Etlan laskelma: Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannata ottaa työtä vastaan

Suomen pitää saada kaikki työkykyiset töihin. Yksi keino on vähentää kannustinloukkuja, sanoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

25.4. 15:39 | Päivitetty 26.4. 12:13

Suomalaisten pk-yritysten kasvun esteenä on erityisesti työntekijöiden niukkuus, sanoo Labore-tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju tarjoaa ulkomaisen työvoiman lisäämistä ja kannustinloukkujen poistamista.

Maliranta ja Kangasharju puhuivat maanantaina Finanssialan keskustelutilaisuudessa, jossa he kertoivat, miten turvataan Suomen houkuttelevuus investointi- ja sijoituskohteena. Tilaisuuden lopuksi he keskustelivat myös Suomen kannustinloukuista ja niiden vaikutuksesta Suomen kilpailukykyyn.

Etla on toteuttanut laskelmia siitä, kuinka moni ihminen Suomessa on kannustinloukussa. Tutkimuslaitoksen mukaan työttömyysloukussa on Suomessa 100 000 työtöntä. Laskelmat perustuvat siihen, että töihin mennessään näiden ihmisten kukkaroon jää niin vähän rahaa tukiin verrattuna, ettei töitä kannattaisi ottaa vastaan.

Suomessa on siis Etlan mukaan 100 000 työtöntä, jotka päästessään töihin olisivat tilanteessa, jossa verotuksen mukana uusista tuloista häviäisi vähintään 75 prosenttia.

Kangasharju kuitenkin toteaa, että ihmiset käyttäytyvät eri tavoin eivätkä samat rahasummat päde kaikkiin.

”Osalle töihin meno voi tökätä silloin, jos yhteiskunta ottaa puolet uudesta palkasta ja jollekin osuus voi olla 90 prosenttia. Emme pääse koskaan täysin käsiksi siihen, kuinka moni ihminen todellisuudessa jättää menemättä töihin näistä syistä”, Kangasharju sanoo.

Mika Maliranta pitää Ruotsia ja Tanskaa mallimaina siinä, miten hyvin asiat voivat mennä Suomen kansantaloudessa. Hän huomauttaa, että tuottavuuden kannalta paremmin pärjäävissä Ruotsissa ja Tanskassa kannustinloukut ovat vielä Suomea syvempiä.

”Jos kannustinloukut ovat niin tärkeitä, voisi miettiä, kuinka huimaan kehitykseen Tanska ja Ruotsi pääsisivätkään, jos he voisivat poistaa nämä vielä pahemmat kannustinloukut”, Maliranta sanoo.

Kangasharjun mukaan Suomen ongelmana onkin, että vaikka kannustinloukut eivät välttämättä ole yhtä kovia kuin Ruotsissa ja Tanskassa, niihin on jäänyt jumiin enemmän ihmisiä. Etlan analyysin mukaan työnteon kannusteet ovat hieman parantuneet Suomessa vuodesta 2015.

”Suomessa on erityisen paljon ihmisiä näissä loukuissa – ei ehkä yhtä korkeissa loukuissa, mutta kuitenkin. Meillä hyvinvointituet jakautuvat niin paljon myös hyvätuloisille”, Kangasharju sanoi.

Kangasharju nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa päivähoitomaksut voisivat aiheuttaa tilanteen, jossa perheellisen työttömän ei kannattaisi ottaa työtä vastaan.

”Työhön osallistumisen vero on lähellä sataa eikä työn vastaanottaminen kannata”, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan Suomen on seurattava verotuksessa Ruotsin tietä, jos talouskasvuun halutaan lisää pontta. Ruotsi on keventänyt keski- ja hyvätuloisten verotusta.

”Suomalaisista 15 prosenttia on tilanteessa, jossa yhteiskunta arvostaa heitä negatiivisesti. Meidän verotuksemme on siis jo niin kireällä, että verotuksen keventäminen lisäisi verotulojamme”, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan kireä verotus vähentää haluja ponnistella eteenpäin ja johtaa tilanteeseen, jossa tuloja siirretään ulkomaille. Etlan laskelmien mukaan Suomen väestöstä tuloloukussa on jo 900 000 ihmistä. Se tarkoittaa sitä, että tulojen noustessa 300 000 ihmisen uusista tuloista verotus vie 55 prosenttia ja 600 000 ihmisen kohdalla puolet uusista tuloista.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä kannustinloukkuja käsittelevän linjauksen valmistelu. Linjaukset on määrä viimeistellä syksyllä.

”Sosiaaliturvassa on aina kannustinloukkuja, jos lähtökohtana on sosiaaliturva, jolla tulee toimeen. Niitä voidaan toki vähentää ja niiden sijaintiin vaikuttaa”, linjauksia valmistelevaan sosiaaliturvakomiteaan kuuluva valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen lausui maaliskuussa ministeriön tiedotteessa.

Kärkkäisen mukaan työllistymisen kannustimet ovat parantuneet merkittävästi 1990-lukuun verrattuna, mutta kannustinloukkuja on jäljellä erityisesti tilanteissa, joissa kansalainen tai kotitalous saa useita päällekkäisiä tukia.

Oikaisu 26.4.2022 kello 11.41: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Etlan laskelmien mukaan Suomessa on 150 000 työtöntä kannustinloukussa. Oikea luku on 100 000.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita