Fortum haluaa tehdä jätteenpolttolaitoksissaan syntyvästä hiilidioksidista kierrätysmuovia – pilottihanke käyntiin Suomessa

Lineaarisessa taloudessa muovi tuotetaan neitseellisistä, fossiilisista raaka-aineista ja lopuksi se poltetaan savuna ilmaan. Kiertotalousmallissa jätteenpoltosta syntyvä hiili voitaisiin hyödyntää kierrätysmuoviksi. Energiayhtiö Fortum pilotoi hanketta Riihimäellä.

Fortumin vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyslaitos Riihimäellä syyskuussa 2018.

11.4. 9:25

Fossiilisista raaka-aineista valmistetut muoviesineet palvelevat ihmisiä hetken, kunnes ne elinkaarensa lopuksi päätyvät usein jätteenpolttolaitokseen, jossa ne palavat taivaan tuuliin.

Jäljelle jää kasa tuhkaa sekä ilmakehään kerääntyviä, ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidihiukkasia. Tämän päivän ympäristökriisien valossa muovin elämä tuntuu varsinaiselta tuhlaukselta.

Siksi energiakonserni Fortum kehittää nyt teknologiaa, jonka avulla jätteenpoltosta syntyvä hiilidioksidi voisi saada uuden elämän kierrätysmuovina.

Yhtiö aloittaa Riihimäen jätteenpolttolaitoksella Carbon2x-ohjelmaansa kuuluvan pilottihankkeen, jonka ensimmäisessä vaiheessa polttolaitoksesta syntyvä hiilidioksidi napataan talteen ja muutetaan vedyn avulla metaaniksi.

Tiivistetysti se tapahtuu näin: piipun päästä tulevasta savukaasusta erotellaan hiilidioksidi, joka syötetään vedyn kanssa reaktoriin. Reaktorissa hiilidioksidi reagoi vedyn kanssa, jolloin muodostuu metaania ja happea.

Projektin tarkoituksena on tutkia, kuinka talteenotettua metaania voisi muuttaa arvokkaiksi raaka-aineiksi, joista voisi valmistaa esimerkiksi erikoismuoveja, kertoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa.

”Toiveena on, että laitoksiamme ei tulevaisuudessa kutsuttaisi jätteenpolttolaitoksiksi, vaan kierrätyslaitoksiksi”, Saarimaa sanoo.

Muovin kierrätys perustuu tällä hetkellä enimmäkseen mekaaniseen kierrätykseen, eli muovilajien rouhimiseen, sulattamiseen ja uudelleenkäyttöön.

Menetelmään liittyy kuitenkin paljon hankaluuksia. Eri muovilajit eivät esimerkiksi sovi yhteen toistensa kanssa, ja kierrätyksestä saatavan muovin laatu vaihtelee.

Toiveet on asetettu kemiallisesti tuotettuihin kierrätysmuoveihin. Vielä niiden valmistamiseksi ei ole kehitetty kaupallisesti järkeviä menetelmiä.

Samalla muovin kysyntä kuitenkin kasvaa, arvioiden mukaan jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Vääriin paikkoihin päätyvä muovi aiheuttaa merkittäviä ympäristöongelmia, ja valtaosa muovista valmistetaan yhä fossiilisista raaka-aineista.

Jätteenpoltossa taas hyviä raaka-aineita menee tällä hetkellä melkoisesti hukkaan. Orgaaninen aines häviää hiilidioksidina taivaalle, epäorgaaninen taas palaa tuhkaksi.

Euroopassa syntyy vuosittain lähes 100 miljoonaa tonnia jätettä, joka muutetaan energiaksi polttamalla.

Fortum on kehittänyt ratkaisuja myös polttamisesta syntyvälle tuhkalle. Sitä voi käyttää esimerkiksi infrarakentamisessa.

Tuhkan hyödyntämisessä iso pullonkaula ei ole teknologiassa, vaan lainsäädännössä, Saarimaa sanoo. Tuhkalle ei ole asetettu mitään kierrätysvelvoitteita.

”Jos päättäjät asettaisivat kuonalle ja tuhkalle kierrätysvelvoitteen, tarkoittaisi se investointeja kiertotalouteen”, Saarimaa sanoo.

Tänä päivänä on jo olemassa teknologiaa, jonka avulla metaanista valmistetaan tavallisia perusmuoveja, Saarimaa sanoo. Tätä perinteistä menetelmää kutsutaan konversioksi, ja se vaatii suuria investointeja ja paljon energiaa. Fortumilla on suunnitteilla tutkia tätä perinteistä tapaa Tanskassa.

Riihimäen hankkeessa Fortum testaa täysin uutta teknologiaa, jonka avulla konversio tapahtuisi tehokkaammin.

”Meillä on ajatus siitä teknologiasta, että miten se toimii. Nyt tarvitaan vielä tutkimustyötä ja testaamista”, Saarimaa sanoo.

Ensisijaisesti Fortum haluaisi hyödyntää teknologiaa omissa jätteenpolttolaitoksissaan Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Britanniassa, johon on nousemassa laitos.

Joskus tulevaisuudessa, jos menetelmä toimii ja se saadaan skaalattua kaupallisesti toimiviksi laitoksiksi, voisi tällä tavoin saada talteen jopa 90 prosenttia jätteenpolttolaitoksen hiilipäästöistä.

Riihimäen jätteenpolttolaitos tuottaa 300 tuhatta tonnia päästöjä vuodessa.

Aivan täyden, sataprosenttisen tehokkuuden saavuttaminen tuskin olisi mahdollista, Saarimaa sanoo. Palamisessa häviää aina jotakin.

Jos tutkimushanke onnistuu, voisi Fortumilla olla vuosina 2024–2025 mahdollisuus investoida pilottiluokan laitokseen, jossa muovia voisi valmistaa pienemmässä mittakaavassa.

Kaupallisen mittakaavan laitos voisi valmistua vuosien 2027–2030 haarukassa.

”Meidän pääviestimme on, että pilotti on vain pieni askel. Tavoittelemme skaalattavaa järjestelmää, joka olisi uusi tapa kierrättää ja tehdä kiertotaloutta.”

Kiertotalouslupausten ohella on syytä muistaa, että valtaosa Fortumin kansainvälisestä toiminnasta on yhä varsin lineaarista. Fortum on yhä yksi Suomen suurimmista hiilidioksidipäästäjistä.

Fortumin tavoitteena on olla hiilineutraali Euroopassa vuoteen 2035 mennessä.

Tämän tavoitteen ulkopuolelle jää yhtiön paljon viime viikkoina arvostelua herättänyt toiminta Venäjällä.

Fortumin suurimmat päästöt ovat peräisin Venäjältä, missä sillä on 11 maakaasulaitosta ja yksi ruskohiilellä toimiva laitos. Ruskohiilen ilmastopäästöt ovat kivihiiltäkin suuremmat.

Tytäryhtiönsä Uniperin kautta Fortum on myös kiinni saksalaisessa kivihiilessä. Uniper on myös ilmoittanut kolminkertaistavansa välittämänsä ja myymänsä nestemäisen maakaasun eli LNG:n määrän vuoteen 2026 mennessä. Uniperin kaasuprojekteja on vastustettu muun muassa Australiassa.