Tuoreen selonteon mukaan Suomessa selvitetään, tulisiko ulkomaalaisten vuokra- ja omistus­oikeuksia valvoa tarkemmin

Vuonna 2020 voimaan astunut laki sallii kiinteistöjen lunastamisen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Parhaillaan on käynnissä hanke, jossa selvitetään, onko vuokra-asumista tai asunto-osakkeiden omistusta tarpeen valvoa.

Vuonna 2020 tuli voimaan laki, jonka mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien täytyy saada kiinteistön ostamiseen lupa puolustusministeriöltä.

13.4. 19:56

Keskiviikkona julkaistussa hallituksen turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Suomen on syytä varautua hybridivaikuttamiseen, ja yksi sen keinoista on maaomaisuuden hankkiminen huoltovarmuuden kannalta tärkeistä kohteista.

Selonteon viimeisessä osiossa käsitellään kriittisen infrastruktuurin suojaamista ja turvaamista.

Selonteon mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan on ”ei-toivottua” kiinteistönomistusta tarkasteltava entistä tiukemmin. Käytännössä valtio on siis entistä kiinnostuneempi siitä, ketkä Suomesta oikein omistavat kiinteistöjä ja asuntoja.

Kiinteistöomistuksen osalta lainsäädäntöä selvennettiin jo pari vuotta sitten.

Vuonna 2020 tuli voimaan laki, jonka mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten ostajien täytyy saada kiinteistön ostamiseen lupa puolustusministeriöltä.

Saman lakipaketin mukaan valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistökaupassa, jos kiinteistön hankkiminen on maanpuolustuksen tai rajaturvallisuuden varmistamiseksi tarpeellista.

Lakipaketin mukaan valtio saa myös lunastaa kiinteistöjä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Lakimuutoksia perusteltiin huoltovarmuuden parantamisella. Toistaiseksi lakia ei ole vielä sovellettu.

Kyseinen laki koskee kuitenkin vain kiinteistön omistusoikeutta, kertoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen sähköpostitse.

Muut kiinteistön vallankäytön muodot, kuten vuokraoikeus, asunto-osakkeiden omistus ja vuokraus tai erilaiset yhtiömuotoiset järjestelyt ovat tuon lainsäädännön ulkopuolella.

Siksi tällä hetkellä Aalto-yliopisto ja Maanmittauslaitos toteuttavat yhteistyössä hanketta, jossa tutkitaan muita kiinteän omaisuuden vallankäytön valvontamahdollisuuksia kuin kiinteistön omistusoikeutta.

Hanketta vetävän kiinteistötalouden apulaisprofessorin Kirsikka Riekkisen mukaan uuden hankkeen tarkoituksena on selvittää, onko tällaista valvontatarvetta ylipäätään olemassa ja jos on, niin millaisin mekanismein valvontaa voisi tehdä.

Ensisilmäyksellä selonteon muotoilu kuulostaa siltä, että nyt selvitetään, voidaanko ulkomaalaisia tai erityisesti venäläisiä estää vuokraamasta tai ostamasta asuntoja Suomesta.

Tämä on kuitenkin Riekkisen mukaan ylitulkintaa.

”Meidän lainsäädäntömme ei mahdollista minkäänlaista yksittäiseen kansalaisuuteen perustuvaa erottelua”, Riekkinen sanoo.

”Emme yleisesti ottaen tiedä, onko tällaiselle valvonnalle edes tarvetta. Sen takia sitä juuri lähdetään selvittämään.”

Samaa toteaa puolustusministeriön Sallinen.

”On liian aikaista sanoa puoleen taikka toiseen, että olisimme tulevaisuudessa estämässä vuokraamistoimintaa tai asunto-osakkeiden ostamista, mutta kokonaisuutta tarkastellaan nyt tutkimushankkeessa”, Sallinen sanoo.

Hankesuunnitelma saatiin kasaan jo viime kesäkuussa, Riekkinen sanoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole siis vaikuttanut tutkimuksen aloittamiseen.

Tutkimuksen tuloksia on luvassa vuoden kuluttua, Riekkinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita