Wahlroos ja Pesonen halusivat laskea UPM:n työntekijöiden palkkoja, lopulta lakko maksoi yhtiölle jopa 300 miljoonaa euroa – ”Tulos olisi ollut erinomainen ilman lakkoa"

UPM:n työmarkkinajohtaja ei ota kantaa lakon taloudelliseen kannattavuuteen mutta kehuu yhtiön saavuttaneen ”strategiset tavoitteensa”. Analyytikon mielestä lakolla saavutetut työehtosopimukset tuskin korvaavat lakon aiheuttamia tappioita.

UPM:n Kaukaan-tehtaat Lappeenrannassa.

26.4. 2:00 | Päivitetty 26.4. 7:05

Metsäyhtiö UPM:n tiistaina julkistettavaan alkuvuoden tulokseen kohdistuu tällä kertaa poikkeuksellista mielenkiintoa. Yhtiön sellu- ja paperitehtaat sekä biodiesel-jalostamo nimittäin seisoivat koko ensimmäisen vuosineljänneksen ajan paperi- ja sähköliittojen lakkojen takia.

Lakko alkoi vuodenvaihteessa ja kesti viime perjantaihin asti. Suomessa yhtiön liiketoiminnoista pyörivät alkuvuonna ainoastaan sahat ja vaneritehtaat, joille uudet työehtosopimukset solmittiin jo viime syksynä.

UPM:n johto ei ole tähän mennessä kertonut, paljonko lakko yhtiölle maksoi. Inderesin analyytikko Antti Viljakainen arvioi jo tammikuussa, että vaikutus tulokseen on jopa kaksi–kolme miljoonaa euroa päivässä, kun katemenetysten lisäksi otetaan huomioon myös kiinteiden kustannusten jakautuminen.

”Tämä arvio on ennallaan”, Viljakainen sanoo nyt.

Kyseisellä laskukaavalla lakko olisi syönyt tuloksesta noin 200–300 miljoonaa euroa.

Yhtiön liikevoiton Viljakainen uskoo jääneen tammi–maaliskuussa noin 200 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin mitä se olisi ollut ilman lakkoa. Suurin piirtein samaan suuruusluokkaan ovat päätyneet myös taloustietopalvelu Refinitivin analyytikkopaneelin jäsenet.

Refinitivin mukaan UPM:lle ennustetaan tammi–maaliskuulta 244 miljoonan euron liikevoittoa, mikä on 217 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuoden viimeisen neljänneksen toteutunut liikevoitto ja 204 miljoonaa vähemmän kuin ennuste huhti–kesäkuun liikevoitosta.

”Tulos olisi ollut erinomainen ilman lakkoa. Markkinatilanne etenkin sellupuolella on ollut erinomainen”, Viljakainen sanoo.

Lakko osui metsäteollisuuden huippusuhdanteeseen. Erityisesti sellun mutta myös paperin kysyntä oli koko alkuvuoden erittäin vilkasta.

UPM on Euroopassa niin iso tekijä, että lakon takia paperista tuli suorastaan pulaa, mikä saattoi osaltaan vähän lieventää lakon taloudellisia vaikutuksia. UPM sai kenties Saksan tehtailla tuotetusta paperista parempaa hintaa.

Viljakaisen mukaan paperitehtaiden kannattavuutta on kuitenkin hyvin vaikea arvioida ulkopuolelta ennen ensimmäisen vuosineljänneksen tulostietoja.

Paperitehtaat kuluttavat paljon energiaa, ja erityisesti Saksassa maakaasun ja sähkön hinnat ovat nousseet rajusti viime syksystä lähtien.

”Tulos olisi ollut erinomainen ilman lakkoa.”

Lakossa ei ole yhtiön eikä sen omistajien kannalta järkeä, jos sillä ei saavuteta osakkeenomistajille ennen pitkää parempaa sijoitetun pääoman tuottoa.

Kannattiko UPM:n siis ottaa lakosta näin iso summa takkiinsa? Lakkohan oli sillä tavoin poikkeuksellinen, että yleensä lakkoihin joudutaan työntekijäpuolen vaatimien työehtojen parannusten vuoksi.

Tällä kertaa lakko johtui työnantajan vaatimuksista heikentää työehtoja ja sopia työehdoista liiketoiminta kerrallaan. HS:n tietojen mukaan UPM esitti alun perin muun muassa työtuntien huomattavaa lisäämistä ilman korvausta, mikä olisi tarkoittanut käytännössä palkkojen alentamista.

Lopulta työaikaa lisättiin vain painopaperin tuotannossa vuorotyötä tekevillä noin puoli tuntia viikossa eli kolmisenkymmentä tuntia vuodessa. Työajan lisäys korottaa vastaavasti myös palkkaa.

UPM:n työmarkkinajohtajan Jyrki Hollménin mukaan saavutetut sopimukset ovat ”kustannusneutraaleja” eli ne eivät säästä yhtiön työvoimakustannuksia.

Oliko lakko siis taloudellisesti kannattava?

”Siihen en ota kantaa”, Hollmén sanoo.

Jos varsinaisia kustannussäästöjä uusilla työehtosopimuksilla ei saatu aikaan, on käytännössä mahdotonta laskea, kuinka pitkän ajan kuluessa lakko maksaa itsensä takaisin.

Hollménin mukaan UPM:n kilpailukykyä kuitenkin parantavat palkkausmallin muutos ja muut työn järjestämistä joustavoittavat muutokset.

Niin sanotusta kausipalkasta luovutaan, ja jatkossa vain tehdyistä tunneista maksetaan.

”Se parantaa palkkauksen kannustavuutta. Lisäksi tuntipalkkaan tulee henkilökohtaiseen suoritukseen perustuva lisä”, Hollmén sanoo.

Hänen mukaansa UPM saavutti lakossa ”strategiset tavoitteensa”, jotka olivat Hollménin mukaan kausipalkasta luopuminen ja liiketoimintakohtaisten sopimusten solmiminen.

”Tämä oli varmasti yksi isoimpia rakenteellisia muutoksia työmarkkinahistoriassa”, hän sanoi.

Samaa sanomaa toisti myös UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Maaseudun tulevaisuuden (MT) haastattelussa.

”Sopimuksissa on merkittäviä työaikaan ja palkkausperiaatteeseen liittyviä muutoksia sekä selvästi enemmän paikallista sopimista”, Wahlroos sanoi MT:n mukaan.

UPM:n lakon päättymisen jälkeen lähettämän tiedotteen mukaan uudet työehdot helpottavat töiden järjestämistä erityisesti juhlapyhien ja esimerkiksi huoltoseisokkien aikana.

Inderesin Viljakainen arvioi, että UPM:n saavuttamat muutokset eivät paranna kilpailukykyä kovin merkittävästi edes pitkällä tähtäimellä.

”Lakon taloudellisten menetysten takaisin saaminen olisi vaatinut aika paljon suurempia muutoksia työehtosopimuksiin”, Viljakainen sanoo.

Lakko johtui työnantajan vaatimuksista heikentää työehtoja ja sopia työehdoista liiketoiminta kerrallaan.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen sanoi vuoden 2021 tulosjulkistustilaisuudessa tammikuussa, että lakon aiheuttamat menetykset otetaan takaisin "kipeillä kustannussäästöohjelmilla”.

Hän antoi ymmärtää, että vaarassa ovat Suomessa sijaitsevat paperitehtaat ja kenties jompikumpi remonttivuoroon tulevista Kaukaan ja Pietarsaaren sellutehtaistakin.

”Joudumme aloittamaan kipeät kustannussäästöohjelmat. Näiden suunnittelemisen nyt sitten aloitamme. Tämä lakko ei Suomessa olevien yksikköjen selviytymistä edesauta”, Pesonen sanoi tiedotustilaisuudessa tammikuussa.

Lue lisää: UPM:n Pesonen lupasi investointeja, jos työehtosopimus syntyy, ja uhkasi ankarilla säästö­toimilla, jos lakko jatkuu

Viljakaisen mielestä ajatus säästämisestä sellutuotantoa lakkauttamalla on outo. Eihän kannattavan tuotannon lakkauttaminen mitään säästä, vaan siinä päin vastoin menetetään tulosta.

Uudessa työehtosopimuksessa UPM:n paperitehtaiden työntekijöille on toisaalta yllättäen sovittu kahden vuoden palkanmaksutakuu eli kaikki koneet pyörinevät ainakin sen aikaa.

”Paperitehtaiden kysynnän ja tarjonnan tasapaino on nyt niin hyvä vuonna 2021 tehtyjen tuotannon vähennysten ansiosta, että tällainen lupaus oli suhteellisen helppo antaa”, Viljakainen sanoo.

UPM sulki vuoden 2021 alussa Kaipolan paperitehtaan ja Stora Enso viime syksynä Veitsiluodon ja Kvarnsvedenin tehtaat. Painopaperin kysyntä on vähentynyt jo 15 vuoden ajan, ja trendin uskotaan jatkuvan.

Voi myös olla, että suomalaisten paperitehtaiden kilpailukyky suhteessa UPM:n Saksan-tehtaisiin on ylipäätään parantunut, koska energia on ollut Suomessa selvästi Saksaa halvempaa.

Viljakainen ei usko myöskään sellutehtaiden lakkauttamisiin, vaikka koivun tuonti Venäjältä loppui pakotteiden myötä ja UPM:n sellutehtaat ovat käyttäneet myös koivua raaka-aineenaan.

UPM:llä on Suomessa kolme suurta ja hyvin kannattavaa sellutehdasta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita