Suomi tuo suuren osan energiastaan Venäjältä – tällaisen loven venäläisen energian tuonti­kielto jättäisi

Merkittävin venäläisen tuontienergian muoto on ollut raakaöljy.

Polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon-jalostamo.

6.4. 10:48 | Päivitetty 6.4. 13:39

Euroopassa keskustellaan yhä kovemmista pakotteista Venäjää vastaan, kun maan joukkojen toimista Ukrainassa paljastuu jatkuvasti uusia järkyttäviä tietoja.

Energiakauppa on vielä toistaiseksi säästynyt EU:n pakotteilta. Länsimaat rahoittavat Venäjää ostamalla siltä öljyä ja kaasua eräiden arvioiden mukaan 660 miljoonalla dollarilla päivässä. Vaatimukset tuon rahahanan sulkemisesta käyvät yhä tiukemmiksi.

Tiistaina EU-komissio esitti, että EU-maat lopettavat kivihiilen tuonnin Venäjältä. Noin 45 prosenttia EU:n käyttämästä kivihiilestä on tullut Venäjältä. Suurimmat käyttäjät ovat Saksa, Hollanti ja Puola.

Öljyn ja kaasun tuonnin arvo Venäjältä Eurooppaan on yli 100 miljardia euroa vuodessa, joten hiilen merkitys on siihen nähden vaatimaton. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan komissio kuitenkin valmistelee jo lisäpakotteita, jotka koskisivat myös öljyä.

Venäjä on todella merkittävä energiantuoja myös Suomelle. Tuoreimpien, vuoden 2020 lukujen mukaan Suomeen tuodusta energiasta yli 64 prosenttia tuli Venäjältä. Esimerkiksi Suomeen tuodusta kivihiilestä noin 95 prosenttia oli peräisin Venäjältä.

Venäjän talouteen erikoistunut Suomen Pankin neuvonantaja Laura Solanko arvioi maaliskuussa 2021 julkaistussa blogikirjoituksessaan, että Suomi on riippuvainen öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista.

Riippuvuus kohdistuu Venäjään, sillä energiatuonnin arvosta noin 60‒65 prosenttia tulee Venäjältä.

”Yhteensä ulkomailta tuotujen fossiilisten polttoaineiden osuus Suomen energiankulutuksessa on noin 35 prosenttia”, Solanko kirjoittaa.

Monen tuotteen osalta luvut ovat toisaalta todennäköisesti alkaneet jo muuttua sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta.

Esimerkiksi suomalainen öljynjalostaja Neste on sanonut korvanneensa 85 prosenttia Venäjältä ostamastaan raakaöljystä. Yhtiön mukaan eräs viimeisistä raakaöljylasteista Venäjältä saapuu keskiviikkona illansuussa Porvoon jalostamolle.

Aiemmin Neste hankki kaksi kolmasosaa jalostamastaan raakaöljystä Venäjältä.

Sekä arvoltaan että määrältään merkittävin venäläisen tuontienergian muoto on Suomessa raakaöljy.

Suomi toi vuonna 2020 raakaöljyä Venäjältä noin 9 miljoonaa tonnia. Raakaöljytuonnin arvo oli noin 2 271 miljoonaa euroa.

Venäjän osuus Suomen raakaöljyn tuonnista oli 85,6 prosenttia.

Toiseksi merkittävin osa Venäjältä tuotavaa energiaa on maakaasu.

Venäjältä tuotiin Suomeen vuonna 2020 noin 1,5 miljoonaa kuutiota maakaasua. Maakaasutuonnin arvo oli 232 miljoonaa euroa.

Lisäksi nesteytettyä maakaasua tuotiin Venäjältä 38,4 miljoonan euron arvosta eli 137 000 tonnia.

Suomen maakaasun tuonnista Venäjä vastasi 66,4 prosentista ja nesteytetyn maakaasun tuonnista 81,9 prosentista.

Maakaasun merkitys on Suomessa pieni verrattuna kaasulla lämpiävään Keski-Eurooppaan. Sen osuus kaikesta Suomessa käytetystä energiasta on vain noin seitsemän prosenttia.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän maakaasuhanojen laittaminen kiinni voisi tuoda ongelmia lähinnä kaasua prosesseissaan käyttävälle teollisuudelle.

Kivihiilen tuonnissa Venäjän osuus on ollut erityisen hallitseva. 94,9 prosenttia Suomen kivihiilestä tuotiin Venäjältä vuonna 2020.

Kivihiiltä tuotiin Venäjältä 1,3 miljoonaa tonnia. Venäjän-tuonnin arvo oli 73,9 miljoonaa euroa.

Erilaiset jalostetut öljyt ovat myös merkittävä osa energian Venäjän-tuontia.

Esimerkiksi keskitisleitä, joihin diesel kuuluu, tuotiin Venäjältä 134,9 miljoonan euron arvosta eli noin 390 000 tonnia.

Myös muita öljyjä, teollisuusbensiiniä ja muita petroleita on tuotu kutakin yli 100 miljoonan euron arvosta.

Energiapuu ei ole erityisen merkittävä osuus kaikesta energian tuonnista.

Vuoden 2020 tilastossa muuta energiapuuta on tuotu Venäjältä 4,2 miljoonalla eurolla. Muun energiapuun Venäjän-tuonnin määrä on ollut 142 400 tonnia.

Venäjän tuonnin osuus on ollut muussa energiapuussa 35,6 prosenttia.

Puupelleteissä Venäjän-tuonnin osuus on ollut suurempi, 88 prosenttia.

Puupellettien Venäjän tuonnin määrä on ollut 98 400 tonnia ja rahassa mitattuna 11,7 miljoonaa euroa.

Venäjä asetti maaliskuussa vientikiellon muun muassa energiahakkeelle, ja jo sitä ennen suuret metsäyhtiöt olivat ilmoittaneet lopettavansa puun ostamisen Venäjältä.

Sähköä Venäjältä tuotiin 3 terawattituntia vuonna 2020. Määrä vastasi alle 14 prosenttia sähkön tuonnista.

Venäjän-tuonnin arvo oli sähkökaupassa 93 miljoonaa euroa.

Energiateollisuus totesi kannanotossaan kolme viikkoa sitten, että energiatuonnin loppuminen Venäjältä kuormittaisi sähköjärjestelmää, mutta ei vaarantaisi sitä.

Energiateollisuuden mukaan Olkiluoto 3 -ydinreaktion käyttöönotto ja tuulivoiman lisääminen nostavat Suomen energia­oma­varaisuutta merkittävästi.

Lue lisää: Komissio esittää kivi­hiilen tuonti­kieltoa Venäjältä, kieltää venäläis­laivojen pääsyn EU-satamiin

Oikaisu 6.4. kello 12.34: Uutisessa kirjoitettiin aluksi, että kivihiiltä tuotiin Venäjältä vuonna 2020 1  319 tonnia. Todellisuudessa tuontimäärä oli 1 319 tuhatta tonnia eli 1,3 miljoonaa tonnia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita