EU:n 15 prosentin minimi­verohanke jäi vielä jumiin, mutta matalan verotuksen maat ovat jo ryhtyneet vastaiskuihin

Seuraavaksi komissio on laittamassa verokeitaissa olevat pöytälaatikkofirmat kuriin. Niiden täytyy itse ilmiantaa itsensä verottajalle tiedonvaihtoja varten.

Verokeitaisssa ilman omaa henkilöstöä olevien kuoriyhtiöiden on ilmiannettava itsensä veroilmoituksissa, kun EU-komission uusi veronkiertodirektiivi valmistuu ja otetaan käyttöön.

10.4. 17:51

EU-maiden valtiovarainministerit eivät päässet tiistaina ennakko-odotuksista huolimatta sopuun talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin) yrityksiä koskevan 15 prosentin minimiverotason hyväksymisestä kaikissa jäsenmaissa.

Veroasiat vaativat toteutuakseen kaikkien maiden yksimieleisen hyväksynnän

Puola on jarruttamassa historiallista veropäätöstä, jolla kansallisvaltioiden keskinäistä verokilpailua pyritään suitsimaan. Puolalla on tapana paketoida suostumuksensa muiden tavoitteidensa etenemiseen.

Minimiveron ideana on se, että yritysten täytyisi maksaa aina vähintään 15 prosenttia veroa verotettavasta tulostaan.

Jos esimerkiksi suomalaisen konsernin tytäryhtiö maksaisi ulkomaisessa tytäryhtiössään veroa vain 10 prosenttia, Suomen veroviranomaisilla olisi oikeus verottaa konsernia tuon veroasteen ja 15 prosentin veroasteen välisen erotuksen verran eli viiden prosenttiyksikön verran.

OECD:n laskelmien mukaan minimiverolain vuotuinen hyöty Suomen verotuloille voisi olla jopa 200 miljoonan euron luokkaa, kansainväliseen verotukseen perehtynyt konsulttiyhtiö Deloitten osakas Tomi Viitala kertoo.

Deloitten osakas Tomi Viitala ennustaa, että komission uusi kuoriyhtiödirektiiviesitys menee ”sukkana läpi”.

Valtiovarainministeriön vero-osasto on omissa laskelmissaan päätynyt selvästi varovaisempaan arvioon verolisäyksestä.

Viitala kertoo, että moni matalan verotuksen maa onkin ryhtynyt jo korottamaan omia verojaan niin, että veroaste olisi jo kyseisessä kotimaassa 15 prosenttia.

Näin muiden EU-maiden veroviranomaiset eivät pääsisikään osille verotuotoista.

”Moni matalan verotuksen maa varmistaa, että minimiveron määrä maksetaan kyseiseen asuinvaltioon”, Viitala kertoo.

Tällaisia verotason nostoa suunnittelevia maita ovat Deloitten mukaan esimerkiksi Malta, Unkari, Kypros ja Irlanti, tai EU:n ulkopuolisista maista Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ja Hongkong.

15 prosentin minimiverokanta on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n ajama globaali hanke, jolla valtiot pyrkivät hillitsemään kansainvälistä verokilpailua ja aggressiivista verosuunnittelua.

Erityisesti isot ympäri maailmaa toimivat internet- ja teknologiayhtiöt ovat pystyneet verosuunnittelun avulla minimoimaan verotuksensa valtioiden verokilpailuja hyödyntämällä niin, että veroja ei ole tarvinnut maksaa juuri lainkaan.

EU:n minimiverodirektiivi annettiin joulukuussa 2021. Sen keskeisenä sisältönä on taata yrityksille ja yhteisöille 15 prosentin efektiivinen verokanta kaikissa jäsenmaissa.

Direktiivin hyväksyntä on edennyt nopeasti jäsenmaissa. Alun perin sen piti tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Ruotsin ja eräiden muiden maiden vaatimuksesta lain käyttöönottoa lykättiin niin, että se on tulossa voimaan vuoden 2024 alusta.

Suomessa minimiverodirektiivin soveltaminen koskee noin 50–60 kansainvälistä konsernia ja vain joitakin kotimaisesti toimivia konserneja. Jälkimmäisille on annettu viiden vuoden siirtymäaika sopeutua uuteen lainsäädäntöön.

EU on suitsimassa veronkiertäjiä myös komission valmistelussa olevalla kuori- eli pöytälaatikkodirektiivillä. Se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2024 alusta.

”Se pakottaa yritykset ilmiantamaan itse itsensä veroilmoituksella omassa asuinmaassa. Paikalliset viranomaiset lähettävät nämä tiedot edelleen EU:n jäsenmaiden veroviranomaisille”, Viitala kertoo.

Näin esimerkiksi Luxemburgissa ilman henkilöstöä toimivista suomalaisten omistamista yhtiöistä menisi tiedot Suomen verottajalle.

Jos yhtiöt eivät täytä tiettyjä toimintaan ja henkilöstöön vaadittavia minimiedellytyksiä, niiden katsotaan ylittävän verosuunnittelun rajat. Silloin pöytälaatikkoyhtiön omistajaa verotetaan yhtiön tuloista henkilökohtaisen verotuksen mukaisesti.

”Kuoriyhtiöt ohitetaan verotuksessa.”

Direktiivillä tavoitellaan tyypillisesti yksityisten henkilöiden sijoitus- ja holding-yhtiöiden saamista paremmin valvotuksia ja ohjatuksi verotuksen piiriin silloin kun yhtiön päätarkoituksena näyttää olevan vain verojen minimointi ilman toiminnan tunnusmerkit täyttäviä minimivaatimuksia, Viitala kertoo.

”Komission esitys menee sukkana läpi, siitä ei ole epäilystä”, Viitala sanoo.

Perusteena on se, että poliitikot ovat varsin yksituumaisesti valmiita tekemään säännöksiä, joilla kansainvälistä veronkiertoa yritetään suitsia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita