Suomi selvisi korona­pandemiasta Ruotsia paremmin, kertoo tuore selvitys – talous kärsi saman verran, vaikka kuolleita oli selvästi vähemmän

Ruotsissa talous ei hyötynyt väljistä rajoituksista, mutta maa maksoi kovan hinnan kansanterveydellisesti.

Huhtikuussa 2020 poikkeusolojen aikana kauppakeskukset olivat tyhjillään. Rajoitukset aiheuttivat tuntuvia taloudellisia menetyksiä etenkin majoitus- ja ravitsemisaloille.

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 10:55

Voimakkaat liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoitukset koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa eivät uuden selvityksen perusteella aiheuttaneet kovin merkittäviä vahinkoja Suomen taloudelle.

Taantuma oli Suomessa, Norjassa ja Tanskassa hyvin samanlainen kuin Ruotsissa, jossa turvauduttiin tiukkojen rajoitusten asemesta ohjeisiin ja vapaaehtoisiin toimiin tartuntojen hillitsemiseksi.

Kansanterveydellisesti Ruotsi ei menestynyt yhtä hyvin, sillä koronavirus aiheutti siellä huhtikuusta 2020 syyskuuhun 2021 selvästi enemmän kuolemia, koska tartuntoja ei hillitty rajoituksin. Ruotsin toimissa oli myös muita puutteita.

”Voidaan sanoa, että Suomi onnistui hyvin torjumaan taloudellisia vahinkoja. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa onnistuttiin tiukoilla rajoituksilla estämään kuolemia selvästi paremmin kuin Ruotsissa, mutta talous on elpynyt kaikissa neljässä maassa suunnilleen yhtä ripeästi”, sanoo taloustieteen emeritusprofessori Seppo Honkapohja.

Ruotsissa koronavirukseen on toistaiseksi kuollut yli 18 300 ihmistä. Suomessa kuolleita on noin 3 300.

Honkapohja kirjoitti selvityksen Pohjoismaiden talouspolitiikasta koronaviruspandemiassa Århusin yliopiston taloustieteen professorin Torben Andersenin ja Oslon yliopiston taloustieteen professorin Steinar Holdenin kanssa.

Selvityksen tilasi Ruotsin valtion perustama koronakomissio, jonka tehtävänä on selvittää laaja-alaisesti pandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Islannissa tartuntoja oli suhteellisesti selvästi vähemmän kuin Ruotsissa mutta taantuma pahempi todennäköisesti siksi, että turismin painoarvo taloudessa on muita Pohjoismaita suurempi.

Keväällä 2020 maailmantalous vajosi pahaan taantumaan ja pörssit romahtivat, koska valtiot turvautuivat ennennäkemättömiin poikkeustoimiin tartuntojen hillitsemiseksi. Hiljalleen kuitenkin valkeni, että taantuma on syvä mutta lyhyt.

Pandemian pitkittyessä monet poliitikot ja etujärjestöt Suomessa varoittivat, että rajoitusten pitkittäminen aiheuttaa tarpeettoman suurta taloudellista vahinkoa.

”Talouden nopea elpyminen Pohjoismaissa on ollut yllättävää etenkin siksi, että tiukat rajoitukset eivät ole sitä hidastaneet. Yleensä aina, kun on tapahtunut tällainen raju muutos suhdanteessa, siitä elpyminen on kestänyt pitkään.”

Pandemia aiheutti äkillisen taloudellisen toimeliaisuuden vähenemisen, mutta se oli Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa lievempi kuin useissa muissa valtioissa.

Elpyminen alkoi jo vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Rajoitusten toinen vaihe koettiin talvella 2020–2021, mutta taloutta se ei kolhinut yhtä paljon keväällä 2020.

Vuoden 2021 huhti–kesäkuussa taloudellinen toimeliaisuus alkoi lähestyä pandemiaa edeltävää tasoa ja Tanskassa jopa ylitti sen.

Selvityksen perusteella kaikissa neljässä valtiossa työmarkkinatukien kasvattamisella hillittiin työttömyyden kasvua ja ilman mittavia yritystukia konkursseja olisi ollut enemmän.

Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Majoitus- ja ravitsemistoimintaa pandemia runteli pahoin, mutta useilla muilla toimialoilla ei tapahtunut oikeastaan mitään muutoksia.

”Suorat yritystuet kiinteisiin kustannuksiin ovat erittäin epätavallisia, mutta tilapäisesti käytettyinä ne olivat perusteltuja. Pidemmän ajan kuluessa suuret ja mittavat yritystuet sekoittaisivat markkinoiden toimintaa sen verran paljon, että niitä ei voi missään tapauksessa suositella.”

Erikoisena Honkapohja pitää sitä, että kaikissa neljässä valtiossa asuntojen kallistuminen jatkui, vaikka ne normaalisti yleensä halpenevat epävarmuuden takia.

”Valtioiden massiiviset tukiohjelmat ilmeisesti viestittivät kotitalouksille ja sijoittajille siitä, että kriisistä selvitään nopeasti, ja ne eivät lopulta muuttaneet käyttäytymistään niin paljon kuin aluksi ennakoitiin.”

Suomessa yksi syy bruttokansantuotteen verraten pieneen supistumiseen on sekin, että palvelualojen suhteellinen osuus on verraten pieni. Rajoitukset puolestaan kohdistuivat nimenomaan palvelualoihin.

”Valtion menojen lisäykset olivat kaiken kaikkiaan hyvin suuret, mutta niillä estettiin vielä pahempi taantuma. Taloustieteilijöiden keskuudessa ajatellaan varsin laajasti, että kun tällainen talouden ulkopuolelta tuleva odottamaton kriisi iskee, menolisäyksiä kannattaa tehdä mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Tässä onnistuttiin.”

Koronaviruspandemian opetuksena Honkapohja korostaa sitä, että kun kriisi iskee, ei pidä alkaa jossittelemaan velkaantumisen lisääntymisellä.

”Velkaantumisen taittamisen aika on, kun kriisi on ohitse. Vakauttaminen on myös välttämätön osa politiikan kokonaisuutta isossa kriisissä.”

Avokätiset yritystuet herättävät silti kysymyksen, missä määrin vaarana on, että niillä tekohengitetään yrityksiä, joilla ei välttämättä olisi enää eväitä menestyä. Tämä nimittäin saattaisi hidastaa talouden uudistumista.

”Vaarana tosiaan on, että valtioilta vaaditaan aiempaa enemmän tukiaisia myös tulevaisuudessa. Tämä olisi normaalioloissa täysin väärä lähtökohta mutta poikkeusoloissa perusteltua. Valtion reippailla menolisäyksillä estettiin se, että tuotantokapasiteettia ja työpaikkoja ei menetetty kovin paljon.”

Honkapohjan mielestä talouden elpymistä on etenkin Suomessa edistänyt Euroopan keskuspankki, joka aloitti keväällä 2020 hätärahoituksen. Se alkoi ostaa yhä enemmän markkinoilta arvopapereita, jotta pankeilla oli mahdollisuus antaa lainaa yrityksille ja kotitalouksille.

Ostamalla runsaasti eurovaltioiden joukkolainoja keskuspankki piti myös huolta siitä, että valtioiden varainhankinnan kustannukset pysyivät menolisäyksistä huolimatta kurissa.

”Nykyisin eurovaltiot ovat velkaantuneempia kuin euroalueen velkakriisissä, mutta niiden varainhankinnan kustannukset eivät ole kasvaneet. On siis selvää, että koronaviruspandemian aikana lisätystä keskuspankkien epätavallisesta rahapolitiikasta [arvopaperiostot] on ollut hyötyä, koska sillä on estetty rahoitusmarkkinoiden kriisi”, Honkapohja sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan