvotteluvaiheeseen.

Ficomin toimitusjohtaja Elina Ussa kertoo vuosikausia avoimesti valmistellun lakiesityksen muuttuneen täysin sen jälkeen kun lakiesityksen valmistelu on siirtynyt uusiin käsiin.

Ussan mukaan alkuperäisestä lakiesityksestä poistettiin 50 sivua Liedeksen nimittämisen jälkeen.

Ficom toivoo, että ministeri päättäisi lähettää lakiehdotuksen uudelleen lausunnoille, jotta eri mieltä olevat tahot saisivat paremmin kantansa julki.

Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesitys oli lainsäädännön arviointineuvoston tutkittavana. Neuvosto vaatii lausunnossaan, että tekijänoikeuslakia koskevan esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille tulee tarkentaa.

”Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävän johdonmukaisesti ja kohdennetusti esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille eikä esitysluonnoksessa ilmene selkeästi, ketkä ovat esityksen kannalta keskeiset kohderyhmät”, arviointineuvosto totesi.

Helsingin Sanomien keräämien tietojen mukaan OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja ylijohtaja Riitta Kaivosoja pitivät Jukka Liedeksen värväämistä tehtävään pitkälti ”annettuna”. Virkamiesjohto oli nähtävästi myös käsittänyt, että luova ala oli toivonut Liedeksen nimittämistä tehtävään.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sanoo HS:lle, että häntä ei kiinnostanut se, kenen toiveena Liedeksen värvääminen tehtävään oli.

”Halusin ratkaista pöydälle tuodun ongelman ja saada esityksen pikaisesti valmiiksi.”

Kurvinen muistuttaa, että ministeriössä ”kaikki toiminta on poliittista”, ja niin oli myös esityksen viimeistely.

Kurvinen kertoo luovan alan palauteryöpyn saatuaan päättäneensä ja myös linjanneensa, että lakiesityksessä tekijöiden ja oikeudenomistajien asemaa tulee parantaa.

OKM:stä eläköitynyt Liedes tiedettiin Kurvisen mukaan taitavaksi ja sopivaksi vaativaan tehtävään.

Esitysluonnoksen loppuvaiheissa tehtiin myös päätös siitä, että esityksessä keskitytään vain direktiivin vaatimiin kohtiin ja että mahdollinen jatkosääntely jätetään myöhemmäksi.

Tulevana maatalousministerinä Kurvinen vertaa taiteilijoiden asemaa ”alkutuottajiin”, jotka saavat työstään pienen korvauksen.

”No farmers, no food. No artist, no art”, Kurvinen sutkauttaa.

Kurvinen kertoo, ettei näillä näkymin ole viemässä esitystä uudelle lausuntokierrokselle, vaikka jotkut tahot sellaista toivoisivat.

Jukka Liedes kiistää teleyhtiöiden Ficomin väitteen puolueellisuudesta. Hän kertoo, että hänet palkattiin asiantuntijasopimuksella avustamaan lakimuutoksen kaikissa työvaiheissa ja erityisesti arvioimaan lausuntopalautetta.

”Missään nimessä kysymys ei ollut siitä, että olisin ollut vastuussa. Arvioin lausuntoja ja tehtävänä oli katsoa, miten ne eroavat hallituksen esitysluonnoksesta. En tehnyt arvioita yksin vaan jokaisessa ratkaisussa oli mukana asiantuntevia virkamiehiä”, Liedes sanoo.

Liedeksen mukaan hänen kirjoittamansa Kopiostoa puoltava lausunto Kopiosto–Telia-kiistassa ei vaikuta hänen asemaansa lainsäädäntötyössä. Liedes kertoo, että hän kirjoitti lausunnon kolme vuotta sitten asianajajan pyynnöstä.

”Lausunto oli oikeudellista arviota kyseisestä asiasta. Siitä ei jäänyt minulle mitään sitoumuksia ja olisin kirjoittanut kenelle tahansa samanlaisen lausunnon.”

Liedes sanoo, ettei näe mitään puolueellisuutta toiminnassaan tekijänoikeusjärjestöjen suuntaan.

”Kysymys ei ole järjestöistä. Lausunnon on toki pyytänyt asianajaja, joka on ajanut yhden järjestön asiaa”.

Lisäksi Liedes katsoo, että Kopiostoa puoltavan lausunnon kirjoituksesta on kulunut tarpeeksi aikaa.

”Samaan aikaan en olisi tietenkään voinut tehdä tällaista työtä ja kirjoittaa lausuntoja, jotka vähänkään liittyvät toisiinsa”, Liedes sanoo.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta kertoo, että apuvoimia voidaan tarvita lainvalmistelun loppumetreille, jos lainvalmistelu ei ole ollut esimerkiksi laadullisesti hyvää, Mäenpää sanoo.

”Mutta jos yritetään ajaa tietty näkökanta lakiin, silloin se on ongelmallista ja vähän huolestuttavaakin.”

Mäenpää muistuttaa, että esteellisyyssäännöt eivät koske lainvalmistelua.

”Silti yleiset oikeusperiaatteet edellyttävät, että valmistelu olisi tasapuolista ja olennaisella tavalla myös sitä, että valmistelu on puolueetonta.”

”Tämä vaade vahvistuu, jos kyseessä on taloudellisten resurssien jakoon kohdistuva hanke, josta tässä ilmeisesti on kysymys.”