Euroopan keskuspankki nostanee ohjauskorkoa syksyllä

Arvopaperiostot lakkautetaan hyvin todennäköisesti heinä–syyskuussa, mikä avaa oven koronnostolle.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

14.4. 14:49 | Päivitetty 14.4. 18:04

Euroopan keskuspankki (EKP) valmistautuu kiristämään rahapolitiikkaansa syksyllä. Rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti torstaina entistä selvemmin, että arvopaperiostot voidaan lakkauttaa kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä–syyskuussa. Sen jälkeen on vuorossa koronnosto.

Pääjohtaja Christine Lagarde painotti lehdistötilaisuudessa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut suurta epävarmuutta, mikä hidastaa euroalueen talouskasvua. Lisäksi sodasta johtuva energian ja raaka-aineiden nopea kallistuminen vaimentaa kysyntää ja jarruttaa tuotantoa euroalueella.

”Sodan vaikutukset talouteen riippuvat konfliktin etenemisestä sekä nykyisten pakotteiden ja mahdollisten uusien toimien seurauksista”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

Inflaatiovauhti euroalueella kiihtyi maaliskuussa 7,5 prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia enemmän. Keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota kiihdytti etenkin energian kallistuminen, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.

”EKP on koko ajan korostanut, että se etenee rauhallisesti ja vaiheittain kohti rahapolitiikan kiristystä. Mielestäni ei ole perusteltua kiristää rahapolitiikkaa nykyistä nopeammin, mutta jälkiviisaasti voi sanoa, että vaiheittaiset toimet kohti koronnostoa olisi voinut aloittaa aiemmin. Uskon EKP:n nostavan ohjauskorkoa syyskuussa”, sanoo finanssiyhtiö Nordean päästrategi Jan von Gerich.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee: tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Taloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta korostaa, että kansalaisten ostovoimaa on mahdotonta suojata täysin tarjontašokilta, joka johtuu tuontienergian kallistumisesta.

”Keskuspankki voi hillitä inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaa nopeasti, mutta silloin työllisyys ja tuotanto saattaa laskea alle tason, joka on normaalioloissa yhteensopiva vakaan inflaation kanssa”, Määttänen sanoo.

Hänen mukaansa usein ajatellaan, että tällaiseen kertaluonteiseen tarjontašokkiin ei kannata reagoida rahapolitiikalla lainkaan.

Tilanne kuitenkin muuttuu, jos tuontienergian kallistuminen johtaa myös inflaatio-odotusten ja nimellispalkkojen voimakkaaseen kasvuun. Tästäkin on jo merkkejä, mutta ne eivät ole euroalueella vielä Määttäsen mielestä kovin hälyttäviä.

”Toisaalta Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ja sen aiheuttama monenlainen epävarmuus voi jatkossa vähentää investointeja, mikä puolestaan pienentäisi kokonaiskysyntää ja hidastaisi inflaatiota. Taloustilanne on rahapolitiikan määrittämisen kannalta nyt poikkeuksellisen hankala. Siksi on ymmärrettävää, että EKP korostaa nyt joustavuutta ja valmiutta muuttaa rahapolitiikkaa nopeastikin”

Määttänen painottaa myös, että euroalueella voimakkaan inflaation perimmäinen syy on eri kuin Yhdysvalloissa.

”Yhdysvalloissa inflaation kiihtyminen johtuu selvemmin hyvin elvyttävästä finanssipolitiikasta ja kokonaiskysynnän voimakkaasta kasvusta. Siksi rahapolitiikan kiristämisellä on paljon suurempi kiire Yhdysvalloissa kuin euroalueella”, Määttänen sanoo.

Maaliskuussa julkaistussa suhdanne-ennusteessa EKP arvioi euroalueen talouskasvun hidastuvan tänä vuonna pahimmassa tapauksessa 2,3 prosenttiin ja inflaatioon kiihtyvän 7,1 prosenttiin.

Epäsuotuisassa vaihtoehdossa talous kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia ja inflaatio on 5,9 prosenttia. Myönteisimmän arvion eli perusennusteen mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,7 prosenttia ja inflaatiovauhti on 5,1 prosenttia.