Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa jo liki yhdeksään prosenttiin: Hintojen nousu viimeksi yhtä voimakasta yli 40 vuotta sitten

Inflaation kiihtyminen vastasi ekonomistien odotuksia.

Polttonesteiden voimakas kallistuminen on yksi merkittävä syy inflaation kiihtymiseen.

12.4. 15:38 | Päivitetty 12.4. 16:59

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio kiihtyi maaliskuussa taas uuteen ennätykseen Yhdysvalloissa. Työministeriön tiistaina julkaisemien tietojen mukaan inflaatiovauhti oli 8,5 prosenttia, kun se helmikuussa oli 7,9 prosenttia.

Kuluttajahintojen kohoamista joudutti energian kallistuminen, jota on voimistanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Maaliskuussa bensiini kallistui 48 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Voimakkaasti kallistuivat myös ruoka ja asuminen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan ekonomistit ennakoivat, että inflaatiovauhti olisi ollut 8,5 prosenttia, eli he olivat tällä kertaa täysin oikeassa. Edellisen kerran inflaatiovauhti on ollut yli kahdeksan prosenttia tammikuussa 1982, jolloin se viiletti 8,4 prosentissa.

Ekonomistien tarkkaavaisesti seuraama pohjainflaatiovauhti oli maaliskuussa 6,5 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruoan vaikutus, koska ne ovat alttiina nopeille muutoksille.

”Hieman yllättävänä voi pitää pohjainflaatioon kiihtymistä vain 0,3 prosentilla helmikuusta. Se voi olla merkki siitä, että inflaatio saattaa olla hidastumassa. Toisaalta huono merkki on se, että palveluiden hinnat kohosivat jopa yllättävän paljon, mikä kertoo inflaation laaja-alaisuudesta”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee: tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Inflaation jatkuva kiihtyminen on ongelmallista Yhdysvaltojen keskuspankille, joka kohotti maaliskuussa ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.

”Energian ja ruoan reipas kallistuminen maaliskuussa tuskin on mikään yllätys, koska samaa tapahtuu kaikkialla maailmassa. Suuri kysymys on, miten energian kallistuminen vaikuttaa palkkavaatimuksiin. Keskuspankki arvioi aikaisemmin, että inflaatio olisi jo tässä vaiheessa kevättä hidastunut, mutta sitten tuli sota.”, sanoo finanssiyhtiö Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.

Jos työntekijät alkavat vaatia yhä suurempia palkankorotuksia, yritykset joutuvat siirtämään kasvaneet työvoimakustannukset myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin, mikä voimistaa inflaatiota entisestään.

”Pohjainflaation perusteella on mahdollista, että inflaation kiihtymisen voimakkain vaihe olisi ohitse, mikä olisi hyvä uutinen keskuspankille”, Koivu sanoo.

Markkinat uskovat keskuspankin ryhtyvän järeämpiin keinoihin nostamalla ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä sekä toukokuun alussa että kesäkuun puolivälissä. Tämän lisäksi odotettavissa on vielä useita koronnostoja.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla keskimäärin kaksi prosenttia pitkän ajan kuluessa.

Markkinat uskovat myös keskuspankin alkavan toukokuussa supistamaan tasettaan eli myymään ostamiaan arvopapereita. Tasetta supistetaan todennäköisesti 95 miljardilla dollarilla kuukausittain.

Keskuspankki alkoi ostaa suuria määriä arvopapereita pian sen jälkeen, kun rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi syksyllä 2008 investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon.

Vaikka ostot lopetettiin jo vuosia ja aloitettiin koronaviruspandemian takia uudestaan keväällä 2020, keskuspankki ei ole missään vaiheessa alkanut vielä supistaa tasettaan.