Nordea: Moni asunto­velkainen maksaa kohta ensimmäistä kertaa elämässään ”ihan oikeaa” korkoa

Nordea arvioi, että asuntojen hintojen nousu ja kauppamäärät jäävät tänä vuonna viime vuodesta.

Vuoden euribor oli reippaassa nousussa maaliskuun lopussa.

6.4. 14:17 | Päivitetty 6.4. 16:04

Moni suomalainen asuntovelallinen joutuu maksamaan vuoden sisällä ensimmäistä kertaa elämässään korkoa asuntolainastaan, kun Euroopan keskuspankki (EKP) kiristää rahapolitiikkaansa, arvioi Nordea-pankki.

EKP yrittää ohjauskorkoa nostamalla ja arvopapereiden osto-ohjelmia supistamalla hillitä euroalueen yli seitsemällä prosentin tahtia laukkaavaa inflaatiota.

Odotukset EKP:n politiikan kiristymisestä ovat saaneet Suomessa yleisesti asuntolainakorkona käytetyn 12 kuukauden euriborin nousemaan alkuvuonna nopeasti lähelle nollaa. Korko on ollut negatiivinen vuoden 2016 helmikuusta lähtien.

”Tulevina aikoina nähdään positiivinen korkoympäristö. Tämä on monen asuntovelallisen kohdalla ensimmäinen kerta, kun he maksavat asuntolainastaan muuta kuin marginaalia eli ihan oikeaa markkinakorkoa”, sanoi Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala pankin asuntomarkkinakatsauksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Pajala sanoi, että koron maksaminen velasta on uusi kokemus monelle suomalaiselle asuntovelalliselle, vaikka korot eivät ”räjähdä taivaisiin” seuraavan vuoden sisällä ja koronhoitokulut pysyvät yhä pieninä suhteessa kokonaismenoihin.

Lue lisää: HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon korkojen pitäisi nousta, että korkokatosta olisi hyötyä

Kahdentoista kuukauden euriborin ja muiden markkinakorkojen nousu on kiihtynyt alkuvuonna. Keskiviikkona vuoden euribor noteerattiin –0,09 prosenttiin, kun vuoden alussa se oli –0,43 prosentissa.

”Liikkeet sekä lyhyissä että pitkissä koroissa ovat olleet alkuvuonna suurimpia vuosikausiin”, sanoi Nordean analyytikko Antti Koskivuo.

Edellisen kerran viitekorot ovat olleet yhtä korkealla toukokuun lopussa 2020.

Keskuspankit arvioivat vielä viime vuoden puolella inflaation kiihtymisen jäävän väliaikaiseksi, mutta nyt keskuspankit ovat Koskivuon mukaan joutuneet muuttamaan vahvasti arvioitaan.

”Ukrainan sota on tuonut uusia tekijöitä kuvaan, mutta on yhä todennäköisempää, että inflaatiokehitys on huomattavasti sitkeämpää kuin aiemmin arvioitiin. Sota ei ole kääntänyt keskuspankkien kelkkaa.”

Erityisesti EKP:n päättäjiltä on viime aikoina kuultu kommentteja toimista inflaation taltuttamiseksi. Ainakin Saksan, Hollannin, Itävallan ja Belgian keskuspankin johtajat ovat korostaneet tarvetta pikaisemmille koronnostoille euroalueella.

Lue lisää: Grafiikka näyttää asunto­lainojen viitekoron äkkijyrkän nousun – vuosia kestäneiden miinus­korkojen aika on pian ohi

Nordea ennustaa, että EKP nostaa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä viimeistään joulukuun korkokokouksessa. Johdannaismarkkinat hinnoittelevat koronnostoa syyskuulle, ja pieni riski koronnostosta on olemassa jo kesäkuun kokouksessa.

Markkinat odottavat kahdentoista kuukauden euribor-koron nousevan 1,0 prosenttiin vuoden loppuun mennessä ja noin 1,4 prosenttiin ensi vuoden loppuun mennessä.

Korkokehityksessä on riskejä sekä ylös- että alaspäin riippuen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta euroalueen talouskasvuun.

”Riskit ovat symmetriset. Jos talous ottaa pahasti osumaa sodan takia, korkojen nousu voi tyssätä alkuunsa. Jos kokonaiskysyntä ei toisaalta ota iskua, on mahdollista, että inflaatiopaineet jatkavat kehittymistään ja korot nousuaan”, Koskivuo arvioi.

Lue lisää: Korkojen nousu pelottaa monia asunto­velallisia, ja pankit ovat nostaneet roimasti korko­katon hintaa – näin paljon mielen­rauha maksaa

Nordea arvioi keskiviikkona julkaistussa katsauksessaan, että asuntojen hintojen nousu ja kauppamäärät jäävät tänä vuonna selvästi viime vuodesta.

Asuntomarkkinoilla on siten edessä paluu normaalin viime vuoden pandemiabuumista, jonka aikana osa suomalaisista vaihtoi uuteen, etätyöskentelyyn sopivaan asuntoon.

”Viime vuoden ennätysmyyntitahti ei voi jatkua ikuisesti, sillä suomalaiset tuskin ovat ryhtyneet muuttamaan entistä ahkerammin”, arvioi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Asuntokysyntää jarruttaa tänä vuonna kulutuksen suuntautuminen asumisesta muihin palveluihin, joita kuluttajat eivät ole uskaltaneet muutamaan vuoteen käyttää koronaviruksen pelossa.

Asuntokauppaa hidastavat myös inflaation kiihtyminen ja asumiskustannusten nousu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut etenkin sähkön hintaa.

”Vaikutukset Ukrainan sodasta tulevat asuntomarkkinoille välillisesti kustannusten ja korkojen nousun kautta”, Kostiainen sanoi.

Myös asuntojen sijoittajakysyntä on vaimenemassa, koska vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta eli koroista aletaan jo saada tuottoa.