Venäjän pääministeri: Venäjää uhkaa vaikeimmat ajat 30 vuoteen – Nyt nähtyjä keinoja ”ei käytetty edes kylmän sodan pimeimpinä aikoina”

Pääministeri Mišustinin mukaan mikään muu maa ei olisi kestänyt Venäjään kohdistetun kaltaisia pakotteita.

Venäjän pääministeri Mihail Mišustin.

7.4. 22:42 | Päivitetty 8.4. 7:51

Venäjä on kohtaamassa haastavimmat ajat 30 vuoteen lännen pakotteiden takia. Näin sanoo Venäjän pääministeri Mihail Mišustin uutistoimisto Reutersin mukaan.

Duumassa torstaina puhuneen Mišustinin mukaan lännen yritykset eristää Venäjä maailmantaloudesta tulevat kuitenkin epäonnistumaan.

”Epäilemättä nykytilannetta voi kutsua Venäjän vaikeimmaksi 30 vuoteen. Nyt nähdyn kaltaisia pakotteita ei käytetty edes kylmän sodan pimeimpinä aikoina.”

Lännen pakotteet ovat käytännössä eristäneet Venäjän kansainvälisistä maksujärjestelmistä. Nyt Venäjää uhkaa myös maksukyvyttömyys, sillä maa on maksanut dollarimääräisten valtionvelkojensa korkoja ruplissa.

Venäjän talousministeriö sanoi keskiviikkona, että Venäjän oli pakko maksaa lainojaan ruplissa näin, sillä nimeltä mainitsematon ulkomaalainen pankki ei suostunut käsittelemään Venäjän maksusuoritusta.

Venäjä myös sanoi aikovansa jatkaa maksujaan ruplissa niin kauan kuin sen ulkomaanvaluuttavarannot ovat pakotteiden takia jäädytettyjä.

Venäjän valtiovarainministeriö arvioi maaliskuun puolivälin tienoilla, että pakotteiden seurauksena noin puolet maan keskuspankin runsaan 600 miljardin dollarin valuuttavarannoista on jäädytetty.

Nyt Yhdysvallat yrittää käytännössä ajaa Venäjän joko maksukyvyttömyyteen tai saada maan maksamaan velkojaan yhä käytettävissä olevista ulkomaan valuutoistaan.

Lue lisää: Venäjä maksoi dollari­määräisiä jätti­velkojaan ruplissa, koska sen oli sanojensa mukaan ”pakko” – nyt maa ajautuu taas kohti maksu­kyvyttömyyttä

Venäjä hyökkäsi varhain 24. helmikuuta Ukrainaan. Hyökkäyksen jälkeen yli 400 yritystä on joko lähtenyt Venäjältä tai ryhtynyt boikotoimaan Venäjää.

Mišustin kommentoi torstaina myös maasta paenneiden yritysten tilannetta.

”Jos teidän on lähdettävä, jatkakaa edes tuotantoanne, sillä se ylläpitää työpaikkoja. Kansalaisemme työskentelevät täällä”, hän sanoi.

Aiemmin Venäjä on muun muassa uhannut kansallistaa maasta pakenevien yritysten toimintoja.

”Finanssijärjestelmämme on koko taloutemme elinehto, ja se on kestänyt. Nyt osakemarkkinat ja rupla ovat vakaantumassa. Mikään muu maa ei olisi kestänyt, mutta me kestimme”, hän sanoi.

Yhdysvallat kertoi keskiviikkona panevansa pakotelistalle presidentti Vladimir Putinin aikuiset lapset sekä ulkoministeri Sergei Lavrovin vaimon ja tyttären.

Yhdysvallat kieltää kaikenlaisen Venäjälle sijoittamisen. Niinikään Yhdysvaltain pakotelistalle päätyvät Venäjän suurin pankki Sberbank sekä Alfa Bank. Yhdysvallat aikoo kertoa lisätietoa venäläisiin yhtiöihin kohdistuvista pakotteista lähipäivinä.

Tavoitteena on ajaa Venäjä takaisin 1980-lukulaiseen neuvostoelintasoon, uutistoimisto Reuters kertoo yhdysvaltalais­viranomaisen sanoneen.

EU puolestaan pääsi myöhään torstai-iltana sopuun EU:n viidennestä pakotepaketista Venäjää vastaan. Pakotteet osuvat nyt ensimmäistä kertaa Venäjän energiateollisuuteen, sillä ne kieltävät kivihiilen tuonnin.

Venäjän kivihiilikaupan arvo on vuosittain noin neljä miljardia euroa. Kivihiilen vienti on alle prosentin Venäjän kaiken viennin arvosta.

Lisäksi pakotteisiin kuuluu asevientikielto, useiden venäläispankkien varojen jäädyttäminen ja Venäjän lipun alla seilaavien laivojen pääsyn kieltäminen satamiin.

Pakotteita asetetaan muun muassa venäläisiä oligarkkeja, propagandatoimijoita, asevoimien edustajia sekä Ukrainaan hyökkäykseen linkitettyjä teollisuustoimijoita vastaan. EU pyrkii aiheuttamaan uusilla pakotteillaan lisää taloudellista vahinkoa Ukrainassa sotaa käyvälle Venäjälle.

EU-komission tiistaina esittelemät uudet pakotteet eivät vielä iske Venäjän kaikkein tuottoisimpaan liiketoimintaan, eli öljyn ja maakaasun myymiseen.

Reuters kertoi aiemmin torstaina, että kivihiilen tuontikielto tulee täysimääräisesti voimaan vasta elokuun puolivälissä. Tämä tarkoittaa, että kiellon toimeenpano viivästyisi kuukaudella alkuperäisestä suunnitelmasta.

Reutersin lähteiden mukaan viivästys johtuu Saksan painostuksesta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita