EU valmistelee uusia pakotteita Venäjää vastaan: ”Ensi­sijainen tavoite on supistaa Putinin tuloja”

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo kiristää pakotteita Venäjän suurinta pankkia Sberbankia vastaan.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin 8. huhtikuuta Kiovassa.

17.4. 12:29

Euroopan unionin uudet pakotteet Venäjää vastaan kohdistuvat etenkin Sberbankiin ja öljyntuotantoon, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sunnuntaina saksalaiselle sanomalehdelle Bild am Sonntagille uutistoimisto Reutersin mukaan.

Bild am Sonntag pyysi puheenjohtaja von der Leyenia nimeämään haastattelussa suunnitellun kuudennen vaiheen pakotteiden pääkohdat.

”Katsomme edelleen pankkisektoria, erityisesti Sberbankia, jonka osuus Venäjän pankkisektorista on 37 prosenttia. Tietysti on myös energiakysymyksiä”, von der Leyen sanoi Reutersin mukaan.

Toistaiseksi EU on määrännyt Sberbankia vastaan lievemmät pakotteet kuin Yhdysvallat. EU ja Yhdysvallat ovat estäneet pankin varainhankinnan markkinoilta, mutta Yhdysvallat on lisäksi kieltänyt Sberbankin maksujen välittämisen.

Sberbank on Gazprombankin lisäksi tärkeimpiä venäläisen öljy- ja kaasukaupan maksujen välittäjistä. Viime viikolla EU määräsi jo pakotteet Sberbankin toimitusjohtajaa German Grefiä vastaan.

Sberbankin suurin osakkeenomistaja on EU:n mukaan Venäjän hallituksen hallinnoima kansallinen sijoitusrahasto.

Puheenjohtaja von der Leyen kertoi EU:n pohtivan myös "älykkäitä ratkaisuja", jotta myös raakaöljy voitaisiin sisällyttää seuraavan vaiheen pakotteisiin.

”Ensisijainen tavoite on supistaa [Vladimir] Putinin tuloja”, von der Leyen sanoi Bild am Sonntagille.

"Se, mitä ei pitäisi tapahtua on, että Putin saa vielä korkeampia hintoja muilta markkinoilta toimituksista, jotka muutoin menevät EU:hun.”

Jos EU kieltäisi venäläisen raakaöljyn ostamisen, se saattaisi kohottaa sen hintaa entisestään. Silloin Venäjä voisi ainakin periaatteessa korvata kiellon aiheuttamia tulojensa menetyksiä myymällä raakaöljyä entistä kalliimmalla muualle kuin EU:hun.

Toinen keino Venäjän energiatulojen supistamiseksi olisi kieltää venäläisen kaasun ostaminen. Erityisesti Saksa on ollut haluton lopettamaan kaasun ostamista, koska se on siitä verraten voimakkaasti riippuvainen.

Länsivaltioiden jo määräämät pakotteet suistavat Venäjän taloudelliseen ahdinkoon. Maailmanpankki arvioi viime viikolla, että Venäjän elintasoa mittaavan bruttokansantuote romahtaa tänä vuonna 11 prosenttia.

Pakotteiden takia Venäjän valtio vajoaa myös todennäköisesti maksukyvyttömyyteen, koska se ei pysty lyhentämään lainojaan eikä pysty maksamaan lainojensa erääntyviä korkoja ulkomaiden valuutoissa.

Pakotteiden lisäksi monet ulkomaiset yritykset ovat omaehtoisesti lakkauttaneet liiketoimintansa Venäjällä, koska ne ovat tuominneet hyökkäyksen Ukrainaan.

Ruplan heikkenemisen takia ja pakotteiden takia kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio Venäjällä on kiihtynyt voimakkaasti. Venäjän tilastokeskuksen mukaan inflaatiovauhti oli maaliskuussa 16,7 prosenttia.

Inflaation voimakas kiihtyminen on myrkkyä etenkin vähävaraisille kotitalouksille, joiden tuloista suuri osa menee päivittäistavaroiden hankkimiseen.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee: tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Lue lisää: Saksa vajoaisi taantumaan, jos kaasun ostaminen Venäjältä keskeytetään äkillisesti

Lue lisää: Suomi voi lopettaa venäläisen raakaöljyn tuonnin heinäkuussa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita