Tuloskausi käynnistyi, Netflix romahti ja Elon Musk järjesteli rahoitusta – HS:n markkina­kooste kertaa viikon tärkeimmät talous­uutiset

HS:n markkinaviikko kertaa yhdessä jutussa viikon tärkeimmät talous­uutiset.

Moldovan puolella Ukrainan-rajaa sijaitseva venäläisen Lukoilin huoltoasema. Länsi haluaa eroon venäläisestä öljystä.

22.4. 12:26

Tuloskausi tuo tietoja sodan talousvaikutuksista

Venäjän aloittaman sodan taloudelliset vaikutukset tuskin ovat vielä iskeneet täydellä voimallaan pörssiyhtiöiden tammi–maaliskuun osa­vuosi­katsauksiin, joiden raportointi on alkanut tällä viikolla.

Silti hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monien suomalaisten yhtiöiden liiketoimintaan. Raaka-aineet ovat kallistuneet, tarjonnassa on uusia häiriöitä ja monet yhtiöt ovat keskeyttäneet liiketoimintansa Venäjällä. Pörssiyhtiöistä suurimmat riskit Venäjällä on energiayhtiö Fortumilla ja Nokian Renkailla.

Suurin isku Venäjän-kaupan loppumisesta kohdistuu teollisuuteen, tukku- ja vähittäiskauppaan sekä matkailupalveluihin.

Finanssiyhtiö Nordean ja tietopalveluyhtiö Refinitivin ennusteen perusteella pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 14 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta ja liikevoitto saman verran.

Ennusteiden perusteella yhtiöiden tulokset ovat siis vahvistuneet kohtalaisen tukevasti, mutta lähiajan näkymät ovat hyvin todennäköisesti himmentyneet. Toistaiseksi on mahdotonta arvioida, kuinka kauan sota kestää, miten pahaksi se kärjistyy ja millaisiin toimiin länsivaltiot ovat valmiita Venäjää vastaan.

Säästötalkoot alkakoon

Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) ja Euroopan komissio kannustavat eurooppalaisia energiansäästötalkoisiin.

Tahojen tavoitteena on vähentää Euroopan riippuvuutta venäläisestä energiasta. Lisäksi Venäjä saa vähemmän rahaa Euroopan käyttämästä öljystä ja kaasusta, jos niiden määrä vähenee. Samalla eurooppalaiset kotitaloudet voivat pienentää energiakulujaan ja vähentää ilmastopäästöjä.

Ensinnäkin kansalaisia kannustetaan laskemaan huonelämpötilaa yhdellä asteella. IEA:n mukaan termostaatin säätäminen yhdellä asteella viileämmälle voi säästää noin seitsemän prosenttia lämmitykseen käytettävästä energiasta.

IEA ja EU-komissio kehottavat myös muun muassa vähentämään autoilua tekemällä etätöitä kotoa, ajamaan taloudellisemmin, laskemaan ajonopeutta moottoritiellä kymmenellä kilometrillä tunnissa ja pyöräilemään tai kävelemään alle kolmen kilometrin matkat. Eurooppalaisia kehotetaan myös suosimaan julkista liikennettä ja matkustamaan lentokoneen sijasta junalla.

Tällä viikolla myös Italiassa on pohdittu säästötalkoita keinona vähentää riippuvuutta Venäjästä. Maassa aiotaan määrätä rajoituksia ilmastointi- ja lämmityslaitteiden käyttöön.

Lukoil vaati loppua sodalle, pääjohtaja lähti

Venäjän toiseksi suurin öljyntuottaja Lukoil kertoi tällä viikolla, että yhtiön pääjohtaja Vagit Alekperov on eronnut tehtävästään. Yhtiö ei avannut syytä pääjohtajan lähdölle.

Oligarkki Alekperovin omaisuuden arvo on talouslehti Forbesin mukaan noin 19 miljardia dollaria. Lukoilin mukaan Alekperov omisti maaliskuun lopussa hieman yli 5,4 prosenttia Lukoilin osakkeista.

Lukoil vaati maaliskuun alussa Ukrainan sodan loppumista. Yhtiö oli yksi ensimmäisistä venäläisistä suuryrityksistä, jotka puhuivat sotaa vastaan.

Lukoilin hallitus vaati tuolloin sotilaallisen konfliktin välitöntä päättämistä ja kertoi tukevansa sodan ratkaisua neuvotteluiden ja diplomatian kautta.

Kriisiä voi seurata isompi kriisi

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama ruokakriisi voi luoda humanitaarisen katastrofin ja ajaa satoja miljoonia köyhyyteen, Maailmanpankin johtaja David Malpass arvioi BBC:n haastattelussa.

Maailmanpankin laskelmien mukaan ruoan hinnat voivat nousta jopa 37 prosenttia, mikä iskisi rajuimmin kaikkein köyhimpiin. Malpassin mukaan hintojen jyrkkä nousu näkyisi muun muassa erilaisissa öljy- ja viljatuotteissa.

Ruoan ja energian hintojen nousu heikentäisi Malpassin mukaan myös kehittyvien maiden tilannetta. Useat maailman köyhimmistä maista ovat koronapandemian vuoksi joutuneet ongelmiin velanhoitokykynsä kanssa.

”Kestämättömän velkataakan alla olevien maiden auttamiskeinoja olisi paras alkaa etsiä ajoissa”, Malpass sanoi.

Netflixin kärsimysten viikko

Suoratoistoyhtiö Netflixin viikko on ollut karmiva.

Ensin Netflix julkisti tuloksensa, jota markkinat pitivät pettymyksenä ja tilaajamäärä laski ensi kertaa yli vuosikymmeneen.

Tuloksena oli Netflixin huonoin pörssipäivä sitten vuoden 2004. Yksin keskiviikkona osakkeen hinta laski yli 35 prosenttia.

Netflixin osake on syöksynyt rajusti marraskuun jälkeen. Tuolloin osake maksoi enimmillään noin 692 dollaria. Sen jälkeen hinta on pudonnut peräti 67 prosenttia.

Pirstaloitunut talous ei olisi eduksi

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi. Se on 0,8 prosenttia vähemmän kuin IMF arvioi tammikuussa. Muutos on iso näin lyhyessä ajassa.

Pääekonomisti Pierre-Olivier Gourinchasin mukaan ennusteen heikennys on suoraan seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.

Gourinchas korostaa sodan lisäävän myös riskiä maailmantalouden pysyvälle pirstaloitumiselle, jossa geopoliittisilla ryhmittymillä on erilaiset teknologiset standardinsa, maksujärjestelmät ja valuuttavarannot.

”Tällaiset rakenteelliset muutokset aiheuttaisivat pitkän ajan tehokkuustappioita, lisäisi epävakautta ja olisi suuri haaste sääntöihin perustuvalle kehikolle, joka on hallinnut kansainvälisiä ja taloudellisia suhteita 75 viime vuotta.”

IMF toteaa ykskantaan, että kaiken etusijalla on sodan lopettaminen ja rauha.

Elon Musk haluaa vapauttaa Twitterin

Teslan perustaja, maailman rikkain mies Elon Musk on jatkanut pyrkimyksiään ostaa Twitter pois pörssistä.

Torstaina Muskin kerrottiin varmistaneen rahoitus ostoon.

Muskin taistelu Twitterin kaappaamiseksi alkoi varsinaisesti viime viikolla, kun hän tarjoutui ostamaan Twitterin koko osakekannan. Viime viikolla Musk tarjosi Twitteristä 43 miljardia dollaria eli 38 miljardia euroa, mutta yhtiön hallitus ei innostunut tarjouksesta.

Nyt Muskin on kerrottu varmistaneen 46,5 miljardin dollarin eli noin 43 miljardin euron rahoitus. Summasta 33,5 miljardia dollaria pitäisi tulla Muskilta itseltään. Tästä noin 12,5 miljardia dollaria rahoitettaisiin velalla.

Musk on perustellut Twitter-ostohalujaan sananvapaudella. Hän on kritisoinut Twitteriä sen käyttäjien sananvapauden rajoittamisesta. Muskilla itsellään on sovelluksessa yli 80 miljoonaa seuraajaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan