Venäläisen öljyn, maakaasun ja kivihiilen käytön lopettaminen maksaisi EU-maille karkeasti sata euroa asukasta kohti, arvioi tuore tutkimus. Näin Venäjän energiakauppasaarron talousvaikutukset EU:ssa olisivat tuntuvia mutta hallittavissa.
Energiatuonnin kieltäminen on noussut jälleen keskusteluihin, kun EU valmistelee Venäjälle uusia talouspakotteita Butšan verilöylyn vuoksi.
Eri maat tuntisivat vaikutukset hyvin eri tavoin. Tutkimuksen mukaan kovimmin isku tuntuisi Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa. Liettuassa venäläisen energiatuonnin katkeaminen voisi leikata maan kokonaistuotantoa jopa viisi prosenttia, Bulgariassa ja Slovakiassa noin 2,5 prosenttia.
Myös Suomi kuuluu tutkimuksen mukaan maihin, joissa vaikutus olisi keskimääräistä suurempi. Talouden kokonaistuotanto voisi supistua prosentin. Osalle Etelä- ja Länsi-Euroopan maista tuontikiellolla ei olisi käytännössä mitään vaikutusta.
Koko EU-tasolla Venäjän energiakauppasaarto leikkaisi kokonaistuotantoa 0,2–0,3 prosenttia. Henkeä kohti laskettava bruttokansantuote supistuisi noin 100 euroa.
Koko kansantalouden näkökulmasta mahdollisen energiakauppasaarron vaikutukset jäisivät näin varsin rajatuiksi, kun otetaan huomioon, kuinka keskeinen rooli venäläisellä energialla Euroopassa on. Noin 40 prosenttia EU:ssa käytetystä maakaasusta ja neljännes kivihiilestä ja raakaöljystä tulee Venäjältä.
Tutkijoiden mukaan tämä selittyy yritysten mukautumiskyvyllä.
”Jopa lyhyellä aikavälillä yritykset ja kansantalous kokonaisuudessaan pystyvät korvaamaan, joskin vain osittain, energialähteitä ja väli- ja lopputuotteita muilla”, tutkijat kirjoittavat.
Öljyn ja kivihiilen osalta venäläinen tuontitavara on suhteellisen helposti korvattavissa muilla lähteillä. Maakaasun osalta se on vaikeampaa, mutta etenkin sähköntuotannossa maakaasu voidaan korvata muilla polttoaineilla. Yritykset ja kotitaloudet myös muuttavat käyttäytymistään: autoilevat vähemmän, säätävät lämmitystä pienemmälle tai muuttavat hankintaketjujaan.
”Tämä korvaaminen, vaikka se onkin vain osittaista, auttaa erittäin merkittävästi pehmentämään šokin vaikutusta”, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimuksen teki Ranskan hallituksen nimittämä riippumaton asiantuntijaneuvosto, ja siinä hyödynnettiin monimutkaista mallia, joka sisältää 30 sektorin välituotteiden käytön 40 maassa. Näin tutkimus pyrkii mahdollisimman tarkasti mallintamaan sen, kuinka toimitusketjut reagoisivat energiakauppasaartoon.
Samanlaista lähestymistapaa käyttää tuore saksalaistutkimus, jossa arvioitiin energiakauppasaarron vaikutusta Saksan taloudelle. Molemmat tutkimukset päätyvät samaan karkeaan suuruusluokkaan: venäläisen energian tuonnin katkaiseminen Saksaan leikkaisi maan talouskasvua 0,5–3 prosenttia.
Vaikutus olisi pienempi kuin koronaviruspandemialla, joka supisti Saksan bruttokansantuotetta 4,5 prosenttia vuonna 2020.
Saksa on vastustanut Venäjän energiasaartoa, koska pitää sen taloudellista hintaa liian kovana.
Ranskalaistutkimuksen mukaan talousvaikutuksia Euroopalle pehmentäisi vielä huomattavasti se, jos suoranaisen tuontikiellon sijasta venäläiselle energialle asetettaisiin tuontitullit. Tällöin maat ja yritykset, jotka pahiten ovat riippuvaisia venäläisestä energiasta, pystyisivät sitä yhä hankkimaan. Tutkijat arvioivat, että tuontitullien aiheuttama kustannus Euroopalle olisi vain kolmas- tai neljäsosan tuontikiellon kustannuksista.
Tutkijoiden mukaan vaikutuksia olisi syytä myös pehmentää politiikkatoimin, esimerkiksi tukemalla köyhimpiä kotitalouksia tai tiettyjen toimialojen kuten kemianteollisuuden työntekijöitä. Joillekin yhtiöille seurauksena voi olla suoranainen kriisi, ja niitä valtiot voivat tukea lainoin tai pääomittamalla.
