Venäjän vaikutus alkavalla tulos­kaudella voi yllättää: ”Osa yhtiöistä saattaa hyötyä sodan seurauksista”

Ennusteiden perusteella sota ei ole horjuttanut pörssiyhtiöiden kannattavuutta alkuvuonna, mutta niiden näkymät ovat todennäköisesti himmentyneet.

Pörssiyhtiöiden tuloskaudella selviää, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyssodalla on ollut niiden liiketoimintaan.

21.4. 15:51 | Päivitetty 21.4. 16:22

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monien suomalaisten yhtiöiden liiketoimintaan.

Raaka-aineet ovat kallistuneet, tarjonnassa on uusia häiriöitä ja monet yhtiöt ovat keskeyttäneet liiketoimintansa Venäjällä.

Helmikuun lopussa alkaneen sodan taloudelliset vaikutukset tuskin ovat vielä iskeneet täydellä voimallaan pörssiyhtiöiden tammi–maaliskuun osavuosikatsauksiin, joiden raportointi on alkanut tällä viikolla.

Lähes varmaa on kuitenkin se, että monet yhtiöt ottavat tavalla tai toisella kantaa kohonneisiin kustannuksiinsa, jotka johtuvat sodasta. Pörssiyhtiöistä suurimmat riskit Venäjällä on energiayhtiö Fortumilla ja Nokian Renkailla.

Tosin kaupankäynnin tyrehtyminen Venäjän kanssa saattaa aiheuttaa eniten ongelmia yhtiöille, joita ei ole listattu pörssiin.

Venäjän osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli viime vuonna 5,5 prosenttia eli 3,9 miljardia euroa. Suomen vienti Venäjälle on suurelta osin teollisuuden tuotanto- ja investointitavaroita. Tuonti on painottunut etenkin raakaöljyyn ja muihin raaka-aineisiin.

Suurin isku Venäjän-kaupan loppumisesta kohdistuu teollisuuteen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä matkailupalveluihin.

Finanssiyhtiö Nordean ja tietopalveluyhtiö Refinitivin ennusteen perusteella pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 14 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja liikevoitto saman verran.

Ennusteiden perusteella yhtiöiden tulokset ovat siis vahvistuneet kohtalaisen tukevasti, mutta lähiajan näkymät ovat hyvin todennäköisesti himmentyneet. Toistaiseksi on mahdotonta arvioida, kuinka pitkään sotaa kestää, miten pahaksi se kärjistyy ja millaisiin toimiin länsivaltiot ovat valmiita Venäjää vastaan.

”Yhtiöiden arviot Venäjän-liiketoiminnoista ja muista Venäjä-riskeistä, kuten sieltä tuotavien raaka-aineiden korvaamisesta, ovat todennäköisesti tuloskauden keskeisiä kysymyksiä”, sanoo Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari.

Saari arvioi suomalaisten yhtiöiden kärsivän Venäjän-kaupan loppumisesta enemmän kuin monien muiden yhtiöiden Suomen ulkopuolella: mitä kauemmas Venäjästä mennään maantieteellisesti, sitä pienemmät ovat vaikutukset.

Kustannusten kohoaminen ja siitä mahdollisesti johtuva kysynnän heikkeneminen saattaa hänen mukaansa haitata etenkin konepajayhtiöiden näkymiä. Niiden liiketoiminta riippuu verraten voimakkaasti maailmantalouden suhdanteesta.

”Osa yhtiöistä saattaa myös hyötyä sodan seurauksista, sillä investointeja lisätään korvaavaan tuotantoon Venäjän ulkopuolella sekä vihreään energiantuotantoon”, Saari sanoo.

Suhdanteen heikkenemisestä on jo useita merkkejä, joista kertoi viimeksi Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) tiistaina. Se arvioi maailmantalouden kasvun hidastuvan tänä vuonna liki prosenttiyksiköllä.

IMF arvioi euroalueen talouden kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tammikuussa laaditussa ennusteessa. Suomen talouden IMF arvioi kasvavan tänä vuonna ainoastaan 1,6 prosenttia.

Lue lisää: Talous vaarassa pirstaloitua Venäjän hyökkäys­sodan takia, arvioi maailman merkittävin talous­järjestö IMF

Euroalueen talouden kehittymiseen vaikuttaa lähiaikoina paljon se, kuinka ankaria uusia pakotteita Euroopan unioni on valmis määräämään Venäjää vastaan. Mittavat energiapakotteet työntäisivät Euroopan suurimman kansantalouden Saksan todennäköisesti taantumaan, mikä heijastuisi luonnollisesti koko euroalueelle.

”Suuri kysymys on, miten sota on suoraan tai epäsuoraan vaikuttanut yhtiöiden liiketoimintaan ja toimintojen organisointiin. Kustannukset ovat kohonneet ja keskeinen kysymys on, miten yhtiöt ovat onnistuneet siirtämään ne myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoihin”, sanoo finanssiryhmä OP:n analyytikko Henri Parkkinen.

Parkkinen arvioi, että kaikki yhtiöt eivät pysty välittömästi siirtämään siirtämään kohonneita kustannuksiaan hintoihin, mikä saattaa osin selittää yhtiöiden välisiä eroja kannattavuuden kehittymisestä.

Yhtiöiden näkökulmasta asetelma on joka tapauksessa hankala: jos hintoja nostaa liian paljon, se voi vähentää kysyntää.

Tuloskaudella yksi suuri kysymys konepajayhtiöiden lisäksi on se, missä määrin metsäyhtiöt kärsivät raakapuun tuonnin loppumisesta.

Refinitivin ennusteen mukaan Stora Enson liikevoitto olisi kasvanut, kun taas UPM:n supistunut. Yksi syy eroon on todennäköisesti Paperiliiton aloittama lakko UPM:n tehtailla Suomessa.

Teräsyhtiöt SSAB ja Outokumpu hyötyvät ainakin jossain määrin metallien kallistumisesta ja öljynjalostusyhtiö Neste raakaöljyn kallistumisesta.

Tosin Nesteen tapauksessa vaikutus on kahtiajakoinen ja oleellisempaa onkin, miten sen jalostuskate on muuttunut. Jalostuskate lasketaan vähentämällä lopputuotteiden myyntituloista raakaöljyn hinta ja jalostuksen kustannukset.

Pidemmän ajan kuluessa sodan aiheuttamien taloudellisten vaikutus suuruus riippuu sitä, kuinka pitkään sota kestää, miten se etenee ja missä määrin Venäjän kanssa kauppaa käyneet yritykset onnistuvat löytämään uusia markkinoita vientituotteilleen.

Tuotannon kangertelu kiihdyttää kuluttajahintojen kallistumista eli inflaatiota entisestään ainakin kevään aikana, mikä yhdessä epävarmuuden lisääntymisen kanssa leikkaa yksityistä kulutusta ja investointeja.

Uusimpien ennusteiden perusteella inflaatio hidastuu ensi vuonna sekä Suomessa että euroalueella. IMF arvioi inflaatiovauhdin kiihtyvän tänä vuonna euroalueella 5,3 prosenttiin ja Suomessa 3,8 prosenttiin.

Ensi vuonna inflaatio on IMF:n arvion mukaan euroalueella 2,3 prosenttia ja Suomessa 2,7 prosenttia.

Euroalueella inflaatio voimistuu ennusteen perusteella tänä vuonna 5,3 prosenttiin ja vaimenee ensi vuonna 2,3 prosenttiin.

Tuloskausi kolmen kuukauden välein

  • Pörssiyhtiöt julkaisevat osavuosikatsauksensa vuosineljänneksittäin eli kolmen kuukauden välein.

  • Tammi–maaliskuun osavuosikatsaukset julkaistaan pääasiassa huhtikuun lopussa ja toukokuun aikana.

  • Osavuosikatsausten tiedot ovat tilintarkastamattomia. Siksi ne voivat hieman muuttua tulevaisuudessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita