Tutkimus: EU:n ehdottomien hiilitullien vaikutukset Suomen kansantalouteen jäisivät vähäisiksi

Hiilitullit vähentäisivät kuitenkin tuntuvasti raudan, teräksen ja lannoitteiden tuontia Venäjältä ja Kiinasta Suomeen.

Hiilin tuonti etenkin Venäjältä vähenisi, jos EU:n hiilitullit otettaisiin käyttöön. Kuvassa hiililaiva M/S Eiran lastia puretaan Hanasaaren voimalaitoksella Helsingissä 9. huhtikuuta.

25.4. 0:15

Euroopan komission valmistelemat hiilitullit leikkaisivat tuontia Suomeen yhteensä neljänneksellä tullien alaisissa tuotteissa, joita tuodaan hiilitullien takaisista maista.

Tämä ilmenee tuoreesta Etlan ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, jonka ne ovat tehneet työ- ja elinkeinoministeriölle.

”Merkittävimmät tullien vaikutukset osuisivat raudan ja teräksen sekä lannoitteiden tuontiin, erityisesti Venäjältä ja Kiinasta”, tutkimusta käsittelevässä tiedotteessa sanotaan.

Suurin vaikutus syntyy raudan ja teräksen tuonnin vähenemisen kautta. Toiseksi suurin tekijä on lannoitteiden tuonnin väheneminen.

Euromääräisesti pudotus Venäjältä ja Kiinasta tulevassa tuonnissa olisi noin 300 miljoonaa euroa.

Tutkijoiden mukaan Suomen kansantaloudelle hiilitullien vaikutukset jäisivät kuitenkin vähäisiksi.

Hiilitullit hyödyttäisivät teollisuussektoreita, jotka valmistavat tullin alaisia tuotteita sekä niitä, jotka tuottavat merkittävässä määrin välituotteita tulleista hyötyville sektoreille.

Muu teollisuus kärsisi hiilitulleista kohonneiden tuotantokustannusten seurauksena.

EU:ssa hiilitullien vaikutukset ovat Suomea suurempia.

”Vaikutuksissa on tietenkin eroja maittain sekä EU-alueella että unionin ulkopuolella. Tullien asettaminen vähentää tullien alaisten tuotteiden kilpailua EU:n sisällä, mutta kiristää kilpailua EU:n ulkopuolella”, Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi sanoo tiedotteessa.

Tutkijat ehdottavat vero- ja tukipolitiikkaa kompensoimaan lähivuosina tiukentuvan ilmastopolitiikan vaikutuksia.

Tutkijat varoittavat, että EU:n ehdottama tuoterajaus ei ole täysin ongelmaton.

”Mikäli hiilirajamekanismia ei uloteta mekanismin piirissä olevia tuotteita hyödyntäviin lopputuotteisiin, voi ympäristösääntely luoda kilpailuedun saastuttavalle tuonnille EU:hun”, Kuusi sanoo.

EU:n komissio esitteli viime vuoden heinäkuussa laajan paketin ilmastotoimia, joiden avulla unioni tavoittelee 55 prosentin päästövähennyksiä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Lue lisää: Metsät, hiilitullit, autot: Tällaisia ilmastotoimia EU-komissio ehdottaa ja näin ne voivat vaikuttaa Suomeen

Suunnitelma hiilitulleista ei siis alun perin liittynyt Ukrainan sotaan ja Venäjään kohdistuviin pakotteisiin.

Komissio ehdotti heinäkuussa hiilitulleja tai oikeammin hiilimaksuja EU:n ulkopuolelta tuleville hiili-intensiivisille tuotteille. Näitä olisivat ensi vaiheessa sementti, rauta ja teräs, alumiini, lannoitteet ja sähkö.

Järjestelmässä EU:n maahantuojan on maksettava hiilimaksua, jos se tuo EU:n alueelle kolmansista maista näitä tuotteita, ja tiedossa on, että tuottajamaassa ei ole käytössä esimerkiksi päästökauppaa.

Hiilimaksulla tuontituotteen ja vastaavan EU:ssa tuotetun tuotteen välinen hintaero tasoitetaan.

Hiilirajamekanismin toisessa vaiheessa maksut laajenevat koskemaan uusia sektoreita.

Hiilimaksujen käyttöönotto alkaa vaiheittain. Siirtymävaihe kestää vuodet 2023–2025 ja tarkoitus on, että niitä alettaisiin soveltaa vuodesta 2026 lähtien. Siirtymävaiheessa EU käy muun muassa kahdenväliset keskustelut tuojamaiden kanssa.

Komission mukaan hiilimaksut on suunniteltu niin, että ne voitaisiin ottaa käyttöön muuallakin maailmassa. Hiilimaksuista EU saa rahaa, niin sanottuja omia varoja, mutta järjestelmän pääasiallinen tavoite on päästöjen vähentäminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita