Suomi voi lopettaa venäläisen raakaöljyn tuonnin heinäkuussa

Yli puolet Suomen energiaostoista Venäjältä on raakaöljyä. Sen korvaaminen on jo pitkällä.

Mastera-alus haki raakaöljyä Venäjän Ust-Lugan satamasta vuonna 2015.

13.4. 2:00 | Päivitetty 13.4. 11:42

Keskiviikkoiltana 6. huhtikuuta Porvoon Kilpilahden satamaan saapui vieras, jollaisia nykyään nähdään entistä harvemmin: Kroatian lipun alla seilaava 250-metrinen öljytankkeri Rava, joka toi mukanaan jopa 114 000 tonnia venäläistä raakaöljyä polttoainejalostaja Nesteen Kilpilahden-jalostamolle. Matkansa se oli aloittanut aamuvarhaisella Koiviston satamasta Suomenlahden pohjukasta.

Venäläiset tai Venäjän satamista saapuvat tankkerit olivat aiemmin tavallinen näky Kilpilahdessa, missä vuosikymmeniä on jalostettu erityisesti venäläistä raakaöljyä. Tämä muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Neljä päivää myöhemmin Neste ilmoitti pyrkivänsä korvaamaan venäläisen raakaöljyn muista lähteistä.

Ennen sodan syttymistä Suomen satamiin saapui keskimäärin kuusi Venäjältä tulevaa tankkeria viikossa, nyt enää noin yksi viikossa. Kilpilahteen alukset saapuvat yhä useammin esimerkiksi Norjasta ja Hollannista.

Nesteelle päätös oli merkittävä. Viime vuonna kaksi kolmasosaa yhtiön ostamasta raakaöljystä oli venäläistä Urals-laatua, ja muissa raaka-aineissa osuus oli suurempikin. Yhtiö toi Venäjältä 7,8 miljoonaa tonnia raakaöljyä ja muita fossiilisia syöttöaineita.

Nyt venäläisen öljyn ostot ovat vähentyneet merkittävästi, joskaan eivät kokonaan. Nesteen mukaan korvaaminen on onnistunut 85-prosenttisesti.

Yhtiö kertoo, että sodan syttymisen jälkeen se ei ole ostanut venäläistä raakaöljyä päivämarkkinoilta eikä tehnyt uusia pitkäaikaisia hankintasopimuksia, mutta sitä sitovat olemassaolevat pitkäaikaiset hankintasopimukset. Sopimuksissa ostaja tyypillisesti sitoutuu minimiostoihin. Heinäkuun loppuun mennessä venäläisen raakaöljyn ostamisen pitäisi loppua kokonaan, Neste kertoo.

”Jäljellä olevat hankintasopimukset päättyvät raakaöljyn osalta heinäkuussa ja muiden syöttöaineiden osalta vuoden loppuun mennessä. Uskomme, että korvaavia raakaöljylaatuja löytyy maailmanmarkkinoilta”, yhtiö toteaa tiedotteessaan.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukraina ja monet tahot EU:n sisällä ovat vaatineet, että Eurooppa lopettaa venäläisen energian ostamisen. Näin EU voisi tyrehdyttää Venäjän valtion tärkeimmän tulovirran. Viime vuonna kolmannes ja joinain vuosina jopa puolet valtion verotuloista on tullut öljyn ja maakaasun viennistä. Etenkin öljytulot ovat valtiolle elintärkeitä.

Nyt Venäjä hyötyy korkeista energiahinnoista. Sota on nostanut öljyn hintaa, ja Venäjän valtion verotulot öljyviennistä ovat suurimmat moneen vuoteen. Kaasutulotkin pysyivät maaliskuussa vakaina. Tilannetta ei muuta se, että joidenkin länsimaisten ostajien kaikkoamisen vuoksi Urals-laatu on halventunut suhteessa Pohjanmeren Brent-laatuun. Yleinen öljyn hinnan nousu kumoaa tämän vaikutuksen.

EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell sanoi viime viikolla EU-parlamentille, että sodan syttymisen jälkeen EU-maat ovat maksaneet Venäjälle 35 miljardia euroa energiasta, kun ne samaan aikaan ovat tukeneet Ukrainaa miljardilla eurolla.

Energiakaupasta saatavalla tasaisella tulovirralla on korostunut merkitys Venäjälle nyt, kun lännen pakotteiden vuoksi muut vientitulot vähenevät eikä valtio pysty ottamaan velkaa läntisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Toiseksi Saksan johtama blokki on kuitenkin estänyt EU:n laajamittaiset energiapakotteet Venäjää vastaan. Vain kivihiilen tuonti ollaan näillä näkymin kieltämässä elokuusta alkaen.

Suomen osalta energiakaupan rahavirta Venäjälle on hiipumassa nopeasti, pitkälti Nesteen tekemän linjauksen vuoksi. Se johtuu siitä, että raakaöljy on Venäjän energiatuonnin tärkein yksittäinen tuote, ja sen tuonnista vastaa pitkälti Neste.

Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomeen tuotiin viime vuoden tammi–syyskuussa energiaa Venäjältä noin 3,3 miljardin euron arvosta. Tästä yli puolet, 1,7 miljardia euroa, oli raakaöljyä. Lisäksi venäläisiä öljytuotteita tuotiin noin 560 miljoonan euron arvosta.

Kaikesta Venäjän-tuonnista öljyn ja öljytuotteiden osuus viime vuonna oli 41 prosenttia.

Sodan syttymisen jälkeen raakaöljyn tuonti on tyrehtynyt.

”Raakaöljyä on tuotu Venäjältä maaliskuusta alkaen vähemmän, mutta muita öljytuotteita tuodaan vielä jonkin verran. Muille öljytuotteille ei välttämättä löydy niin nopeasti korvaavaa tuontimaata”, sanoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Venäjän osuus on ollut korostunut raakaöljyn kohdalla. Myös lento- ja muita petroleja, raskasta polttoöljyä sekä teollisuusbensiiniä on tuotu paljon Venäjältä.

Sen sijaan moottoribensiiniä ei viime vuonna tuotu lainkaan Venäjältä, vaan lähinnä Ruotsista ja Tanskasta. Keskitisleitä, joihin sisältyy diesel, tuotiin Venäjältä noin sadalla miljoonalla eurolla, mutta osuus oli vain runsas kymmenesosa tuonnista. Pääosin diesel tulee Suomeen Ruotsista ja Hollannista. Ruotsin-tuonnin suuruutta selittää se, että Göteborgissa on St1:n jalostamo, joka on ABC:n, St1:n ja Shellin Suomen-huoltamoiden polttoainetoimittajan Neotin tärkein yksittäinen hankintalähde.

Lukujen taakse piiloon jää epäsuora venäläisen öljyn tuonti. EU-maasta saapuvaksi tilastoitu öljytuote voi todellisuudessa olla valmistettu venäläisestä raakaöljystä.

St1 kertoo, että se ei käytä Göteborgin-jalostamollaan venäläistä öljyä, mutta Neot ostaa polttoaineita myös muilta lähialueen jalostamoilta esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Niiden osalta yhtiö ei pysty jäljittämään raaka-aineiden käyttöä.

”Olemme sen varassa, mitä jalostajat julkisesti siitä sanovat”, Neotin toimitusjohtaja Petri Appel kertoo.

Toinen ongelma ovat markkinoilla liikkuvat sekoite-erät. Kun monesta lähteestä tulevaa öljyä tai öljytuotteita kerätään välivarastoon ja myydään eteenpäin, tuotteen alkuperä hämärtyy. Esimerkiksi Shell, joka pian sodan syttymisen jälkeen kertoi lopettavansa venäläisen öljyn ostamisen, on linjannut, että sekoitediesel määritellään ei-venäläiseksi, jos venäläisen tuotteen osuus sekoitteessa on enintään 49,9 prosenttia.

Neotin Appel kertoo, että ei juuri asioi sekoite-eriä myyvien raaka-ainekauppiaiden kanssa vaan hankkii polttoaineensa pääosin suoraan jalostamoilta, joiden kanssa sillä on pitkäaikaiset sopimukset.

Nesteen mukaan sitoumus lopettaa venäläisen öljyn käyttö ”koskee kaikkia Venäjältä tulevia tuotteita riippumatta sekoitussuhteesta”.

”Ostamme raakaöljyä tarkoin valituilta toimijoilta, selvitämme aina toimijoiden taustat ja tiedämme öljyn alkuperän”, öljyliiketoiminnan johtaja Markku Korvenranta sanoo yhtiön viestinnän välittämässä sähköpostivastauksessa.

Öljyä lukuun ottamatta venäläisen energian virta Suomeen on jatkunut sodan syttymisen jälkeen pitkälti ennallaan. Tämä pätee etenkin sähköön ja maakaasuun, jotka ovat öljyn jälkeen tärkeimmät energiatuontituotteet. Tammi–syyskuussa maakaasua tuotiin Venäjältä 390 miljoonalla eurolla ja sähköä 310 miljoonalla eurolla.

Lue lisää: Suomi tuo yhä sähköä Venäjältä kuin mitään ei olisi tapahtunut: Suomeen virtaa venäläistä sähköä ison ydinvoimalan tehon verran

Maakaasun virta Venäjältä Suomeen jopa kiihtyi sodan syttymisen jälkeen. Osin kaasu virtasi Suomenlahden kaasuputken kautta Viroon ja edelleen Latviaan, missä on Baltian alueen maanalainen kaasuvarasto.

Energiateollisuuden arvion mukaan juuri maakaasun osalta irtaantuminen Venäjästä on vaikeinta, vaikka sen rooli energiapaletissa on eurooppalaisittain vähäinen. Maakaasua kuitenkin käytetään raaka-aineena ja energianlähteenä metsä- ja kemianteollisuudessa, ja sen korvaaminen on vaikeaa.

Yksi Suomen suurimmista maakaasun käyttäjistä on Neste. Yhtiö ei ole päättänyt lopettaa venäläisen maakaasun käyttöä.

Neste kertoo, ettei sillä ole maakaasun hankintasopimuksia suoraan venäläisten kaasuntuottajien kanssa, vaan se hankkii maakaasun kansallisen kaasun siirtoverkoston kautta.

”Tämä tarkoittaa, että teollisuudella on rajalliset keinot vaikuttaa suoraan käyttämänsä kaasun alkuperään”, Korvenranta kertoo sähköpostitse.

”Neste pystyy korvaamaan maakaasua muilla vaihtoehdoilla, ja olemme jo aktiivisesti edistäneet näiden käyttöönottoa tuotannossa.”

Toimet venäläisen putkikaasun korvaamiseksi ovat käynnissä laajemminkin.

Viime vuonna neljännes kaasusta Suomeen tuli Baltiasta Suomenlahden kaasuputken kautta. Osa tästä oli nesteytettyä maakaasua, joka oli tuotu laivalla Liettuaan. Suomen ensimmäinen verkkoon kytketty lng-terminaali Haminaan on avautumassa näillä näkymin lokakuussa. Viron rannikolle on tulossa uusi kelluva lng-terminaali, jonka vuokraamisesta Suomi ja Viro ovat tehneet yhteisen päätöksen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan näillä päätöksillä Suomella on valmius irtaantua myös venäläisen maakaasun käytöstä.

Lue lisää: Suomen riippuvuus Venäjän maakaasusta vähenee: Haminan lng-terminaali kaupalliseen käyttöön lokakuussa

Lue lisää: Suomi tuo suuren osan energiastaan Venäjältä – tällaisen loven venäläisen energian tuonti­kielto jättäisi

Oikaisu 13.4.2022 klo 11.40: Artikkelin kuvituksena oli aiemmin kuva Ust-Lugan satamasta, jossa ei näkynytkään Mastera-alus, kuten kuvatekstissä väitettiin, vaan NS Consul -niminen alus. Kuvaksi on vaihdettu kuva, jossa Mastera on saapumassa satamaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita