Asunto­lainojen viitekorot nousevat nyt poikkeuksellisen kovaa vauhtia – Grafiikka näyttää, miten jyrkästi korkokehitys kääntyi

Asuntolainojen tyypillisin viitekorko on noussut alkuvuodesta poikkeuksellisen nopeasti. Tätä vauhtia negatiivisten korkojen aika olisi pian ohi.

HS tutki 12 kuukauden euriborin päiväkehitystä vuoden 2010 alun jälkeen. Lähihistoriaan peilaten alkuvuoden koronnousu on ollut todella ripeää.

1.4. 10:01

Miinusmerkkisten asuntolainojen korkojen aika näyttää olevan pian ohi. Tällaisen johtopäätökseltä ei voi välttyä, kun tarkastelee, millä vauhdilla asuntolainojen viitekorot juuri nyt nousevat.

Esimerkiksi tyypillisin viitekorko, 12 kuukauden euribor on noussut kuluneen vuoden aikana vauhdilla kohti nollarajaa. Keskiviikkona viitekorko oli -0,103 prosenttia. Edellisen kerran viitekorko oli yhtä korkea kesäkuun alussa 2020.

Asuntolainasta maksettava korko määräytyy kahden tekijän mukaan: viitekoron sekä asiakaskohtaisen marginaalin perusteella. Viitekorko on ollut pitkään negatiivinen, joten asuntovelalliset ovat maksaneet lainastaan vain marginaalia. Se on tarkoittanut, että lainaraha on ollut jopa luonnottoman halpaa. Se saattaa muuttua pian.

HS selvitti 12 kuukauden euriborin päiväkehitystä vuoden 2010 alun jälkeen. Lähihistoriaan peilaten alkuvuoden koronnousu on ollut todella ripeää.

Vuoden alun jälkeen 12 kuukauden euribor on noussut 0,396 prosenttiyksikköä. Nousua voi pitää nopeana, sillä tammi–maaliskuussa kyseinen viitekorko on noussut vuoden 2010 jälkeen vain kerran tätä nopeammin. Vuonna 2011 korko nousi vastaavassa ajassa 0,488 prosenttiyksikköä.

Alkuvuodesta 2011 elettiin kuitenkin täysin erilaisessa maailmassa kuin nyt. Asuntomarkkinoilla tämä näkyi niin, että viitekorot olivat pitkälti plusmerkkisiä eikä korkojen nousussa ollut siksi mitään kovin ihmeellistä.

Suuri käänne nähtiin 8. heinäkuuta 2011. Tuolloin 12 kuukauden euribor oli 2,201 prosenttia ja heinäkuussa 2011 myönnettyjen asuntolainojen keskimääräinen lainan marginaali 2,43 prosenttia. Lainaraha oli siis huomattavasti nykyistä kalliimpaa.

Tuon heinäkuisen päivän jälkeen viitekorot kääntyivät kuitenkin pian laskuun.

Laskua jatkui pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta maaliskuuhun 2020 asti – siis lähes kymmenen vuotta.

Asuntomarkkinoiden kannalta merkittävä etappi saavutettiin helmikuun alussa 2016, kun 12 kuukauden euribor alitti nollarajan. Asuntolainoista on maksettu pelkästään marginaalia nyt jo yli kuusi vuotta.

Se tarkoittaa, että Suomessa on valtavasti asunnonomistajia, jotka eivät ole maksaneet lainoistaan käytännössä juuri lainkaan korkoa. Suomen Pankin tilastojen mukaan helmikuussa myönnettyjen uusien asuntolainojen marginaali oli keskimäärin 0,79 prosenttia.

Tänä vuonna 12 kuukauden euribor on noussut lähes pystysuoraan kohti nollarajaa. Jos sama vauhti jatkuu, kyseinen viitekorko on toukokuussa jo lähes 0,3 prosenttia.

Oheisesta laskurista voi katsoa, miten koronnousu vaikuttaisi omaan talouteen. Selvää on, että korkojen nousu edes lähelle heinäkuun 2011 tasoa nostaisi monien asumismenoja valtavasti.

Mutta nousevatko korot heinäkuun 2011 tasolle? Tuskin. Asiantuntijat ovat kuitenkin patistaneet suomalaisia varautumaan korkojen nousuun. Esimerkiksi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kehotti hiljattain kotitalouksia varautumaan kahden–kolmen prosentin asuntolainan korkoon.

Lue lisää: Asuntolainojen korkoihin ennakoidaan tuntuvaa nousua lähivuosina: ”Olisi hyvä varautua 2–3 prosentin korkoon” – laskuri kertoo, kuinka paljon lainakulusi nousevat kuukaudessa

Korkojen ennakoiminen on myös todella vaikeaa. Euriborit nousivat edellisen kerran koronaviruksen säikäyttäminä voimakkaasti maaliskuun puolivälistä 2020 saman vuoden kesään saakka. Korkeimmillaan 12 kuukauden euribor kävi -0,053 prosentissa 22. huhtikuuta. Tuolloinkin ennakoitiin, että viitekorko saattaa nousta ainakin hetkellisesti nollatason yläpuolelle.

Toisin kävi. Kesällä 2020 korkojen nousu taittui ja viitekorko sukelsi entisestään.

Kuvaavaa kehityksen arvioimisen vaikeudelle on, että vielä maaliskuussa 2021 esimerkiksi OP ennakoi, että euriborit pysyvät negatiivisina ainakin vielä muutaman vuoden.

Nyt korkojen nousun puolesta on kuitenkin vahvoja argumentteja. Keskeisin niistä on ympäri Eurooppaa jylläävä inflaatio. Euroopan keskuspankki pyrkii hidastamaan hintojen nousua nostamalla ohjauskorkoaan. Esimerkiksi Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot arvioi helmikuussa, että EKP nostaa ohjauskorkoaan jo tänä vuonna.

Ohjauskoron nostopäätös olisi historiallinen, sillä edellisen kerran EKP nosti ohjauskorkoa vuonna 2011.

Ohjauskorko on keskuspankkien määrittämä korkotaso. Se on rahapolitiikan keskeinen työkalu, joka määrittää millä hinnalla keskuspankit myöntävät rahaa pankeille. Pankeista ohjauskoron vaikutukset siirtyvät euriborin kaltaisiin viitekorkoihin ja viitekoroista lainanottajiin eli tässä tapauksessa suomalaisiin asuntovelallisiin.

Suomalaisten on siis syytä varautua asuntolainojen korkomenojen kasvuun. Kuuden vuoden poikkeusaika on hyvin todennäköisesti pian ohi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita