Videossa näkyvästä taulusta tai siinä kuuluvasta musiikista voi jatkossa napsahtaa maksu – Näin kohuttu tekijänoikeuslaki­esitys heikentäisi professorin mukaan käyttäjien oikeuksia

Professori varoittaa lobbareitakin: Tekijänoikeus voi menettää merkitystään, jos sitä muokataan lakiesityksessä kansan oikeustajun vastaiseksi.

Kun selvät toimintamallit puuttuvat uudesta lakiesityksestä, Youtuben kaltaiset toimijat ryhtyvät blokkaamaan käyttäjien tekemiä parodioita ja meemejä entistä herkemmin, kauppaoikeuden professori Tuomas MyllyTurun yliopistosta arvioi.

14.4. 14:03

Kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly Turun yliopistosta sanoo, että hallituksen uusi tekijänoikeusdirektiivin luonnos sisältää merkittäviä heikennyksiä kuluttajan kannalta.

Käyttäjien kannalta yksi keskeinen kysymys on se, joutuvatko ne kireän tekijänoikeuslain takia alustayhtiöiden eräänlaisen ennakkosensuurin kohteeksi.

Mylly avaa ongelmaa esimerkillä.

Kun esimerkiksi Youtuben algoritmi havaitsee, että käyttäjä on lataamassa palveluun tiedostoa, jossa on joitakin vastaavuuksia tekijänoikeuden haltijan toimittaman referenssitiedoston kanssa, Youtuben on päätettävä, tuleeko tällainen tiedosto päästää palveluun mahdollisena sallittuna parodiana tai lainauksena, vai estää heti mahdollisena tekijänoikeuden loukkauksena.

”Tämä rajanveto on aivan keskeinen, mutta siitä ei ole uudessa esityksessä riittävää selvyyttä.”

”Aiemman esityksen mukaan tällainen tiedosto olisi päässyt alustalle, ja se olisi voitu sieltä sitten poistaa, jos se olisi osoittautunut tekijänoikeutta loukkaavaksi. Uuden esityksen sisältämä epävarmuus toimii algoritmisen ennakkosensuurin hyväksi.”

Uudessa esityksessä moni muukin käyttäjien asemaa parantava uudistus on poistettu.

Kodin seinällä näkyvä tekijänoikeutta nauttiva valokuva tai taulu ei saa välttämättä näkyä ilman korvausta kodista otetussa ja sosiaalisessa mediassa jaetussa valokuvassa.

Samoin videossa sattumalta kuuluvasta musiikista tulisi maksaa, koska uudessa esityksessä satunnaista sisällyttämistä koskeva rajoitus päätettiin poistaa, Mylly kertoo.

Aiemmassa esitysluonnoksessa sen sijaan korostettiin, että tällainen tekijänoikeuden rajoitus on taustalla olevan direktiivin edellyttämä ja lisäksi perusteltu sananvapauden ja käyttäjien oikeuksien näkökulmasta.

”Nyt tällaiset perustelut on siivottu pois uudesta esityksestä”, Mylly kertoo.

Mylly kertoo, että jälkimmäisessä esityksessä on tehty ”strateginen ratkaisu” siitä, että lakiesitykseen on laitettu vain direktiivin vaatimat pakolliset muutokset, eikä siis niitäkään kaikkia, jos kyse on tekijänoikeuden rajoituksista kuten satunnaisesta sisällyttämisestä.

Kansalaisten kannalta tekijänoikeuslainsäädäntö saattaa siis lakiesityksen myötä kehittyä Suomessa eri suuntaan kuin mihin viestintä on olisi muuten menossa.

Mylly puhuu ns. massaitseviestinnästä (mass self communication) eli siitä, kuinka erilaisten itse tuotettujen sisältöklippien käyttö on yleistynyt ja arkipäiväistynyt sosiaalisessa viestinnässä.

”Nyt jos tämä esitys menee läpi sellaisenaan, täytyy jatkossa entistä useammin miettiä, voiko viestiä ladata vai syyllistyykö tekijänoikeuden loukkaukseen.”

Mylly muistuttaa, että syyllistymistapauksissa kyse on usein vähintään tekijänoikeudellisesta rikkomuksesta, josta on voi olla jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia rahallisten hyvitysvaatimusten lisäksi.

”Uudistus tulisi muuttamaan nykyistä tapaamme viestiä.”

”Mahdollista on myös, että tekijänoikeuden normit menettävät uskottavuuttaan, kun tekijänoikeudelliset vaatimukset eivät vastaa kansalaisten oikeustajua.”

HS kertoi keskiviikkoaamuna tekijänoikeuslakiin liittyvästä lobbaus­sotkusta. Keskiviikkona myös tietotekniikka-alan etujärjestö Ficom kanteli lain valmistelusta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun mukaan tekijänoikeuslain valmistelu opetus- ja kulttuuriministeriössä on ollut puolueellista.

Järjestön mukaan tekijänoikeuslain uudistus muuttui ”puolueelliselta vaikuttavaan ja huonoa hallintotapaa edustavaan suuntaan”, kun ”lakimuutosta valmistelemaan palkattiin väliaikaisella konsulttisopimuksella voimakkaasti tekijänoikeusjärjestöihin kytköksissä oleva Jukka Liedes”.

HS:lle esitetyn näytön mukaan näyttää ilmeiseltä, että Liedes värvättiin tehtävään nimenomaan tekijänoikeusjärjestöjen aloitteesta, tai ainakin niin OKM:n johto on alaisilleen sanonut.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) kertoi hyväksyneensä konsultin palkkaamisen, koska hän halusi lakiesityksestä tekijöille suopeamman, ja koska valmistelussa oli kiire.

Lue lisää: Tekijänoikeuslain ympärillä pyörii lobbaus­sotku – ministeri Kurvinen värväsi konsultin ja laki­esityksestä poistettiin 50 sivua, virkamies vaihtoi tehtävää

Mutta

Professori Myllyn mielestä Liedeksen kaltaisen yksittäisen konsultin värväämisen sijasta huomio kannattaisi kiinnittää tekijänoikeusalalla vallitsevaan pyöröovi -ilmiöön.

Sen mukaisesti tekijänoikeusjärjestöistä on tyypillisesti siirrytty töihin opetus- ja kulttuuriministeriöön ja ministeriöstä järjestöjen tärkeisiin tehtäviin.

Ilmiö on Myllyn mukaan maailmanlaajuinen.

”Tekijänoikeusjärjestöt ovat globaalistikin erittäin hyvin järjestäytyneet lobbaukseen.”

Joukkojen yhtenäisellä ja ohjatuilla viestillä vaikuttaminen poliitikkoihin ja yleiseen mielipiteeseen onnistuu paremmin.

Mylly kertoo kiinnittäneensä huomiota myös siihen, kuinka asiantuntevaa ja saman sisältöistä kritiikkiä lukuisat artistit, kirjailijat ja säveltäjät Suomessa osasivat antaa aiemmasta hallituksen esityksestä.

”He vaikuttaisivat osaavan tekijänoikeusasiat paremmin kuin useimmat juristit ja jakavat lisäksi yhteisen arvopohjan.”

Viime aikoina tekijänoikeusjärjestöjen vanha valta on tosin saattanut jopa heikentyä, kun suuret alustatalousyhtiöt ovat panostaneet lobbaukseen, Mylly arvioi.

”Tekijänoikeusjärjestöt puhuvat mielellään tekijöiden ja alustatalousyhtiöt käyttäjien suulla.”

Professori Mylly kehuu tekijänoikeuslakia koskevan esityksen aiempaa valmistelua todella avoimeksi.

”Se näkyi. Ensimmäisessä hallituksen esityksessä otettiin huomioon monipuolisesti ja tasapainoon pyrkien eri näkökulmia. Se sai täystyrmäyksen tekijänoikeusjärjestöiltä. Ministeriö sitten osti tämän kritiikin.”

Uudessa ehdotuksessa ei konkreettisia malleja käyttäjien ja tekijöiden välisten kiistojen ratkaisemiseksi ei enää ole, kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly kertoo. Muutos on omiaan heikentämään käyttäjien asemaa.

Mylly kertoo tekijänoikeuden tutkimuksen muuttuneen viime vuosikymmeninä niin, että tutkijat kiinnittävät entistä enemmän huomiota myös käyttäjien oikeuksiin ja sananvapauteen.

”Tekijänoikeudesta on tullut kaiken nettipohjaisen viestinnän sääntelijä. Tämä näkyy tietysti tutkimuksessa siten, että tekijöiden intressien ohella tulee huolehtia muistakin intresseistä.”

Viime syksynä julkaistussa esityksessä oli tällainen moderni ote, jossa eri osapuolten intressejä sovitettiin yhteen ja pulmatilanteiden ratkaisemiseksi esitettiin konkreettisia malleja, Mylly arvioi.

”Uudessa ehdotuksessa ei konkreettisia malleja enää kaikilta keskeisiltä osinkaan ole, vaan siihen on kopioitu direktiivin sisäisesti ristiriitaisia vastuita.”

Kun selvät toimintamallit puuttuvat laista, se johtaa Myllyn arvion mukaan siihen, että oman vastuun pelossa Youtuben ja TikTokin kaltaiset toimijat ryhtyvät blokkaamaan esimerkiksi erilaisia käyttäjien itse tekemiä parodioita ja meemejä entistä herkemmin.

Vaikka käyttäjillä tällöin olisi mahdollisuus jälkikäteiseen valitusmenettelyyn, vain pieni murto-osa näkee tämän vaivan.

”Nopeat meemit ovat silloin jo menettäneet ajankohtaisuutensa.”

”Iso kysymys on se, ratkaistaanko käyttäjien lataamiin sisältöihin sisältyvä epävarmuus sananvapauden vai tekijänoikeuden hyväksi.”

Helsingin Sanomat on osa oppikirja- ja mediayhtiö Sanoma-konsernia.

Lue lisää: Tekijänoikeuslakiin liittyvä lobbaus­sotku leviää: Ficom kanteli oikeusasiamiehelle ”tekijänoikeusjärjestöihin kytköksissä olevan” konsultin värväämisestä lainvalmisteluun

Professori Tuomas Mylly kuvattiin työpaikallaan Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Calonia-rakennuksessa ja sen ympäristössä maanantaina.