Sota romuttaa myös Ukrainan talouden: taloudelliset vahingot kasvaneet jo 600 miljardiin dollariin

Maailmanpankki arvioi Ukrainan bruttokansantuotteen romahtavan tänä vuonna 45 prosenttia.

Sodan tuhoja Mariupolissa 3. huhtikuuta.

18.4. 17:33

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut mittaamatonta ja epäinhimillistä kärsimystä. Sen lisäksi Ukrainan talous on ennennäkemättömässä ahdingossa, josta elpyminen kestänee useita vuosia tai pahimmassa tapauksessa vuosikymmeniä.

Kiovan kauppakorkeakoulun ja Ukrainan talousministeriön huhtikuun alussa laatiman arvion mukaan Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat kasvaneet vähintään 564–600 miljardiin dollariin (523–556 miljardia euroa).

Vahinkoja voi verrata siihen, että 41 miljoonan asukkaan Ukrainan bruttokansantuote oli viime vuonna Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan 181 miljardia dollaria.

Maailmanpankki arvioi runsas viikko sitten Ukrainan bruttokansantuotteen romahtavan tänä vuonna 45 prosenttia. Arvio on alustava, koska romahdukseen vaikuttaa sodan kesto ja sotatoimien kiivaus: mitä pidempään sota kestää, sitä suuremmat ovat myös taloudelliset vahingot.

Jalankulkijoita Mariupolin tuhoutuneessa keskustassa.

Taloushistorian emeritusprofessorin Sakari Heikkisen mielestä vahingot ovat erittäin suuret, mutta on hyvin vaikea arvioida, kuinka pitkään talouden elpyminen kestää.

”Jos oletetaan, että sota ei kestä vuosia, jonkinlainen rauhantila saadaan lähiaikoina sovittua, suurin osa maa-alueista pysyy Ukrainalla, hyvin monet sotaa paenneista palaavat kotimaahansa ja Ukraina saa ulkomailta erittäin suuren rahoituksen jällenrakennusta varten, arvelisin talouden elpymisen kestävän pikemminkin useita vuosia kuin vuosikymmeniä.”

Pahimmassa tapauksessa sota kestää vuosia ja huomattava osa tuotantokapasiteettista tuhoutuu.

”Tällöin on mahdollista, että talouden elpyminen kestäisi mahdollisesti jopa vuosikymmeniä etenkin, jos monet sotaa paenneista eivät palaisi ja Ukraina menettäisi huomattavan osan maa-alueistaan”, Heikkinen sanoo.

Kiovan kauppakorkeakoulun ja talousministeriön arviossa on otettu huomioon suorat ja epäsuorat vahingot. Epäsuoria vahinkoja ovat esimerkiksi elintasoa mittaavan bruttokansantuotteen romahdus, investointien pysähtyminen, työvoiman pakeneminen ulkomaille sekä puolustus- ja sosiaalimenojen kasvu.

Arvion mukaan 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen seurauksena Ukrainassa on tuhoutunut 533 oppilaitosta, 300 lastentarhaa, 196 terveydenhoitoyksikköä ja 129 tehdasta tai varastoa. Kaiken kaikkiaan 6 800 asuinrakennusta on tuhoutunut tai vaurioitunut, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 26 miljoonaa neliömetriä.

Lisäksi 54 hallintorakennusta, 260 siltaa ja ylikulkusiltaa, 10 sotilaslentoasemaa, kahdeksan liikelentoasemaa ja kaksi satamaa on tuhottu sodassa. Tiestöä on tuhoutunut yli 22 000 kilometriä.

Ukrainan hallitus on arvioinut, että valtion menot ovat huhtikuussa viisi miljardia dollaria tuloja suuremmat ja toukokuussa tämä alijäämä on seitsemän miljardia dollaria.

”Jos länsivaltiot eivät onnistuisi antamaan erittäin merkittävää taloudellista avustusta Ukrainan yhteiskunnan ja talouden jälleenrakentamiseen, se olisi aikamoinen moraalinen konkurssi. Pidän mahdollisena, että Ukrainan taloudelle elintärkeä maatalous voisi elpyä kohtalaisen nopeasti rauhanoloissa”, Heikkinen sanoo.

Joka tapauksessa Maailmanpankin ennustama bruttokansantuotteen 45 prosentin romahdus olisi erittäin suuri. Heikkinen ottaa esimerkiksi Suomen historian pahimman romahduksen.

”Suomen bruttokansantuote supistui sisällissodan vuonna 1918 33 prosenttia, mutta jo vuonna 1922 bruttokansantuote kasvoi sotaa edeltäneelle tasolle. Toisaalta Suomesta ei lähtenyt yhtä paljon ihmisiä sotaa pakoon, tuotantokapasiteettia ei tuhottu kovin paljon ja talous elpyi viennin vauhdittamana”, Heikkinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan