Hallitus sanoo päätöstensä laskevan dieselin hintaa 12 senttiä litralta – moni asian­tuntija tyrmää päätöksen, eikä hinta välttämättä edes laske

Hallitus kevensi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Toimi rinnastuu veronkevennykseen, ja tutkimusten mukaan ne siirtyvät huonosti kuluttajahintoihin.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet tänä keväänä ennätyslukemiin, ja kuljetusyrittäjät ovat vaatineet hallitukselta tukitoimia. Torstaina hallitus ilmoitti keventävänsä väliaikaisesti biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta.

7.4. 16:37

Hallitus vastasi torstaina kuljetusyrittäjien vaatimuksiin ja päätti keventää biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta liikenteessä. Tarkoitus on näin laskea polttoaineen, etenkin dieselin, hintaa. Kuljetusyrittäjät ovat varoittaneet, että viime kuukausina nähty polttoaineiden hinnannousu ajaa alan ahdinkoon.

Jakeluvelvoite kevenee tänä ja ensi vuonna 7,5 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna jakeluvelvoite laskee siis 19,5 prosentista 12 prosenttiin.

Ilmoitus oli osa torstaina esiteltyä noin 850 miljoonan euron pakettia, joka tähtää energian saatavuuden turvaamiseen ja irtautumiseen venäläisestä fossiilienergiasta.

Hallitus arvioi, että voimaan astuessaan lakimuutos laskee dieselin pumppuhintaa tänä vuonna noin 12 senttiä, mahdollisesti jopa enemmänkin. Bensiinin pumppuhintaan vaikutus on vähäisempi, sillä bensiinin joukkoon biokomponenttia sekoitetaan huomattavasti vähemmän kuin dieseliin.

Tutkimustiedon valossa on kuitenkin hyvin epävarmaa, missä määrin jakeluvelvoitteen keventäminen heijastuu pumppuhintoihin, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen.

”On tehty paljon tutkimuksia veronalennusten heijastumisesta hintoihin. Tyypillisesti veronalennukset eivät mene hintoihin yhtä suoraan kuin veronkorotukset”, hän sanoo.

Suomessa tämä nähtiin, kun kampaamoiden arvonlisäveroa alennettiin vuonna 2007. VATT:n tekemän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia hinnoista ei muuttunut lainkaan. Yritykset käyttivät tilanteen hyödykseen kasvattaakseen voittojaan.

Jakeluvelvoitteen keventäminen rinnastuu veronalennukseen, sillä se laskee polttoaineen valmistuskustannuksia. Biopolttoaine on fossiilista polttoainetta kalliimpaa, eikä öljyn kallistuminen ole tasoittanut hintaeroa, sillä biokomponentin hinta määräytyy markkinoilla tyypillisesti preemiona suhteessa fossiiliseen vaihtoehtoon.

ABC-huoltamoiden toimitusjohtaja Harri Tuomaala ei halua kommentoida päätöksen mahdollisia vaikutuksia pumppuhintaan. Hänen mukaansa tilannekuvan muodostaminen yhtiössä on kesken.

Myös ABC-huoltamoiden polttoaineen toimittavan Neotin toimitusjohtaja Petri Appel sanoo, että yhtiö odottaa ensin näkevänsä hallituksen esityksen yksityiskohtineen.

Laukkasen mielestä hallituksen päätöksen olennaisin seuraus kuitenkin on, että se lisää öljyn kysyntää Suomessa, kun jakelijat voivat saavat luvan korvata 7,5 prosenttiyksikön bio-osuuden fossiilisella polttoaineella. Näin päätettiin samaan aikaan, kun EU:ssa pyristellään irti venäläisen öljyn käytöstä. Merkittävä osa Suomessa käytetystä raakaöljystä ja öljytuotteista tulee Venäjältä.

"Päätös on aika tyrmistyttävä”, Laukkanen sanoo.

Vaikka esimerkiksi Neste on kertonut vähentäneensä venäläisen raakaöljyn käyttöä, ei Laukkasen mukaan voida olla varmoja, etteikö kasvavaa kysyntä lisää myös venäläisen öljyn kulutusta. Polttoaineet Suomeen tulevat lähialueen jalostamoilta, eikä kuluttajan ole helppo selvittää valmistukseen käytetyn raakaöljyn lähteitä.

Jakeluvelvoite on myös ollut tärkein työkalu liikenteen päästöjen vähentämiseksi Suomessa, ja sen liudentaminen lisää päästöjä lyhyellä aikavälillä. Laukkasen mukaan tämä ei välttämättä vaaranna liikenteen päästövähennystavoitteita, jos toimi todella jää kertaluontoiseksi.

Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoo, että päätöksellä hallitus hidastaa vihreää siirtymää.

”Päättäjillä oli loistava tilaisuus edistää välttämätöntä siirtymää pois halpojen fossiilisten polttoaineiden aikakaudelta nyt, kun kansalla olisi ollut tavallista enemmän motivaatiota sodan takia. Mutta ei, sen sijaan tukea bensan myyjille ja ostajille”, Appelqvist kirjoittaa Twitterissä.

Osa ekonomisteista ja etujärjestöistä on myös varoittanut, että jakeluvelvoitteen sormeilu aiheuttaa Suomen sääntely-ympäristöön epävarmuutta, mikä voi hidastaa investointeja muun muassa biopolttoaineiden tuotantoon. Investoijien näkökulmasta keskeinen kysymys on, voivatko ne luottaa siihen, että jakeluvelvoitteen lasku jää poikkeustoimeksi.

”Vaikutus pumppuhintaan epäselvä, mutta myrkkyä investointiympäristölle ja politiikan ennakoitavuudelle. Liikenteen kustannuksiin pitää tarttua, mutta ei sotkemalla investointiympäristöä”, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Janne Peljo kirjoittaa Twitterissä.

Ainakaan Porin uuden biojalostamon investointisuunnitelmia hallituksen päätös ei muuta, sanoo hankkeen takana olevan Bioenergon hallituksen puheenjohtaja Timo Saini. Lopullinen päätös noin 200 miljoonan euron investoinnista on tarkoitus tehdä syksyllä, jolloin laitos voisi valmistua vuonna 2025.

Saini huomauttaa, ettei jakeluvelvoitteen poikkeus näin ehdi vaikuttaa jalostamoon. Hän uskoo, että vihreä siirtymää etenee vähintään nykyisellä vauhdilla hallituksen päätöksestä huolimatta.

”En osaa olla huolissani”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan