Brysselissä istuu huonosti tunnettu ryhmä, jonka tehtävänä on lamauttaa Venäjän sota­koneisto – Markku Keinänen kertoo, miten ryhmä toimii

Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäys­sodan Ukrainassa, Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen omisti lähes kaiken aikansa Venäjän vastaisille pakotteille. Nyt hän kertoo, miten EU:n pakotepäätökset syntyvät.

EU-suurlähettiläs Markku Keinänen Suomen EU-edustuston edessä Brysselissä 27. huhtikuuta.

15.5. 2:00 | Päivitetty 15.5. 7:24

Bryssel

Lauantaina 30. huhtikuuta, vappuaattona, Suomen EU-suurlähettiläs Markku Keinänen asteli sisään EU-komission päämajan ovista Brysselissä.

Hän otti hissin Berlaymont-rakennuksen ylimpään kerrokseen, jossa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen istuu.

”Siihen kerrokseen, jossa on puulattiat”, Keinänen sanoo.

Alkamassa olivat niin sanotut konfessionaalit. Keinäsen lisäksi paikalla oli pieni joukko muita EU-suurlähettiläitä, joiden kaikkien matkapuhelimet kerättiin pois.

Von der Leyenin kabinetin virkamiehet sekä joukko komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon virkamiehiä kertoivat sen jälkeen suullisesti, mikä on EU:n tulevan Venäjää vastaan suunnatun kuudennen pakotekokonaisuuden sisältö. Oletus on, että suurlähettiläät reagoivat heti, jos joku ei sovi heidän kotimaalleen.

Briiffauksen jälkeen Keinänen käveli parin korttelin päähän Suomen EU-edustustoon ja lähetti salatun viestin Suomeen. Siinä hän kuvasi, mitä oli juuri kuullut. Yllätyksiä ei tullut, koska Suomessakin kuudenteen pakettiin oli osattu jo varautua.

Suomen oman kansallisen päätöksenteon valmistelu käynnistyi sen jälkeen. Suomessa pakotepäätökset hyväksyvät EU-ministerivaliokunta ja eduskunnan suuri valiokunta.

Matkalla Coreperiin Avenue de Cortenberghilla. Suomen edustusto sijaitsee EU-alueella Brysselissä.

Tämä on ollut kuvio nyt koko kevään ajan, sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Euroopan unioni asetti ensimmäiset pakotteet 23. helmikuuta eli päivää ennen hyökkäystä vastareaktiona siihen, että Venäjä tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden.

Hyökkäyksen jälkeisenä päivänä pakotteet laajenivat finanssi- ja energiasektoreille, ja siitä edelleen muutaman päivän päästä muun muassa valtaosa Venäjän keskuspankin valuuttavarannosta jäädytettiin.

Oligarkkeihin ja vaikutusvaltaisiin venäläisiin kohdistuneiden henkilöpakotteiden nimilista on pidentynyt kierros kierrokselta.

Mutta sota vain jatkuu, ja nyt on käsittelyssä siis jo kuudes pakotepaketti. Se sisältää öljyn tuontikiellon Venäjältä, mikä odotetusti on ollut vaikeaa päätös muutamille EU-maille.

Erityisesti Unkari haraa vastaan. Se on Venäjältä tulevan raakaöljyputken varassa ja sisämaa, jolla ei ole öljysatamia.

Syyt ovat hyvät, mutta toisaalta Unkarilla on myös jatkuvaa kärhämää EU:n kanssa oikeusvaltioasioissa ja hyvät välit Venäjään. Näyttää siltä, että maa on havainnut sopivan sauman kiristää EU:lta etuja itselleen.

Jäsenmaiden pitää päättää pakotteista yksimielisesti.

Tavoitteena oli saada pakotteet voimaan ennen Eurooppa-päivää 9. toukokuuta, mutta se epäonnistui. Valmista ei tule ehkä viikonloppunakaan. Pakotteiden sisältö on vuotanut julki jo aikaa sitten, vaikka ne eivät ole vielä voimassa eikä yksityiskohtia ole virallisesti julkistettu.

Lue lisää: EU-komissio haluaa lopettaa Venäjän raakaöljyn toimitukset kokonaan puolen vuoden sisällä – Jo neljä maata hakemassa poikkeus­lupaa öljykaupan jatkumiselle

Europa-rakennus on EU-hallintokortteleiden uusin luomus, joka on kerännyt kehuja arkkitehtuuristaan. Siellä pidetään Coreper-kokousten lisäksi myös Brysselin ministeri- ja huippukokoukset. Markku Keinänen Europan aulassa.

EU:ssa jäsenmaat tekevät päätökset pakotteista. Pääministeri Sanna Marin (sd) ja muut EU-maiden johtajat päättävät suuret linjat – fossiilisen energian pakotteet olivat EU-huippukokouksen listalla jo maaliskuun lopussa.

Sen jälkeen komissio valmisteli ensin huhtikuun alussa julkistetun pakotepaketin, jossa muun muassa hiilen tuonti Venäjältä kiellettiin. Saman tien se alkoi rakentaa nyt käsittelyssä olevaa kuudetta pakotepakettia. Seitsemännestäkin ovat piirustukset todennäköisesti jo hyvin pitkällä.

Jo kertaalleen huippukokouksessa sovittuja linjauksia ei viedä enää jäsenmaiden ministereiden valmisteltavaksi, vaan käytännön jalkatyön tekee Brysselin ehkä huonoiten tunnettu organisaatio, johon Markku Keinänenkin kuuluu.

Kyseessä on pysyvien edustajien komitea eli Coreper, jossa Keinänen istuu yhdessä 26 muun jäsenmaan suurlähettilään kanssa. Lyhenne tulee ranskasta: Comité des représentants permanents.

Coreper valmistelee jäsenmaiden kannat lähestulkoon kaikkeen EU-lainsäädäntöön ja pohjustaa EU:n huippukokoukset.

Kaikki pyritään sopimaan jäsenmaiden suurlähettiläiden kesken mahdollisimman valmiiksi, jotta ministereiden ratkottavaksi jäisivät vain vaikeimmat asiat. Muuten EU:n päätöksenteko jumiutuisi.

Lainsäädäntöä ja käsiteltäviä asioita on tuhottomasti, ja siksi Coreper on jaettu kahteen kokoonpanoon. Edustuston päällikkö ja Suomen pysyvä edustaja eli Keinänen istuu Coreper II:ssa, jonne on keskitetty ulko- ja talousasiat sekä sisä- ja oikeusasiat, myös pakotteet.

Suomen delegaatiotila Europa-rakennuksessa. Markku Keinänen tervehtii energiapolitiikan asiantuntijaa Ville Niemeä ja pysyvän edustajan sijaista Tuuli-Maaria Aaltoa, jotka valmistautuvat Coreper I:n kokoukseen.

Ennen kokousta paperit käydään vielä läpi Suomen delegaatiotilassa. Keinäsen kanssa niitä tutkivat assistentti Eeva Lehtonen (vas.) ja koordinaattori Sonja Viljanen.

Hänen sijaisensa Tuuli-Maaria Aalto istuu Coreper I:ssä, joka valmistelee EU:n sisämarkkinoihin liittyvän lainsäädännön, esimerkiksi kaikki ilmastolait.

Coreperin taustatyöt tehdään useissa työryhmissä, joissa istuvat myös Suomen Brysselin-edustuston eri ministeriöistä tulleet liki sata virkamiestä. Pakotteista suuri osa tulee suoraan Coreperiin, käymättä työryhmässä, koska päätöksenteolla on kiire.

Keinänen, 62, on pitkän linjan diplomaatti ja virkamies. Hän on toiminut muun muassa Suomen suurlähettiläänä Lontoossa ja Madridissa sekä työskennellyt kotimaassa ministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osastolla osastopäällikkönä ja alivaltiosihteerinä. Hän oli mukana myös Suomen EU-neuvotteluissa 1990-luvulla.

Kokouskansiossa ovat kaikki yhden kokouksen paperit. Asiakohdat on erotettu keltaisin lapuin.

Brysselissä Keinänen aloitti viime syyskuussa. Venäjän hyökkäys muutti kaiken: Keinänen arvioi Coreperin työmäärän kaksin–kolminkertaistuneen sodan aikana, kunnianhimoisen puheenjohtajamaan Ranskan kaudella.

Hän sanoo pakotteiden sotkeneen lähes kaikki omat suunnitelmat, ”mutta jos vertaa Ukrainan kärsimyksiin, niin haitta on pieni”.

Coreper II on Ranskan puheenjohtajakaudella ollut koolla keskiviikkoisin ja perjantaisin, kun aiemmin kokouskertoja oli yksi viikossa. Suurlähettiläät istuvat Europa-rakennuksessa samassa uutiskuvista tutussa huoneessa, jossa EU-johtajat pitävät huippukokouksiaan. Aamuyhdeksältä aloitetaan, illalla lopetetaan, välissä puolentoista tunnin ruokatauko.

Yksi Suomelle tärkeistä EU-lähettiläistä on Ruotsin edustuston päällikkö Lars Danielsson, jonka kanssa Keinänen ehti hetken keskustella ennen kokouksen alkamista.

Ihmiset tulevat tutuiksi.

”Nämä ovat aika hyviä tyyppejä. Kyllä tässä syntyy sellainen luottamus, että voi esimerkiksi avoimesti sanoa, että tässä meillä on jokin ongelma.”

Pakoteaikana päivät ovat venähtäneet ja suurlähettiläiden kokousrytmi on mennyt uusiksi – yhdellä viikolla tarvittiin kymmenen kokousta. Aina välillä suurlähettiläät poistuivat odottamaan uutta versiota päätöstekstiksi, johon sitten piti reagoida lyhyellä varoitusajalla.

Eteneminen on välillä junnaamista, mutta Keinäsen mukaan lähettiläillä on kuitenkin nyt päällä sellainen yhteishenki, joka ei ole aivan itsestäänselvää EU-ympyröissä.

Keinäsen tehtävä on kaksijakoinen. Hän toimii valtioneuvoston EU-sihteeristön antamien ohjeiden mukaan ja puolustaa Suomen intressejä, mutta toisaalta Coreper pyrkii kompromisseihin ja yksimielisyyteen. Kokoustilanne elää koko ajan: joskus on vain lennossa tiedettävä, mihin voi suostua ja mihin ei.

Kuudes pakotepaketti osoittaa, että välillä tilanne Coreperissa voi mennä pahasti juntturaan. Yleensä se johtuu siitä, että jonkin maan lähettilään kotimaasta saaduissa ohjeissa ei ole liikkumavaraa. Tapana on, että hän on varoittanut siitä etukäteen vähintään puheenjohtajaa.

”Yllätyksiä yritetään välttää”, Keinänen sanoo.

Unkarin tilanne yritetään purkaa ensi viikolla, kun EU päättää Repower EU -energiapaketista.

Keinäsen tehtävä on myös välittää Suomeen tilannekuvaa siitä, mihin suuntaan päätökset Coreperissa ovat kääntymässä. Suomesta annettuja ohjeita voi tulla tarvis muuttaa jopa eduskunnassa asti, jos tilanne kokoushuoneessa menee täysin uuteen asentoon.

”Tämä on 24/7-kompromissitehdas ja nyt viime aikoina 24/7-kriisikoneisto”, Keinänen sanoo.

Keinäsen mukaan Coreperissa kannattaa varautua perustelemaan väitteensä hyvin, jos tulee vaikeuksia olla maiden kompromissin takana.

”Se ei ole kovin hyvä argumentti, että ’me olemme aina tehneet tämän toisin’. Pitäisi kuitenkin löytää jokin eurooppalainen idea siihen, että 26 muutakin maata alkaisi toimia niin kuin me olemme aina Suomessa tehneet.”

Suomella on ollut pakotteita tukeva linja, joten yhteisrintamassa on ollut helppo seistä. Mutta öljyn jälkeen edessä ovat ehkä maakaasu ja uraani, ja kohta myös sodan tuomat ongelmat alkavat kärjistää maiden välejä. EU-diplomaattien kriisikoneisto on vielä lujilla.