Venäjän sotakoneen halvaannuttava öljypäätös voi olla yllättävän lähellä – tutkijat ehdottavat keinoa, jolla EU pysäyttäisi Venäjän öljy­vientitulot

Venäjän öljyviennin täydellinen katkaiseminen voi olla vaikeaa, mutta pakotteilla sitä voidaan merkittävästi vaikeuttaa.

Itämeri on Venäjän öljykaupan tärkeä väylä. Suomenlahden pohjukassa sijaitsee kaksi isoa öljysatamaa, Koivisto ja Laukaansuu (kuvassa).

22.4. 10:28 | Päivitetty 22.4. 11:55

Sen jälkeen, kun Yhdysvallat vuonna 2016 asetti uusia pakotteita Iranille ja sen öljykaupalle, Persianlahdella alkoi tapahtua kummia.

Iranin satamista lähteneet tankkerit saattoivat yhtäkkiä ”kadota”. Laivan automaattinen tunnistusjärjestelmä – joka on pakollinen törmäysten välttämiseksi – pimeni, eivätkä liikenteen ohjaajat enää pystyneet seuraamaan aluksen liikkeitä.

Hetkelliset signaalihäiriöt eivät ole tavattomia, mutta kun tankkerin tai rahtilaivan signaali katkeaa pitkäksi aikaa pakotteiden kohteena olevan maan edustalla, viittaa se laittomaan toimintaan. Todennäköisesti iranilaista öljyä kuljettava tankkeri kytki tunnistusjärjestelmän pois päältä siksi aikaa, kun kohtasi merellä toisen pimeänä kulkevan aluksen, johon öljylasti siirrettiin. Pakoteöljy jatkoi matkaansa alkuperänsä häivyttäneenä. Analytiikkayhtiö Kplerin mukaan epäilyttävää toimintaa on havaittu erityisen paljon Iranin edustalla.

Kun EU nyt valmistelee pakotteita Venäjän öljyviennille, Iranin esimerkki muistuttaa, kuinka vaikeaa maan öljyviennin katkaiseminen voi olla. Iran on Yhdysvaltojen ankarien talouspakotteiden kohteena, eivätkä länsiyhtiöt uskalla tehdä kauppaa maan kanssa. Silti Iran vie öljyä, ja monien arvioiden mukaan paljon enemmän kuin viralliset tilastot kertovat.

Myös mahdollisten Venäjän öljypakotteiden tehosta on esitetty pessimistisiä arvioita. Kuinka maailman kolmanneksi suurin öljyntuottajamaa voitaisiin sulkea maailmanmarkkinoiden ulkopuolelle? Kuinka varmistaa, ettei Venäjä vain myy öljyä muualle maailmaan, Kiinaan ja Intiaan?

Yksityiskohtia valmisteilla olevista öljypakotteista ei tiedetä, sillä EU pitää valmistelut tiukasti salassa. Käytännössä öljypakotteet voidaan toteuttaa monella tapaa.

Yksi tapa on suoraviivainen tuontikielto, joka voi astua voimaan siirtymäajan jälkeen. Yhdysvallat ja Britannia ovat jo päättäneet tuontikiellosta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kuitenkin vihjannut siihen suuntaan, että tuontikieltoa EU:hun ei ole tulossa. Sen sijaan pohdinnassa ovat ainakin tuontitullit ja öljymaksujen ohjaaminen sulkutilille.

Yhdistelmä toimii lähes tuontikiellon tavoin, mutta on asteen pehmeämpi toimi. Tuntuvan rangaistustullin asettaminen venäläiselle öljylle vähentäisi tuontia, mutta mahdollistaisi venäläisen öljyn käytön jatkumisen siellä, missä sen korvaaminen on erityisen vaikeaa. Itä- ja Keski-Euroopassa on esimerkiksi jalostamoita, joiden öljy tulee Venäjältä putkea pitkin. Tämä vaihtoehto vähentäisi tuotantokatkosten riskiä ja pienentää pakotteiden vaikutusta Euroopan taloudelle.

Samaan aikaan maksujen ohjaaminen sulkutilille tarkoittaisi Venäjän näkökulmasta öljyvientitulojen katkeamista. Venäjä ei pääsisi käsiksi sulkutilillä oleviin varoihin ilman EU:n lupaa, ehtona voisi olla esimerkiksi sotatoimien lopettaminen.

Venäjä voi toki myydä öljyä muualle, eritoten Aasiaan. Kun länsiyhtiöt maineriskien pelossa ovat alkaneet kaihtaa venäläisen öljyn ostamista ja käsittelyä, sen hinta on erityisen houkutteleva. Yksi barreli Urals-raakaöljyä on perinteisesti maksanut 1–2 dollaria vähemmän kuin barreli Pohjanmeren Brent-laatua. Nyt hintaero on yli 30 dollaria.

Aivan ongelmatonta viennin uudelleen ohjaaminen ei kuitenkaan ole. Eurooppa on Venäjän tärkein asiakas. Suuret tuotantoalueet ovat lähellä Eurooppaa ja öljyinfrastruktuuri on länteen kallellaan, sanoo pakotteisiin erikoistunut IIF:n varapääekonomisti Elina Ribakova.

Venäjän suuret öljysatamat Suomenlahdella, Koivisto ja Laukaansuu, ovat perinteisesti palvelleet ostajia Pohjois-Euroopassa. 5 500 kilometrin mittainen Družba-öljyputki on kytkenyt Länsi-Siperian ja Uralin öljykentät Keski-Eurooppaan.

Venäjältä kulkee öljyputki Kiinaan ja Tyynenmeren öljysatamaan, mutta sen kapasiteetti ei riitä koko Euroopan viennin uudelleenohjaamiseen.

”Kuinka korvata loput? Sitä voi yrittää rautateitse tai tankkereilla maapallon toiselta puolelta. Tai sitten voi odottaa, että arktinen reitti sulaa. Joka tapauksessa siitä tulee kallista”, Ribakova sanoi hiljattain Princetonin yliopiston järjestämässä seminaarissa.

Mutta vaikka Venäjä onnistuisi löytämään öljylleen korvaavat vientimarkkinat, länsimailla on keino katkaista Venäjän vientitulojen virta myös muualta maailmasta, sanoo yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston kokoama kansainvälinen tutkijaryhmä. Se tapahtuisi rahoitussektorin kautta.

Tutkijoiden ehdotuksen mukaan EU ja Yhdysvallat voisivat vaatia kaikkia öljykauppaan osallistuvia rahoitusyhtiöitä ohjaamaan öljymaksut sulkutileille. Jos rahoitusyhtiö rikkoo vaatimusta, sille asetettaisiin pakotteita, joilla se suljettaisiin täysin läntisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä olisi lähes varma kuolinisku mille tahansa pankille.

”Tällainen linjaus varmistaa, että sulkutilijärjestely koskee kaikkia venäläisen öljyn ostajia, ei ainoastaan niitä, jotka ovat mukana pakoterintamassa”, tutkijat kirjoittavat.

Ajatushautomo CNAS:ssa työskentelevä Yhdysvaltain ulkoministeriön entinen pakotevalmistelija Edward Fishman arvioi, että vaatimus ei ehkä miellyttäisi muita öljyn ostajia, kuten Kiinaa ja Intiaa, mutta ne suostuisivat siihen, koska järjestely ei estä niiden öljyn saantia. Venäjälläkin olisi vähän vaihtoehtoja.

”Melko varmasti Venäjä jatkaisi toimituksia, sillä varastokapasiteetti maassa on rajallinen ja vaihtoehto olisi yksinkertaisesti lopettaa öljyn pumppaaminen, jolloin öljyteollisuus romahtaisi ja talous pysähtyisi”, Fishman kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä.

Vesitiiviiksi pakotteita voi olla mahdoton tehdä. Iranin esimerkki osoittaa, että aina löytyy tahoja, jotka ovat valmiita ottamaan riskin ja kiertämään pakotteita. Riskit ovat kuitenkin suuret, ja kaupankäynnistä itsessään tulee kallista.

Aiempina vuosikymmeninä maailman suurimmat raaka-ainekauppiaat saattoivat kiertää pakotteita, mutta nyt yhtiöt korostavat noudattavansa pakotteita pilkulleen. Maailman suurin öljykauppias, sveitsiläinen Vitol ilmoitti jo omaehtoisesti lopettavansa venäläisen öljyn välittämisen.

Paine öljypakotteiden käyttöön ottamiseksi EU:n sisällä kasvaa. Öljytulot ovat Venäjälle elintärkeitä. Eräiden arvioiden mukaan Venäjä saa länsimaiden energiaostoista päivittäin 660 miljoonaa dollaria.

Öljyvienti on Venäjän valtion tärkein yksittäinen tulonlähde, ja sen katkaiseminen heikentäisi maan kykyä käydä sotaa.

Toistaiseksi pakotteet ovat törmänneet Saksan johtaman maaryhmän vastustukseen, ja nyt tätä vastarintaa yritetään murtaa. Pakotteiden puolestapuhujat uskovat, että jos Saksan pää kääntyy, muut maat eivät uskalla jäädä jarruksi.

Vastustajat ovat huolissaan pakotteiden vaikutuksesta Euroopan talouteen, ja näitä huolia komissio rauhoitellakseen komissio valmistelee parhaillaan kunnollista vaikutusarviota, uutistoimisto Reutersin lähde kertoo. Komissio käy myös keskusteluita muiden öljyntuottajamaiden kanssa siitä, kuinka ne pystyvät täyttämään venäläisen öljyn jättämän aukon. Reutersin mukaan pakotteisiin oltaisiin myös valmiita tekemään pitkät siirtymäajat vastustajien huolien hälventämiseksi.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi tiistaina, että maa toivoo EU-tason päätöstä öljypakotteista lähiviikkoina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita