Pommittiko Venäjä omaa ydinvoimabisnestään? Pyhäjoen ydinvoimalaan tärkeitä osia valmistava tehdas joutui raketti-iskun kohteeksi, iskun teki todennäköisesti Venäjä

Pyhäjoen ydinvoimalan laitostoimittaja on Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom. Venäjän kerrotaan tehneen raketti-iskun voimalan tärkeitä osia valmistavan yhtiön tehtaalle Itä-Ukrainassa.

Fennovoiman ydinvoimalatyömaa Pyhäjoen Hanhikivenniemessä maaliskuussa 2022.

20.4. 11:48 | Päivitetty 20.4. 12:14

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeeseen laitteistoa rakentavan ukrainalaisen Energomashspetsstalin (EMSS) tehdas on todennäköisesti joutunut venäläisten raketti-iskun kohteeksi.

Itä-Ukrainassa Donetskin alueella sijaitsevassa Kramatorskin kaupungissa tapahtuneesta iskusta kertoo Ukrainan kaivos- ja metalliteollisuutta seuraava GMK Center -sivusto EMSS:n johtajan Maksim Efimovin Facebook-päivityksen pohjalta. Iskun kerrotaan tapahtuneen viime viikon torstaina iltapäivällä.

Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta vastaavan Fennovoiman viestintäjohtaja Sakari Kotola kertoo HS:lle, että yhtiön saamien tietojen mukaan tehdas on mahdollisesti ollut iskun kohteena. Kotolan mukaan Fennovoimalla ei ole asiasta tarkempaa tietoa.

Fennovoima on jo aiemmin pyytänyt laitostoimittajaa ”tutkimaan vaihtoehtoisten tehtaiden käyttöä osien valmistamiseen”, kertoo Kotola sähköpostitse. Vastaavia osia voidaan Fennovoiman mukaan valmistaa myös muissa tehtaissa, mutta tuotantopaikan vaihtaminen vaatii Säteilyturvakeskuksen (Stuk) hyväksynnän.

EMSS:n tehdas Itä-Ukrainassa on ollut Hanhikivi 1:n ydinreaktorin paineastian osien suunniteltu valmistuspaikka, mutta Fennovoiman mukaan osien valmistus ei ole vielä alkanut. Paineastian kokoamisen on ollut määrä tapahtua Venäjällä.

Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom omistaa Fennovoimasta reilun kolmanneksen Raos Voima -tytäryhtiönsä kautta. Rosatom on myös voimalan laitostoimittaja. Loput omistuksesta on kotimaisella Voimaosakeyhtiö SF:llä.

Ydinreaktorin uraanipolttoainesydän asennetaan ydinreaktorin paineastian sisälle. Paineastian on kestettävä käytössä koko ydinvoimalan käyttöajan eli noin 60 vuotta.

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on vähintäänkin mutkistanut suomalais-venäläisen ydinvoimahankkeen etenemistä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on jo ilmoittanut, ettei aio esitellä hankkeen rakentamislupaa valtioneuvostolle. Voimalan suunnittelu ja rakennustyöt kuitenkin jatkuvat, ja Stuk jatkaa lupaan vaadittavan turvallisuusarvioinnin tekemistä.

Stukissa Fennovoima-hankkeen turvallisuusarvioinnista vastaava projektipäällikkö Janne Nevalainen kertoo, että Kramatorskin tehtaalle on mahdollista löytää vaihtoehtoja. Stukin täytyy tarkastaa myös uudet suunnitelmat.

Stukin asiantuntijat ovat käyneet aiemmin tutustumassa Kramatorskin tehtaaseen ja tarkastaneet paineastian materiaalinvalmistuksen suunnitelmia ja laadunhallintaa. Ydinreaktorin paineastia on keskeinen ydinvoimalan elementti, ja Stuk voi tarkistaa pitkän valmistusajan vaativien komponenttien valmistussuunnitelmia myös ennen turvallisuusarvioinnin valmistumista. Ydinvoimalan turvallisuudelle merkittäviä betonirakenteita ei saa alkaa valaa Hanhikivellä ennen varsinaista rakennuslupaa.

Tarkempaa tietoa Nevalaisella ei ole siitä, miten tilanne Kramatorskin tehtaalla on muuttunut Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssodan Ukrainassa. Tällä hetkellä Stukin työntekijät eivät matkusta Ukrainaan, Valko-Venäjälle tai Venäjälle.

Nevalainen sanoo, että turvallisuusarviointi on nyt siinä vaiheessa, että Fennovoimalle on lähetetty noin tuhat selvitysvaatimusta erinäisistä kysymyksistä. Stuk ei voi laatia turvallisuusarviointia ennen kuin kysymyksiin on vastattu.

Periaatepäätös Fennovoimasta tehtiin vuonna 2014. Tuolloin todettiin, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa ja on sen aikana iskenyt myös Ukrainan ydinvoimaloihin.

HS kertoi aiemmin huhtikuussa Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ajautumisesta pattitilanteeseen ankarien osakassopimusten vuoksi. Fennovoiman osakkaana olevat kunnat ja kunnalliset energiayhtiöt eivät pääse eroon yhtiön osakkeista eivätkä sopimusten raskaista maksuvelvoitteista.

Esimerkiksi Vantaan kaupunki arvioi, että sen energiayhtiö voi joutua maksamaan vielä kymmeniä miljoonia euroja hankkeeseen, jonka kaatuminen näyttää Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen väistämättömältä.

Fennovoiman salaisten osakassopimusten kerrotaan sisältävän pykälät huomattavista vahingonkorvauksista, jos osakkaat lipeävät hankkeesta. Yleensä sopimuksissa on myös force majeure -pykälä, jonka nojalla sopimusvelvollisuuden täyttämättä jättäminen on mahdollista ylivoimaisen esteen sattuessa.

Rakennustyöt Pyhäjoella, Suomen ja Venäjän yhteisellä ydinvoimalatyömaalla jatkuivat ainakin vielä maaliskuun puolivälissä normaalisti. HS:n vieraillessa työmaan edustalla työkoneet ja autot kulkivat tasaisena virtana sisään ja ulos Hanhikiven rakenteilla olevan voimalan pääportista.