Kaurajuomayhtiö Oatly haluaa lähes nollata päästönsä, ja siksi yhtiö maksaa tutkimuksen Suomessa – ”Etsimme tiloille win-win -tilanteita”

Hankkeeseen etsitään kymmentä tavallista maatilaa, joilla viljellään kauraa. Hankkeessa tutkitaan, kuinka maataloutta voisi muuttaa kestävämpään suuntaan sekä ympäristön että talouden kannalta.

Oatly haluaa pienentää ilmastovaikutuksiaan 70 prosentilla tuotettua litraa kohden vuoteen 2029 mennessä. Vuonna 2020 Oatlyn globaalista ilmastovaikutuksesta 35 prosenttia muodostui raaka-aineiden, eli pääasiassa kauran ja rapsin, viljelystä.

26.4. 15:00

Noin vuosi sitten kaurajuomayhtiö Oatly otti yhteyttä Helsingin yliopistoon. Yhtiö halusi käynnistää tutkimuslaitoksen kanssa yhteistyöprojektin, jonka avulla viljelymuotoja kehitettäisiin kestävämpään suuntaan.

Yhtiö sanoo haluavansa ajaa muutosta ruokajärjestelmässä, sillä nykyinen järjestelmä ei riittävästi huomioi viljelijöitä eikä ympäristöä.

”Suomalaisen kauran ostajana meille on itsestään selvää, että meidän on tuettava konkreettisia toimia paikallisesti. Tarvitut ratkaisut voivat löytyä ainoastaan yhteistyössä viljelijöiden, elintarviketeollisuuden ja tutkijoiden kanssa”, kertoo viljelytapojen kehittämisestä Oatlylla vastaava Rianne Vastenhouw sähköpostitse.

Oatly haluaa pienentää ilmastovaikutuksiaan 70 prosentilla tuotettua litraa kohden vuoteen 2029 mennessä. Vuonna 2020 Oatlyn globaalista ilmastovaikutuksesta 35 prosenttia muodostui raaka-aineiden, eli pääasiassa kauran ja rapsin, viljelystä.

”On siis päivänselvää, että meidän on löydettävä ratkaisuja käyttämämme kauran ilmastovaikutuksen pienentämiseksi.”

Nyt hanke on käynnistämässä, mutta vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet pilviin, ja Venäjän sota Ukrainassa on paljastanut globaalin maatalousjärjestelmän haavoittuvuudet.

Omavaraisuus- ja huoltovarmuuskysymykset ovat nousseet ympäristö- ja ilmastohuolten rinnalle.

Hanke on siis mitä ajankohtaisin, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija Kari Koppelmäki.

”Maatalouden kestävyys on ollut esillä jo vuosikymmeniä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja on kehitetty jo pitkään ennen Ukrainan sotaa, mutta nyt niistä on kiinnostunut myös suuri yleisö”, Koppelmäki sanoo.

Hankkeeseen haetaan kymmentä tilaa, joilla viljellään kauraa. Tilojen toivotaan olevan mahdollisimman tavanomaisia, Koppelmäki sanoo.

Aluksi tutkijat mallintavat tilojen toimintaa eri näkökulmista. Mallinnuksessa otetaan huomioon niin ilmastopäästöt, ravinnekierrot, biodiversiteettinäkökulma kuin myös taloudellinen kannattavuus.

Sen jälkeen tutkijat mallintavat, millaisia vaikutuksia erilaisilla viljelytapojen muutoksilla kyseiselle tilalle olisi.

”Mallien avulla pystymme etsimään tiloille win-win -tilanteita, jotka parantavat tilan kannattavuutta, tehostavat ravinteiden kierrätystä ja vähentävät ilmastopäästöjä”, Koppelmäki sanoo.

Tiloilla voidaan esimerkiksi muuttaa viljelykiertoa, eli lisätä aluskasvien ja typensitojakasvien viljelyä. Toimenpiteillä pyritään lisäämään hiiltä peltoihin, vähentämään ravinnehuuhtoumia ja lannoittamaan maata luonnollisin keinoin.

Koppelmäki korostaa, että tutkimuksessa ei tarkastella vain yhtä tekijää, kuten ilmastopäästöjä, vaan maatalouden kestävyyttä kokonaisuudessaan.

Hankkeeseen kuuluu lyhyen aikavälin toimien lisäksi myös pidemmän aikavälin polun tutkiminen. Se vaatii radikaalia uudelleenajattelua, Koppelmäki sanoo.

Pidemmän aikavälin suunnitelman laatiminen vaatii katseen suuntaamista yksittäisiltä tiloilta kauemmas, kohti tilojen verkostoa ja ruokajärjestelmän kokonaisuutta.

Jos esimerkiksi turveperäisten peltojen päästöjä halutaan vähentää, tulisi niillä viljellä mieluummin vaikka nurmea kuin peltojen muokkaamista vaativia yksivuotisia kasveja. Se on melko helppo askel toteuttavaksi.

Sitten pitää keksiä, mitä nurmella tehdään. Viljelyjärjestelmää muutettaessa täytyy ottaa huomioon, onko uudelle tuotannolle, kuten lisääntyvälle nurmelle kysyntää.

Jos lähellä on kotieläintuotantoa, voi nurmen syöttää rehuna lehmille. Jos kotieläintuotanto taas vähenee esimerkiksi kysynnän laskun myötä, pitää nurmelle keksiä muuta käyttöä. Sitä voisi esimerkiksi käyttää biokaasulaitoksen syötteenä, jolloin biomassa muuttuisi energiaksi ja mädätetty jäännös voitaisiin levittää takaisin pelloille lannoitteena.

Tutkimuspuolen hankkeessa hoitavat Helsingin yliopisto sekä Wageningen University & Researchin tutkijat.

Oatly on mukana osarahoittajana sekä myös tutkimuskohteena.

Jos elintarviketeollisuus haluaa esimerkiksi tietyin kriteerein tuotettuja raaka-aineita, voisi se omilla toimillaan kannustaa viljelijöitä siihen.

”Hankkeessa ei katsota yksisilmäisesti sitä, mitä viljelijän pitäisi tehdä, vaan tarkastellaan myös, miten jalostajat voisivat tukea järjestelmää haluttuun suuntaan”, Koppelmäki sanoo.

Oatlyn Vastenhouw kertoo yhtiön olevan innoissaan mahdollisuudesta oppia lisää viljelijöiden kannustamisesta.

”Juuri tähän kysymykseen haluamme tämän projektin aikana löytää vastauksen”, Vastenhouw.

Hanke kestää kolme vuotta. Seurantajakson aikana tutkijat seuraavat mallinnusten avulla päästöjen kehitystä, ravinteiden kiertämistä sekä taloudellista kehitystä.

Tutkijat esittävät maanviljelijöille konkreettisia ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Viljelijät saavat mittaustiedon ja ehdotusten lisäksi osallistumisesta myös rahallisen korvauksen.

Hankkeeseen voi yhä hakea mukaan.

”Toivomme aivan tavallisten, kestävyydestä kiinnostuneiden kauranviljelijöiden hakevan mukaan. Tavoitteenamme on löytää tilat kevään ja alkukesän aikana”, Vastenhouw sanoo.

Oatly on ruotsalaislähtöinen yhtiö, jonka pääomistajia ovat Kiinan valtion omistama sijoitusyhtiö China Resources, belgialainen pääomasijoitusyhtiö Verlinvest ja yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö Blackstone.

Oatly on joutunut kritiikin kohteeksi muun muassa suorasukaisen markkinointinsa sekä omistajiensa takia. Blackstone omistaa yhtiöitä, joiden on syytetty aiheuttavan metsäkatoa muun muassa Amazonin sademetsäalueella.

Blackstone kiistää väitteet metsäkadon aiheuttamisesta.

Yhtiö on vastannut omistajakritiikkiin sanomalla, että se voi omilla toimillaan ohjata sijoitusyhtiöitä vastuullisempaan suuntaan.

Blackstone on tehnyt mittavaa tiliä myös fossiilienergiasijoituksillaan. Tänä vuonna Blackstone ilmoitti, ettei se sijoita enää rahaa uusiin öljy- ja kaasuprojekteihin.

Oikaisu 27.4. kello 8:47: Oatlyn ilmastopäästöistä 35 prosenttia tulee raaka-aineiden viljelystä, ei 36 prosenttia, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita