EU käy uusilla digisäädöksillä muun muassa Alphabetin, Metan ja Amazonin kimppuun.

Näin Instagramisi muuttuu

EU:n uudet digilait ottavat tiukemman otteen datajäteistä, kitkevät laittomuuksia verkosta ja lisäävät käyttäjien oikeutta kerryttämäänsä tietoon. Näin sosiaalinen mediasi muuttuu uudistusten seurauksena.


29.5. 2:00 | Päivitetty 29.5. 6:14

Euroopan unioni on saanut kolme keskeistä digitaloutta koskevaa lakipakettiaan siihen kuntoon, että niiden vaikutukset alkavat ensi vuoden lopulta lähtien vaikuttaa kansalaisten elämään.

EU:n komissio on kevään aikana päässyt EU-jäsenmaiden kanssa järjestetyissä neuvotteluissa sopuun digimarkkinasäädöksestä (DMA) ja digipalvelusäädöksestä (DSA). Neuvotteluprosessi on käynnissä datasäädöksestä (DA).

Lakipaketeilla EU pyrkii ottamaan tiukemman otteen teknologiajäteistä (DMA), kitkemään laittoman sisällön ja valeuutisten jakelua verkossa (DSA) ja auttamaan EU-kansalaisia hallitsemaan eri alustoille kerryttämäänsä sisältöä (DA).

Miten Instagramisi ja muu sosiaalinen mediasi muuttuvat asetusten seurauksena?

1. Digimarkkinasäädös asettaa tiukemmat lait suurille teknologiayhtiöille

Digimarkkinasäädöksellä eli DMA:lla (Digital Markets Act) pyritään saamaan suuret internetyhtiöt paremmin valvontaan niin, että niiden toimintaa säädellään selvästi tiukemmin kuin muita yhtiöitä. Niiden täytyy myös oma-aloitteisesti toimittaa EU:n viranomaisille tietoja toiminnastaan.

Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on helpottaa kilpailua markkinoilla, joissa yksi tai muutama verkkojätti hallitsee lähes koko markkinaa. Tällaisia portinvartijayhtiöitä ovat esimerkiksi Googlen omistaja Alphabet, Amazon ja Facebookin, Instagramin ja Whatsappin omistaja Meta Platforms.

Reilun kilpailun vaatimus koskee myös palveluja, joista ei suoraan veloiteta, kuten hakukoneita ja sosiaalisen median toimintoja. Palvelun käyttäjät maksavat näistä luovuttamalla omia tietojaan eli dataa.

Portinvartijayritysten tulee myös antaa asiakkaidensa valita valintaikkunassa, mitä hakukonetta, virtuaaliavustajaa tai verkkoselainta he haluavat käyttää.

Käyttäjillä pitää myös olla mahdollisuus poistaa laitteistaan mikä tahansa ennalta ladattu sovellus, joka ei ole laitteen toiminnan kannalta välttämätön.

Digimarkkinasäädöksessä on panostettu erityisen paljon siihen, että portinvartijayhtiöiden on taattava muille yhtiöille pääsy sen laitteisiin ja ohjelmistoihin niin, että kilpailevat laitteet ja ohjelmistot pystyvät toimimaan keskenään.

Säädöksen tarkoituksena on estää esimerkiksi Googlea, Facebookia tai Amazonia seuraamasta käyttäjien käyttäytymistä internetissä omissa mainosverkostoissa, jos käyttäjät ovat tämän seurannan erikseen kieltäneet.

Erityistä huomiota on kiinnitetty erilaisten viestipalveluiden yhteensopivuuden varmistamiseen. Linjausten mukaan portinvartijayhtiöiden tulee pitää huolta siitä, että yksittäiset ihmiset voivat jakaa salattuja tekstejä, kuvia, ääniviestejä, videoita ja tiedostoja toisilleen eri yhtiöiden palveluissa.

Tiettyjen määräaikojen jälkeen sama vaatimus laajenee koskemaan ryhmäkeskustelupalvelujen jakoa. Pari vuotta myöhemmin myös ääni- ja videopuheluiden tulisi olla eri palveluissa yhteensopivia.

Digimarkkinasäädöksen voimaan saattaminen eri jäsenmaiden lainsäädännössä voisi alkaa vuoden 2024 alusta.

2. Digipalvelusäädös pyrkii kitkemään laitonta sisältöä ja valeuutisia verkosta

Digipalvelusäädös eli DSA (Digital Services Act) asettaa säännöt sille, miten verkossa olevaa sisältöä tulee moderoida, mitkä ovat alustayhtiöiden vastuut ja kuinka yhtiöiden pitää toimia, jos alustalla havaitaan laitonta sisältöä tai disinformaatiota.

Digipalvelusäädöksessä EU pyrkii toisin sanoen luomaan pääsäännöt sille, miten ihmisten edunvalvonta ja toisaalta sanan- ja ilmaisunvapaus saadaan yhdistettyä niin, että samalla liiketoiminnan toimintamahdollisuudet kasvaisivat.

Tehtävä on vaikea, koska kyseessä on usein kolmen keskenään ristiriidassa olevan intressin yhteensovittaminen.

Digipalvelusäädös asettaa tiukemmat sisältövaatimukset alustoille, joilla on yli 45 miljoonaa käyttäjää.

Niiden on esimerkiksi perustettava riippumattomia elimiä arvioimaan toimintojen asianmukaisuutta.

Määräysten rikkomisesta määrätään mittavia sakkoja. Ne voivat enimmillään nousta jopa kuuteen prosenttiin yhtiön liikevaihdosta.

3. Datasäännös (DA) auttaa käyttäjää hallitsemaan kerryttämäänsä dataa

DatasäädöS pyrkii parantamaan käyttäjien hallintaa ja pääsyä tietoihin, joita he luovat käyttämällä internetiin kytkeytyviä laitteita.

Esimerkiksi auton käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin kertyy erilaista tietoa, joka on ollut vain autovalmistajien tai niihin sovelluksia tehneiden yhtiöiden hallussa.

Datasäädöksellä käyttäjän oikeutta jakaa tätä kerryttämäänsä tietoa kilpaileville huolto- tai sovellusyrityksille pyritään nyt helpottamaan, jotta kilpailu lisääntyisi ja käyttäjä pääsisi paremmin hyödyntämään tietojaan.

Samoin datan siirtoa pilvipalvelusta toiseen tullaan helpottamaan.

Datasäädös ei koske henkilötietoja, joita suojaa tietosuoja-asetus, vaan esineiden internetissä kulkevia erilaisia datatyyppejä, joille pyritään luomaan yhtenäisiä rajapintoja.

Paraikaa käsittelyssä olevan datasäädöksen vaatimus tietoihin pääsystä koskee vain esineiden internetiä eli kytkeytyneitä laitteita, mutta voi olla, että neuvotteluissa tietojen siirrettävyyttä saatetaan laajentaa koskemaan myös erilaisia palveluja. Tällöin esimerkiksi älyrannekkeiden keräämän terveysdatan siirto sovelluksesta toiseen voisi onnistua.

Datasäädöksellä lisätään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä jakamaan suurten yritysten dataa esimerkiksi mallisopimuksilla.

Nämä ”reilut ja syrjimättömät ehdot” nähdään oleellisina, kun datan jakamisen tarpeet ja erilaiset hajautetun datan ratkaisut yleistyvät kaupungeissa ja erilaisissa kehityshankkeissa.

Lue lisää: EU uudistaa pian datalakejaan, ja lopputulos voi parantaa dramaattisesti yksittäisen ihmisen asemaa digijättejä vastaan – ”Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita