Venäjän hyökkäys muutti ”dramaattisesti” Finnairin toimintaa, Ponsse kärsii sodasta – Näin Suomen pörssiyritykset kertovat sodan vaikutuksista

Helsingin pörssiyritysten tuloskausi on käynnistynyt. Tässä jutussa kerrotaan, miten yritykset arvioivat sodan vaikuttavan niiden liiketulokseen.

Helsingin pörssin yleisindeksi niiasi tammi–maaliskuussa lähes 13 prosenttia. Pudotus johtui osin Venäjän aloittamasta sodasta.

21.4. 13:29 | Päivitetty 27.4. 12:25

Helsingin pörssin tuloskausi on alkanut poikkeuksellisen mielenkiinnon alla. Jännitettävää riittää lähinnä Venäjän Ukrainassa 24. helmikuuta aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan takia.

Helsingin pörssin yleisindeksi niiasi tammi–maaliskuussa lähes 13 prosenttia. Pudotus on hurja, sillä viime vuosina pörssi on seilannut vahvoissa nousutuulissa. Osakekursseja on painanut osittain huoli Venäjän sodan vaikutuksista Suomen pörssiyritysten liiketoimintaan.

Suurimmat Venäjä-riskit on Nokian Renkailla sekä energiayhtiö Fortumilla. Osakekursseissa se näkyy niin, että Nokian Renkaiden osake on pakittanut vuoden alussa peräti 55 prosenttia ja Fortumin lähes 40 prosenttia. Lähes yhtä rajuja pudotuksia on nähty lukuisilla muillakin yhtiöillä.

Mutta miten yritysten liiketoiminta on kehittynyt Venäjään liittyen ja mitä yhtiöt itse Venäjästä sanovat? Tämä juttu vastaa näihin kysymyksiin. Juttuun päivitetään suurimpien ja kiinnostavimpien yritysten Venäjä-kannat. Lähteenä on käytetty yhtiöiden osavuosikatsauksia.

Huhtamäki: ”Geopoliittiset jännitteet ja Ukrainan sota hallitsivat ensimmäistä vuosineljännestä”

Kuluttajapakkauksia valmistavan Huhtamäen alkuvuoden liikevaihdon ja liikevoiton kasvu ylittivät analyytikkojen ennusteet. Tulosjulkistuksensa yhteydessä Huhtamäki kertoi, että geopoliittinen kehitys vaikutti alkuvuonna yhtiön toimintaympäristöön.

Huhtamäki aloitti huhtikuussa prosessin Venäjän-toimintojensa myymiseksi ja prosessi jatkuu edelleen. Yhtiö lopetti jo aiemmin investoinnit Venäjälle sen jälkeen kun maa hyökkäsi Ukrainaan.

Noin 30 vuotta Venäjällä toimineella Huhtamäellä on maassa neljä tehdasta, jotka työllistävät noin 700 henkilöä. Vuonna 2021 Venäjän-toimintojen liikevaihto oli 99,5 miljoonaa euroa, eli alle kolme prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Venäjällä sijaitsevat tehtaat ovat pääosin palvelleet paikallista markkinaa, mutta pieni osa tuotannosta on mennyt myös vientiin.

”Geopoliittiset jännitteet ja Ukrainan sota hallitsivat ensimmäistä vuosineljännestä. Tuomitsemme jyrkästi sodan ja lopetimme kaikki investointimme Venäjälle heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Katsomme, että Venäjän nykytilanteen kehitys ja pitkän aikavälin näkymät muodostavat esteen kasvustrategiamme ja tavoitteidemme toteutumiselle maassa. Tämän seurauksena olemme päättäneet käynnistää Venäjän toimintojemme myyntiprosessin. Pitkän aikavälin tavoitteiden ja 2030-strategian mukaisesti kohdistamme edelleen investointeja kohteisiin, jotka tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia muualla maailmassa”, Huhtamäen toimitusjohtaja Charles Héaulmé sanoi tulostiedotteessa.

Huhtamäki pitää näkymänsä ennallaan. Yhtiö odottaa sen liiketoimintaedellytysten paranevan vuodesta 2021, vaikka toimintaympäristössä on edelleen epävakautta.

Konecranes: Ukrainalaisten työntekijöiden turvallisuus on tärkeintä

Pörssiyhtiö Konecranes kertoo tulosjulkistuksen yhteydessä, että sota Ukrainassa on vaikuttanut yhtiön liiketoimintaan, toimintoihin ja henkilöstöön. Yhtiöllä on Ukrainassa yli 400 työntekijää.

Kun sota alkoi, Konecranes keskeytti tuotannon Ukrainan Zaporižžjan tehtaallaan ja ohjasi tuotantoa muihin tuotantolaitoksiin. Yhtiö on päättänyt olla ottamatta uutta liiketoimintaa Venäjältä.

”Päätöksemme seurauksena alaskirjasimme ensimmäisellä vuosineljänneksellä 79 miljoonaa euroa Venäjältä kirjattuja tilauksia ja peruutimme 32 miljoonaa euroa Venäjältä ennen vuotta 2022 kirjattuja projektituottoja. Koska epävarmuus on edelleen korkealla tasolla, olemme myös alentaneet Ukrainan omaisuuseriemme tasearvoja. Näiden arvonalennusten ja peruutetun projektimyynnin vaikutus liiketulokseemme oli noin 47 miljoonaa euroa, joka on sisällytetty täysimääräisenä oikaisuihimme”, yhtiö väliaikainen toimitusjohtaja Teo Ottola sanoo tulostiedotteessa.

”Ukrainalaisten työntekijöidemme ja heidän perheidensä turvallisuus ja hyvinvointi ovat meille ensisijaisen tärkeitä”, Ottola sanoo.

Finnair: Venäjän hyökkäys muutti ”dramaattisesti” toimintaympäristöämme

Yhdeksännestä perättäisestä tappiollisesta vuosineljänneksestä kertonut Finnair kertoo, että Pohjois-Aasian eli Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean matkustusrajoitukset sekä Venäjän ilmatilan sulku vaikuttavat merkittävästi Finnairin toimintaympäristöön.

Yhtiön toimitusjohtaja Topi Manner kommentoi Venäjän vaikutuksia näin:

”Viimeisen kahden vuoden aikana Finnair on kohdannut kaksi perustavanlaatuista häiriötä, joilla on historiallisen suuret vaikutukset: globaalin pandemian ja Venäjän hyökkäyksen, joka johti ilmatilan sulkuun. Nämä molemmat vaikuttivat voimakkaasti Finnairin vuoden 2022 ensimmäiseen neljännekseen, pandemia omikronmuunnoksen muodossa.”

”Toimintaympäristömme muuttui helmikuun lopussa dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodasta johtuvat pakotteet ja vastapakotteet sulkivat Venäjän ilmatilan. Helmikuun 28. päivä kerroimme pörssitiedotteessa ilmatilan mahdollisella sululla olevan merkittävä vaikutus Euroopan ja Aasian väliseen lentoliikenteeseen, ja negatiiviset taloudelliset vaikutukset Finnairille olisivat huomattavat erityisesti tilanteen pitkittyessä. Kerroimme myös kartoittavamme ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen pitkittymisen varalta ja käyvämme aktiivista dialogia Suomen valtion kanssa.”

”Varaudumme nyt Venäjän ilmatilan sulun pitkittymiseen ja olemme jo aloittaneet toimintamme sopeutuksen monin määrätietoisin toimin. Ensimmäisenä toimena päivitetty verkostomme painottaa aiempaa enemmän yhteyksiä länteen ja Etelä-Aasiaan. Avasimme uuden reitin Dallasiin maaliskuun lopussa, ja kesällä aukeavat uudet Mumbain ja Seattlen reitit. Käynnistämme uuden kustannussäästöohjelman, jonka ensimmäisessä vaiheessa haemme 60 miljoonan euron pysyviä säästöjä jakelusta, lentokoneiden vuokrasopimuksista ja toimintojen jatkuvasta parantamisesta. Nämä lisäsäästöt tulevat jo saavutettujen 200 miljoonan euron vuosittaisten pysyvien säästöjen päälle. Täydennämme kustannussäästöohjelmaa samalla kun jatkamme pitkän aikavälin ratkaisun määrittämistä Venäjän ilmatilan sulkuun.”

”Olemme Venäjän ilmatilan sulun jälkeen myös nopeasti löytäneet ylimääräiselle kapasiteetillemme kannattavaa käyttöä vuokraamalla koneita miehistöineen toisten lentoyhtiöiden käyttöön. Tämä luo meille tuottoja ja työllistää merkittävän määrän lentäjiä, matkustamohenkilökuntaa ja tekniikan työntekijöitä. Vuokrausjärjestelyiden ansiosta vältymme lentävän henkilökunnan lomautuksilta Suomessa kesällä. Olemme myös aloittaneet laivastosuunnitelmamme tarkastelun ja tarkastelemme rinnakkain sekä lentokoneiden ulosvuokrausta että käyttämättä olevien lentokoneiden myyntimahdollisuuksia.”

”Valmistaudumme nyt vilkkaaseen kesäkauteen samalla kun sopeutamme toimintaamme Venäjän ilmatilan aiheuttamaan todellisuuteen.”

UPM: ”Euroopan geopoliittinen ympäristö on muuttunut dramaattisesti”

Metsäyhtiö UPM:n tulos pysyi alkuvuonna vahvana ottaen huomioon koko alkuvuoden kestäneen lakon useimmilla Suomen tehtailla ja helmikuussa alkaneen Venäjän hyökkäyksen Ukrainassa. UPM keskeytti toimitukset Venäjälle sekä puun ostamisen Venäjällä ja Venäjältä. Yhtiö keskeytti myös Chudovon vaneritehtaan tuotannon.

UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan markkinakysyntä oli alkuvuonna vahvaa ja liiketoiminnot menestyivät mainiosti.

”Euroopan geopoliittinen ympäristö on muuttunut dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, ja Euroopan ja maailmantalouden epävarmuus on lisääntynyt merkittävästi. Suurin huolemme kohdistuu sodasta kärsiviin ihmisiin, ja olemmekin alkaneet toimittaa Ukrainaan humanitaarista apua ja materiaalitukea”, Pesonen sanoi tulostiedotteessa.

Ponsse: Ukrainan kriisi vaikuttaa yhtiöön merkittävästi

Metsäkonevalmistaja Ponssen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikensi rajusti sen markkinanäkymiä. Venäjä on todella iso metsäkonemarkkina.

Ukrainan kriisi vaikuttaa Ponssen mukaan sen toimintaan ja talouteen merkittävästi. Yhtiö keskeytti kaiken kone- ja varaosaviennin Venäjälle ja Valko-Venäjälle 2. maaliskuuta julkaistun tiedotteen jälkeen. Ponsse keskeytti toistaiseksi myös Venäjän tytäryhtiön toiminnan.

”Venäjän markkinoilta vapautuneisiin koneisiin pyrittiin löytämään nopeasti uusia asiakkaita siinä osittain onnistuenkin. Katsauskauden saadut tilaukset olivat noin 200 miljoonaa euroa. Tilauskannasta poistettiin kaikki Venäjän konetilaukset, jonka vaikutus saatuihin tilauksiin oli 109 miljoonaa euroa”, yhtiön toimitusjohtaja Juho Nummela sanoi tulosjulkaisutiedotteessa.

”Ponssen tuotteista vientipakotteiden piirissä ovat kuormatraktorit ja niihin liittyvät huolto-, koulutus-, varaosa- ja digitaaliset palvelut. Ponssella on huoltopalveluiden piirissä Venäjällä noin 3 000 metsäkonetta, joiden elinkaarenaikaisiin palveluihin liittyy erilaisia paikallisia sopimuksia ja velvoitteita. Seuraamme tilannetta ja etsimme vastuullisesti ratkaisuja sopimusvelvoitteisiin. On tärkeää, että voimme huolehtia tytäryhtiömme johdon turvallisuudesta ja paikallisista ponsselaisista”, yhtiö kirjoittaa tiedotteessaan.

”Venäjä on ollut maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkina, jonka osuus Ponssen liikevaihdosta oli 20 prosenttia edellisellä tilikaudella. Venäjän tytäryhtiömme OOO Ponsse on ollut Ponsse-konsernin suurin liiketoimintayksikkö. Tämän laajuisen liiketoiminnan korvaaminen on haastavaa.”

”Ukrainan sota on edelleen voimakkaasti heikentänyt osien ja komponenttien saatavuutta. Pulaa on erityisesti puolijohteista, valuista, hydrauliikkakomponenteista ja voimansiirron komponenteista. Myös Euroopan teräsmarkkina on vaikeassa tilanteessa. Komponenttisaatavuuteen liittyvät ongelmat yhdessä raaka-aineisiin ja energiaan liittyvien haasteiden kanssa on nostanut inflaation poikkeuksellisen korkealle tasolle. Tämä vaikuttaa Ponssen kannattavuuteen tulevilla vuosineljänneksillä. Olemme joutuneet tekemään tuotteisiimme hinnankorotuksia, mutta niiden vaikutukset eivät ole välittömiä pitkän tilauskantamme vuoksi. Lähikuukausina tuotannostamme valmistuvat koneet on myyty asiakkaillemme lähes vuosi sitten, jolloin paineet tuotekustannusten osalta olivat selvästi maltillisemmat.”

”Ponsse keskeytti toistaiseksi 2.3.2022 alkaen kaiken myynnin ja viennin Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Samalla keskeytettiin paikallisen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen toiminta. Ponssen tuotteista vientipakotteiden piirissä ovat kuormatraktorit ja niihin liittyvät huolto-, koulutus-, varaosa- ja digitaaliset palvelut.”

”Venäjän osuus Ponssen liikevaihdosta on ollut 20 prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksestä laskettuna. Yhtiön tilauskannassa 31.3.2022 ei ole enää yhtään Venäjälle toimitettavaa PONSSE-metsäkonetta.”

”Ponsse valmistautuu tilanteeseen laatimalla erilaisia skenaarioita, joissa arvioidaan Venäjän ja Valko-Venäjän vaikutusta yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitykseen ja yhtiön tulevaisuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.”

”Yhtiöllä ei ole Venäjällä tuotannollista käyttöomaisuutta. Yhtiön omaisuus on pääosin huoltopalveluiden tiloja ja varaosavarastoja. Yhtiöllä ei tällä hetkellä ole Venäjällä ja Valko-Venäjällä viitteitä arvonalentumisriskeistä käyttö- ja vaihto-omaisuuden osalta, joiden arvo oli katsauskauden lopussa yhteensä 17,8 miljoonaa euroa. Ponssen Venäjän konemyynti on perustunut ennakkomaksuihin, eikä yhtiöllä siten ole myyntisaamisiin liittyviä riskejä. Katsauskauden lopussa Venäjällä oli ennakkomaksuja 19,1 miljoonaa euroa ja myyntisaamisia 3,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on alkanut palauttaa asiakkailleen peruuntuneista konekaupoista saatuja ennakkomaksuja asiakkaiden niin vaatiessa. Tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.”

”Venäjällä on noin 3000 PONSSE-metsäkonetta, joihin liittyy erilaisia yhtiön tekemiä sopimuksia ja velvoitteita. Yhtiö seuraa huolellisesti pakotesääntelyn ja vientirajoitteiden kehittymistä. Se, missä määrin näiden sopimusten jatkaminen tai päättäminen on mahdollista, riippuu tilanteen kehittymisestä, pakotteista sekä pankki- ja logistiikkapalveluiden saatavuudesta.”

”Ukrainan sota heikentää laajamittaisesti valmistusverkostojen toimintaa. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on ollut merkittävä rooli Euroopan terästeollisuuden toimitusketjuissa ja samalla Venäjän rooli energiantoimittajana on ollut Euroopassa huomattava. Sodan seurauksena teräksen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi ja energian hinnannousu on kiihdyttänyt teräksen jalostamiskustannuksia äärimmilleen. Lisäksi Ukraina on toimittanut muun muassa puolijohdeteollisuuden prosesseissa käytettäviä kaasuja, mikä on jo näkynyt puolijohteiden entisestään heikentyvänä saatavuutena. Valmistusverkostojen toimituskyky on heikentynyt ja inflaatio noussut merkittävästi kriisin vaikutuksesta.”

Elisa: Sodalla ei merkittäviä suoria vaikutuksia

Venäjän sodalla Ukrainassa ei ole ollut merkittäviä suoria vaikutuksia Elisaan, mutta kriisin odotetaan vaikuttavan yleiseen taloudelliseen ympäristöön muun muassa energian hinnannousun ja toimitusketjujen haasteiden seurauksena. Nämä epävarmuustekijät voivat vaikuttaa Elisan liiketoimintaan.

Venäjän sota Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta, joka voi näkyä muun muassa inflaatiossa ja energian hinnassa. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen haasteet voivat aiheuttaa epävarmuutta määrien ja hintojen suhteen.

Metso Outotec: Yhtiö saa Venäjältä tänä vuonna 315 miljoonaa, Venäjällä ainakin 100 miljoonan riskit

Metso Outotecin tilauskannassa on edelleen venäläisten asiakkaiden tilauksia. Yhtiö sanoo ajavansa näitä sopimuksia hallitusti alas.

Metso Outotec ilmoitti helmikuun lopussa keskeyttävänsä toimitukset Venäjälle toistaiseksi. Sen jälkeen yhtiö ei ole ottanut uusia tilauksia Venäjältä. Yhtiön tilauskannassa on kuitenkin edelleen venäläisten asiakkaiden tilauksia. Yhtiö sanoo ajavansa näitä sopimuksia hallitusti alas.

Yhtiön Venäjän-liiketoiminta on koostunut pääosin suurista laitostoimitushankkeista useille kaivos- ja metallinjalostusalan asiakkaille. Maaliskuun lopussa yhtiön tilauskannassa oli 479 miljoonan euron arvosta tilauksia Venäjälle. Tästä odotettiin tuloutuvan liikevaihdoksi tänä vuonna 315 miljoonaa euroa ja loput myöhemmin. Yhtiöllä ei ole Venäjällä tuotannollista käyttöomaisuutta ja vain hyvin vähän muuta omaisuutta.

Metso Outotecin venäläisiin asiakkaisiin liittyvät liiketoiminnan varat (saamiset ja vaihto-omaisuus) olivat noin 100 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa. Näihin varoihin liittyy riskejä, mikäli sopimusten hallittu alasajo ei ole mahdollista.

Olvi: Sota on nostanut raaka-aineiden hintoja

Ukrainan sota on lisännyt merkittävästi Olvin liiketoiminnan riskejä.

Ukrainan sota on lisännyt merkittävästi liiketoiminnan riskejä. Pakkausmateriaaleissa on ollut saatavuusongelmia koronapandemian takia, mutta Ukrainan sota on entisestään vaikeuttanut tilannetta erityisesti tölkkien ja lasipullojen osalta. Toistaiseksi myyntiä ei ole menetetty merkittävästi. Lisäksi raaka-aineiden osalta hinnat ovat nousseet nopeasti varsinkin ohran ja sokerin osalta ja saatavuus on heikentynyt markkinoilla. Energian hinta on moninkertaistunut sähkön ja kaasun osalta nopeasti. Öljyn hinta on nostanut polttoaineiden hintoja, jotka heijastuvat suoraan logistiikkakustannuksiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita