Talous vaarassa pirstaloitua Venäjän hyökkäys­sodan takia, arvioi maailman merkittävin talous­järjestö IMF

Kansainvälisen valuuttarahaston uuden ennusteen mukaan sota hidastaa maailmantalouden kasvua liki prosenttiyksiköllä.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokous alkoi maanantaina Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa.

19.4. 16:00

Venäjän hyökkäys Ukrainaan hidastaa tuntuvasti maailmantalouden elpymistä koronaviruspandemiasta ja riski ennustettua hitaammalle talouskasvulle on kohtalaisen suuri.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) maanantaina julkaiseman uuden suhdannekatsauksen mukaan maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia. Se on 0,8 prosenttia vähemmän kuin IMF arvioi tammikuussa, mikä on verraten suuri muutos kolmen kuukauden kuluessa.

Pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchasin mukaan ennusteen heikennys on suoraan seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

”Sota on yksi lisäys viime vuosina maailmantalouteen iskeneistä tarjontašokkien sarjasta. Kuten maanjäristysaallot, sen vaikutukset etenevät pitkälle ja laajalle aina raaka-ainemarkkinoista, kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön”, Gourinchas kirjoittaa IMF:n blogissa.

Gourinchas korostaa sodan lisäävän myös riskiä maailmantalouden pysyvälle pirstaloitumiselle, jossa geopoliittisilla ryhmittymillä on erilaiset teknologiset standardinsa, maksujärjestelmät ja valuuttavarannot.

”Tällaiset rakenteelliset muutokset aiheuttaisivat pitkän ajan tehokkuustappioita, lisäisi epävakautta ja olisi suuri haaste sääntöihin perustuvalle kehikolle, joka on hallinnut kansainvälisiä ja taloudellisia suhteita 75 viime vuotta.”

IMF toteaa myös yksiselitteisesti, että kaiken etusijalla on sodan lopettaminen ja rauha.

Sota kolhii Venäjän ja Ukrainan lisäksi erityisen pahoin euroalueen taloutta, jonka IMF arvioi kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia eli 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä ennusteessaan.

Yhdysvaltojen talouskasvun IMF arvioi hidastuvan 0,3 prosenttiyksikköä 3,7 prosenttiin. Yhdysvaltojen kauppasuhteet Venäjän kanssa ovat hyvin vähäiset.

Venäjä on merkittävä öljyn, kaasun ja metallien tuottaja, jolla on tiiviit kauppasuhteet euroalueelle. Lisäksi Venäjä tuottaa Ukrainan tavoin merkittävän määrän vehnää ja maissia.

Sodan takia kaikkien näiden hyödykkeiden hinnat ovat kohonneet tuntuvasti, mikä on omiaan kiihdyttämään entisestään kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota eri puolilla maailmaa.

Venäjän talouden IMF arvioi romahtavan tänä vuonna 8,5 prosenttia ja Ukrainan talouden 35 prosenttia.

Järjestö huomauttaa myös, että ruoan ja polttoaineiden kallistuminen aiheuttaa kaikkialla maailmassa ongelmia etenkin pienituloisille kotitalouksille. Lisäksi ruoan ja polttoaineiden kallistuminen voi aiheuttaa aiheuttaa levottomuuksia etenkin köyhemmissä valtioissa.

Köyhissä ja keskituloissa kansantalouksissa IMF arvioi inflaatiovauhdin olevan tänä vuonna 8,7 prosenttia ja ensi vuonna 6,5 prosenttia. Kehittyneissä kansantalouksissa eli vauraissa valtioissa inflaatio on tänä vuonna 5,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Yhdysvalloissa IMF arvioi inflaation kiihtyvän tänä vuonna 7,4 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Euroalueella inflaatio voimistuu ennusteen perusteella tänä vuonna 5,3 prosenttiin ja vaimenee ensi vuonna 2,3 prosenttiin.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee: tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Keskuspankeille IMF:n viesti on yksinkertainen: niiden pitää kertoa rahapolitiikan suunnasta selkeästi, jotta voidaan vähentää markkinahäiriöiden riskiä. Jos keskuspankit muuttavat rahapolitiikkaansa ennakoimattoman paljon ja yllättäen, sillä on yleensä mittavia vaikutuksia arvopaperimarkkinoilla. Pahimmillaan se voi johtaa pörssiromahdukseen.

Lue lisää: Pelko valtasi sijoittajat, kun Yhdysvaltojen keskuspankki kertoi aikeistaan: Näin koronnostot vaikuttavat osakkeisiin, valuuttoihin ja euroalueeseen

Kukaan ei vielä tiedä, kuinka pitkään sota jatkuu. Siksi IMF toteaa, että sen ennusteessa on poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.

Riskinä on talouskasvu hidastuminen ja inflaatio kiihtyminen arvioitua enemmän esimerkiksi siinä tapauksessa, että pakotteilla kielletään venäjällä tuotettujen energian ostaminen.

Maailmantalouden näkökulmasta yksi uhkatekijä on myös koronaviruspandemia paheneminen, jos viruksesta kehittyy uusia muunnoksia, joihin rokotteet eivät tehoa.

Suomen talouden näkymiin IMF ottaa katsauksessaan kantaa vain hyvin lyhyesti.Se arvioi talouden kasvavan 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,7 prosenttia ensi vuonna. Ennuste on liki yhdenmukainen sen kanssa, mitä talouden tutkimuslaitos Labore arvioi viime viikolla.

Vielä lokakuussa IMF arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Inflaatio Suomessa kiihtyy ennusteen mukaan tänä vuonna 3,8 prosenttiin ja hidastuu ensi vuonna 2,7 prosenttiin. Suomen työttömyysasteen IMF arvioi olevan tänä vuonna 7,0 prosenttia ja ensi vuonna 6,7 prosenttia.