Putin vaati kaasu­laskujen maksamista ruplissa, mutta kaasu virtaa Eurooppaan normaalisti eikä hinnoissa näy paniikkia – ”Vastapuoli ei ole ollut meihin missään yhteydessä”

Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan toimituskatkoksia voi olla edessä vasta huhtikuun jälkipuoliskolla.

1.4. 14:43 | Päivitetty 1.4. 16:07

Venäjän päätös vaatia maakaasumaksut jatkossa ruplissa herättää epätietoisuutta ja hämmennystä Euroopassa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti torstaina asetuksen, jonka mukaan ”epäystävällisten maiden” eli muun muassa kaikkien EU-maiden on maksettava maakaasunsa ruplissa huhtikuun alusta alkaen. Länsimaat olivat jo etukäteen kieltäytyneet tästä, ja Venäjä oli uhkaillut kaasutoimitusten katkaisemisella.

Perjantaina maakaasu kuitenkin virtasi Venäjältä Eurooppaan normaaliin tapaan Itämeren ja Ukrainan läpi kulkevissa putkissa. Ainoastaan Valko-Venäjän ja Puolan läpi kulkevassa Yamal-putkessa kaasu ei virrannut normaaliin tapaan idästä länteen, vaan Saksasta Puolaan. Virtaussuunnan vaihtamisessa ei kuitenkaan ole mitään poikkeuksellista.

Myös Suomeen kaasu on virrannut perjantaina normaaliin tapaan, kerrotaan verkkoyhtiö Gasgrid Finlandista. Putki Venäjältä Suomeen kulkee Imatran kautta.

Maakaasun hinta Euroopassa oli perjantaina vain hienoisessa nousussa. Perjantaiaamuna megawattitunti toukokuussa toimitettavaa maakaasua maksoi 124,7 euroa, kolme prosenttia enemmän kuin torstaina.

Minkäänlaisesta paniikista ei voida puhua. Kaasun hinta on yhä selvästi alhaisempi kuin joulukuussa, jolloin hinta kävi korkeimmillaan yli 200 eurossa.

Kaasun ostajien keskuudessa Venäjän toimet aiheuttavat hämmennystä.

”Meillä on tämänhetkinen sopimus [Venäjän valtion kaasuyhtiön] Gazprom Exportin kanssa, ja siellä maksut on euroissa. Vastapuoli ei ole ollut meihin missään yhteydessä koko tämän prosessin aikana. Olemme mediatietojen varassa”, energiayhtiö Gasumin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Olga Väisänen sanoo.

Myös tanskalainen Ørsted kertoo, ettei Gazprom ole ollut yhteydessä yhtiöön.

”Siksi emme vielä tiedä, mitä [Putinin] ilmoitus käytännössä tarkoittaa sopimuksellemme ja kaasun toimitukselle tanskalaisille ja eurooppalaisille kotitalouksille ja yrityksille”, yhtiön viestinnästä kerrotaan uutistoimisto Reutersille.

Itävaltalainen energiayhtiö OMV puolestaan kertoi, että yhtiö on pyytänyt Gazpromilta kirjallisia ohjeita. Yhtiön mukaan Gazpromilla ei ole perusteita vaatia maksuja muissa valuutoissa kuin mitä sopimuksissa lukee.

Yleisesti arvioidaan, että toimituskatkokset Euroopassa saattaisivat olla edessä vasta siinä vaiheessa, kun pitkäaikaisten kaasusopimusten mukaiset ostot tulevat maksettavaksi. Väisänen ei kerro, milloin Gasumin seuraavat maksut erääntyvät.

Näin antoi ymmärtää myös Venäjän presidentinhallinnon tiedottaja Dmitri Peskov perjantaina. Peskovin mukaan Venäjä ei katkaise kaasutoimituksia heti, sillä maksut huhtikuun alun jälkeen toimitetusta kaasusta erääntyvät vasta kuun jälkipuoliskolla, uutistoimisto Reuters kertoo.

”Meillä ei ole mitään hätää kevään ja kesän osalta.”

Energiayhtiö Engien analyytikoiden mukaan on epäselvää, voivatko länsiyhtiöt kuitenkin maksaa kaasunsa euroissa, Reuters kertoo. Venäjän viestit tältä osin ovat olleet ristiriitaisia. Italian pääministerin Mario Draghin ja Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin tiedottajien mukaan Putin oli keskiviikkona kertonut molemmille johtajille, että eurooppalaiset yhtiöt voivat maksaa kaasunsa vanhaan malliin euroissa, kunhan maksut ohjataan Gazprombankiin.

Euroopan komission energiaosaston pääjohtaja Ditte Juul Jorgensen kirjoitti Twitterissä, että EU-maat valmistelevat parhaillaan yhteistä linjaa.

Kellään ei tunnu olevan täyttä varmuutta siitä, miksi Venäjä päätöksen teki. Ilma on sakeanaan teorioita.

Kaasun toimitusten katkaiseminen sinänsä ei ole Venäjän intresseissä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Marco Siddi.

Maa menettäisi tärkeät vientitulot suurimmalta asiakkaaltaan. Kaasutoimituksia ei noin vain ohjata toisaalle, esimerkiksi Kiinaan, koska putkiyhteydet puuttuvat.

Yhdeksi motiiviksi on arveltu ruplan kurssin tukemista, Siddi sanoo. Toisen arvion mukaan vaatimalla kaasumaksujen ohjaamista Gazprombankiin Venäjä yrittää tehdä pankista eräänlaisen ”varjokeskuspankin”. Venäjän keskuspankki on lännen talouspakotteiden kohteena, sen varat on jäädytetty ja maksuliikenne sen kanssa kielletty.

Kolmannen teorian mukaan liikkeellään Venäjä yrittää pakottaa EU-maat rikkomaan omia pakotteitaan, kun yhtiöt ostavat ruplia keskuspankilta.

Jotkut analyytikot ja tutkijat arvelivat, että Venäjän vaatimukset ovat ennen kaikkea pyrkimys suojata Gazpromia ja maan taloutta laajemmin uusilta pakotteilta.

Suomessa Venäjän kaasuhanan sulkeutuminen vaikuttaisi muun muassa Helsingin kaukolämmön tuotantoon. Viime vuonna noin kolmannes Helenin käyttämästä polttoaineesta oli maakaasua.

Helenin yhteiskuntasuhdejohtaja Maiju Westergren kertoo, että yhtiö ostaa kaasun Suomessa toimivilta tukkukauppiailta, eikä ruplakauppavaatimus siten suoraan vaikuta yhtiöön.

Helen on jo lain mukaan velvollinen varautumaan mahdollisiin polttoaineiden saatavuusongelmiin ja se ylläpitää valmiusvarastoja.

”Selviämme ilman yhtä polttoainetta. [Häiriötilanteessa] maakaasu korvattaisiin muilla polttoaineilla. Silloin maksimoisimme lämpöpumppujen ja pellettien käytön. Maakaasua voidaan korvata myös kivihiilellä ja öljyllä, joita molempia on varastossa”, Westergren sanoo.

Tilannetta helpottaa se, että lämmityskausi on lopuillaan, ja keväisin maakaasua käytetään yleensäkin vain huippukulutushetkillä.

”Meillä ei ole mitään hätää kevään ja kesän osalta.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan