Venäjä on pian maksukyvytön, vaikka maa voisi halutessaan helposti maksaa velkansa – Näin 23 päivän päästä koittava tilanne vaikuttaisi

Monet merkit viittaavat siihen, että Venäjä on hyvin pian maksukyvytön. Asiantuntijan mukaan kyse on enemmänkin maksuhalukkuudesta kuin siitä, ettei Venäjä selviytyisi veloistaan.

Venäjän keskuspankin pääkonttori Moskovassa.

11.4. 13:59 | Päivitetty 12.4. 15:43

Venäjän maksukyvyttömyys on enää 23 päivän päässä. Esimerkiksi arvostettu talouslehti The Wall Street Journal arvioi viime viikolla, että Venäjän maksukyvyttömyyden todennäköisyys on ”erittäin korkea”.

Lauantaina maksukyvyttömyyden todennäköisyys kasvoi entisestään, kun luottoluokittaja Standard & Poor’s (S&P) laski Venäjän valuuttaluokituksen tasolle Selective default. Käytännössä se siis arvioi Venäjän olevan osittain maksukyvytön ja ettei Venäjä pysty maksamaan tiettyjä Velkansa osia.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi jo maaliskuun puolivälin tienoilla, ettei Venäjän maksukyvyttömyys ole enää epätodennäköistä.

Myös Venäjän valtionvelkakirjojen nykyhinnoittelu kielii siitä, etteivät sijoittajat usko saavansa rahojaan ainakaan kokonaisuudessaan takaisin. WSJ:n mukaan Venäjän velkakirjoihin sijoittavat joutuisivat nyt maksamaan noin 75 prosenttia velkakirjan arvosta, jos ne haluaisivat turvata itsensä maan maksukyvyttömyydeltä. Helmikuun alussa vastaava osuus oli 4,5 prosenttia. Tämä kielii siitä, että markkinoilla Venäjän maksukyvyttömyyttä pidetään hyvin todennäköisenä.

Mitä tämän kaiken takana on ja mitä maksukyvyttömyydestä seuraisi? Näihin kysymyksiin vastataan tässä jutussa.

Mistä maksukyvyttömyyden uhka johtuu?

Kaiken takana on Venäjän aloittama laajamittainen hyökkäys Ukrainaan torstaina 24. helmikuuta. Käytännössä Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa jo keväällä vuonna 2014, mutta vajaat kaksi kuukautta sitten se aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Tämän jälkeen länsimaat ovat asettaneet Venäjälle kovia talouspakotteita ja pyrkineet eristämään Venäjän kansainvälisistä pankki- ja maksujärjestelmistä.

Venäjä on roikkunut maksukyvyttömyyden suhteen löysässä hirressä maaliskuusta saakka. Viikko sitten, maanantaina 4. huhtikuuta, tilanne eskaloitui entisestään, kun maa maksoi dollarimääräisiä lainojaan ruplissa. Esimerkiksi S&P tulkitsi tämän merkiksi siitä, ettei Venäjä kykene tai halua maksaa ulkomaisille velkojilleen sopimuksen mukaisesti.

Viime viikon alussa myös Yhdysvallat kiristi merkittävästi suhtautumistaan Venäjän rahaliikenteeseen. Siihen saakka Yhdysvallat oli sallinut Venäjän maksaa valtion­lainojensa maksusuorituksia yhdysvaltalaispankkeihin jäädytetyistä valuutta­varannoista.

Venäjä oli hoitanut maksuliikennettään käytännössä yhdysvaltalaisen JP Morgan Chase -pankin kautta. Järjestely kuitenkin päättyi viikko sitten, kun Yhdysvaltain valtiovarain­ministeriö kielsi pankkia välittämään maksuja eteenpäin. Käytännössä Yhdysvallat pakotti Venäjän valitsemaan maksujen hoitamisen ja sodan rahoittamisen välillä.

Kuinka suuresta velkarästistä on kyse?

Nyt kiistan kohteena oleva velka on noin 650 miljoona dollaria eli 598 miljoonaa euroa. Kyse on kahden valtionlainan korkomaksuista.

Kenelle Venäjä on velkaa?

Venäjän velkojien joukossa oli ainakin vielä äskettäin esimerkiksi Brandywinen, Axan, Morgan Stanleyn ja Blackrockin kaltaisia suursijoittajia. Huomionarvoista on, että Venäjän velkojien joukossa on myös venäläis­pankkeja ja venäläisiä sijoittajia.

Yksi syy Venäjän halulle maksaa velkojaan ruplissa saattaakin olla se, että maa haluaa venäläis­sijoittajien saavan rahansa. Rahojen saaminen dollareissa voi olla ongelmallista, jos kyseinen sijoittaja, vaikkapa venäläispankki, on lännen pakotteiden kohteena.

Kuinka paljon Venäjä on velkaa?

Suomen Pankin Nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) mukaan Venäjän valtion ulkomainen velka oli vuoden 2020 syyskuun lopussa noin 60 miljardia dollaria.

"Kaikkiaan Venäjän valtion velkataakka on talouden kokoon verrattuna pieni, ja velanoton jatkumisesta huolimatta ministeriön linjauksissa velan määrän odotetaan säilyvän alle 22 prosentissa suhteessa bkt:hen lähivuodet”, Bofitin julkaisussa kirjoitettiin.

Esimerkiksi Suomessa valtionvelka oli vuonna 2021 51,8 prosenttia brutto­kansan­tuotteesta.

Pystyisikö Venäjä maksamaan velkansa?

Uutistoimisto Reutersin haastattelemien analyytikoiden mukaan pystyisi – helposti. Venäjän valtiovarainministeriö arvioi maaliskuun puolivälin tienoilla, että pakotteiden seurauksena noin puolet maan keskuspankin runsaan 600 miljardin dollarin valuutta­varannoista on jäädytetty. Venäjällä on siis yhä valtavasti dollareita, joita se voisi käyttää halutessaan velkojensa maksuun.

Maa saa myös yhä valtavasti rahaa joka ikinen päivä länsimaiden ostaessa siltä energiaa. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä saa länsimaiden energiaostoista päivittäin 660 miljoonaa dollaria. Suurin osa tuloista tulee öljystä ja kaasusta.

”Kyse on enemmänkin maksuhalusta”, summasi muun muassa rahoitusalan etujärjestö Institute of International Financen (IIF) varapääekonomisti Elina Ribakova Reutersin mukaan.

Milloin Venäjä olisi maksukyvytön?

Venäjällä on meneillään 30 päivän armonaika maksujensa suorittamiseksi. Tuo aika umpeutuu 4. toukokuuta. Länsimaiden pakotteet estävät maksuliikenteen venäläisten pankkien välityksellä, mutta Yhdysvallat on sallinut Venäjän maksujen käsittelyn 25. toukokuuta saakka. Venäjällä olisi siis hyvin aikaa maksaa halutessaan erääntyneet korot dollareissa.

Armonajan umpeutumisen jälkeen Venäjä julistetaan maksukyvyttömäksi, mikäli neljännes sen velkojista hyväksyy maksu­kyvyttömyydeksi julistamisen, WSJ kirjoittaa. Tämän jälkeen velkoja perittäisiin todennäköisesti oikeusteitse takaisin. Oikeusprosessi kestäisi vuosia.

Venäjä on kutsunut maksukyvyttömyyden uhkaa puhtaasti ”keinotekoiseksi”.

”Teoriassa maksukyvyttömyys on mahdollinen, mutta se olisi täysin keinotekoinen tilanne. Aidolle maksu­kyvyttömyydelle ei ole mitään perusteita”, Venäjän presidentti Vladimir Putinin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov sanoi viime viikolla.

Lue lisää: Venäjä maksoi dollari­määräisiä jätti­velkojaan ruplissa, koska sen oli sanojensa mukaan ”pakko” – nyt maa ajautuu taas kohti maksu­kyvyttömyyttä

Maanantaina Venäjä sanoi aikovansa ryhtyä oikeustoimiin, jos länsi ajaa maan maksu­kyvyttömyyteen. Asiasta ilmoitti valtiovarainministeri Anton Siluanov Kremlin ohjauksessa olevassa Izvestia-sanomalehdessä maanantaina.

”Totta kai nostamme oikeusjutun, koska olemme tehneet kaikki tarvittavat toimet varmistaaksemme, että sijoittajat saavat maksunsa”, Siluanov sanoi sanomalehden haastattelussa Reutersin mukaan.

”Esitämme oikeudessa asiakirjat, jotka vahvistavat pyrkimyksemme maksaa sekä ulkomaisella valuutalla että ruplilla. Se ei tule olemaan helppo käsittely.”

Lue lisää: Venäjä luisuu vauhdilla kohti maksu­kyvyttömyyttä – Nyt maa uhkaa länttä oikeus­toimilla

Mitä maksukyvyttömyydestä seuraisi?

Välittömästi ei mitään, sillä Venäjä on saksittu jo nyt irti kansainvälisestä talous­järjestelmästä. Venäjälle maksu­kyvyttömyys olisi kuitenkin sikäli kiusallinen, että se hidastaisi Venäjän paluuta kansain­välisen talous­järjestelmän osaksi – jos Venäjä haluaa sen täysimääräiseksi jäseneksi vielä joskus palata. Venäjä ajautui maksu­kyvyttömyyteen edellisen kerran vuonna 1998. Tuolloin maan oli tehtävä useita kivuliaita talousuudistuksia ennen kuin ulkomaiset sijoittajat uskalsivat jälleen sijoittaa rahojaan Venäjään.

1990-luvun lopussa Venäjä kärsi vakavasta talouskriisistä. Kriisiä pahensi se, että Venäjän keskeinen tulonlähde raakaöljy maksoi tuolloin alimmillaan noin kymmenen dollaria barrelilta. Barreli vastaa 159 litraa. Vuonna 1998 monet Venäjän pankit ja venäläisten reaaliansiot romahtivat.

Vuoden 1998 maksukyvyttömyys johtui Venäjän ruplaan sidotuista lainoista. Tuolloin Venäjän ulkomaiset velkojat eivät käytännössä kärsineet tappioita eikä ulkomaisten velkojien saatavia järjestelty uudelleen. Sen sijaan Venäjän sisäisiä velkoja ja Neuvosto-Venäjän ajalta periytyneitä velkoja leikattiin.

Ulkomaan valuuttoihin sidottuihin lainoihin liittyen Venäjä ajautui edellisen kerran maksukyvyttömäksi vuonna 1918. Tuolloin Neuvosto-Venäjän johtaja Vladimir Lenin kieltäytyi maksamasta tsaarinvallan ajalta periytyviä velkoja.

Tavallisesti valtion maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, ettei kyseinen valtio saa uutta lainaa ennen uusien velkaehtojen sopimista. Venäjän maksukyvyttömyys nostaisi siis todennäköisesti sen lainanhoitokuluja.

Venäjän maksukyvyttömyys voisi ennen pitkää pakottaa maan verojen kiristyksen ja leikkausten kaltaisiin toimiin. Maksukyvyttömyys voisi siis esimerkiksi heikentää sen kykyä rahoittaa koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisia julkisia palveluitaan.

Miten Venäjä voisi päästä maksukyvyttömyydestä?

Joko täyttämällä sopimusehtonsa tai vaihtamalla maansa johtoa. Esimerkiksi Argentiina on selvinnyt maksukyvyttömyydestä vaihtamalla hallintoaan. Tämä voisi toimia myös Venäjän kohdalla. Venäjä voisi siis päästä eroon mahdollisesta maksukyvyttömyydestään syrjäyttämällä presidentti Vladimir Putinin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita