Arvio: Ukrainan sodan aikana Suomeen on tuotu jopa 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiili­energiaa

Eurooppa on ostanut sodan keskellä venäläistä fossiilienergiaa 44 miljardilla eurolla, arvioi Centre for Research on Energy and Clean Air.

Mastera-alus haki raakaöljyä Venäjän Ust-Lugan satamasta maaliskuussa 2015.

28.4. 2:01 | Päivitetty 28.4. 6:53

Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan, Suomeen on tuotu noin 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiilienergiaa, laskee riippumaton tutkimusorganisaatio Centre for Research on Energy and Clean Air (Crea).

Laskelmissaan Crea hyödyntää avointa rahtidataa. Sen mukaan 24. helmikuuta jälkeen Suomen satamiin on tuotu kaikkiaan 15 kuljetusta raakaöljyä, kivihiiltä ja nesteytettyä maakaasua. Crea arvioi kuljetusten kokonaisarvoksi 290 miljoonaa euroa, mistä raakaöljyn osuus on 260 miljoonaa euroa.

Tämän päälle tulevat maakaasun putkitoimitukset sekä rautateitse tulevat öljytuotteet. Niiden osalta Crea arvioi viime vuoden tuontivirtoihin ja nykyisiin markkinahintoihin pohjautuen, että maakaasua on sodan syttymiseen jälkeen tuotu Suomeen vajaan 60 miljoonan euron ja öljytuotteita vajaan 20 miljoonan euron arvosta.

Näin fossiilituonnin kokonaisarvo Suomeen sodan kahden ensimmäisen kuukauden ajalta olisi 370 miljoonaa euroa.

Ukraina ja monet tahot EU:n sisällä ovat vaatineet venäläisen energiatuonnin katkaisemista. Energia- ja eritoten öljyvienti on Venäjän valtion tärkein tulonlähde. Sen katkaiseminen heikentäisi valtion kykyä rahoittaa hyökkäystä Ukrainaan.

Crea laskee, että sodan syttymisen jälkeen venäläistä kivihiiltä, maakaasua ja öljyä on tuotu Eurooppaan noin 44 miljardin euron arvosta. Koska energian ostajilla on erilaisia sopimuksia, joissa energian hinta määräytyy eri tavoin, Crea on pyrkinyt arvioimaan energiaostojen arvoa mallilla, joka pohjautuu nykyisiin markkinahintoihin ja historiallisiin hintatietoihin.

Suurin ostaja on ollut Saksa, jonka tuonnin arvoksi Crea laskee noin yhdeksän miljardia euroa. Pitkälti yli puolet tästä on maakaasua.

Suurin ostaja on ollut Saksa, jonka tuonnin arvoksi Crea laskee noin yhdeksän miljardia euroa. Pitkälti yli puolet tästä on maakaasua.

Toistaiseksi EU ei ole pystynyt sopimaan laajamittaisista energiapakotteista Venäjälle, mutta monet länsiyhtiöt ovat itse alkaneet vältellä venäläisen energian ostamista. Esimerkiksi polttoainejalostaja Neste on kertonut korvanneensa venäläisen raakaöljyn 85-prosenttisesti muilla öljylaaduilla.

Crean keräämään rahtidatan perusteella länsiyhtiöiden linjaukset ovat vaikeuttaneet Venäjän öljyvientiä. Merkittävä osa öljyviennistä kulkee meriteitse, ja Venäjän satamista lähtevien öljytoimitusten määrä oli huhtikuussa viidenneksen pienempi kuin ennen sotaa.

Datan perusteella Venäjä on osin pystynyt suuntaamaan öljyvientiä muualle, esimerkiksi Intiaan ja Egyptiin, mutta ”epätyypillisiin” maihin suuntautuvat vientimäärät eivät riitä alkuunkaan kompensoimaan menetettyä vientiä Eurooppaan. Venäjän öljyviennin vaikeuksista kertoo sekin, että yhä useammin Venäjän satamista lähtee tankkereita, joilla ei ole ennalta määrättyä määränpäätä. Ostaja lastille etsitään, kun lasti on jo liikkeellä.

Crea kehottaa EU-maita katkaisemaan Venäjän energiatuonnin täysin. Se suosittelee Venäjän fossiilienergialle tuontikieltoa tai vähintään tuntuvia rangaistustulleja.

”Keskipitkällä aikavälillä kaikki fossiilituonti voidaan korvata puhtaalla, fossiilittomalla energialla ja energiatehokkuustoimilla, jos investoinnit näihin kohteisiin aloitetaan heti. Hyödyt taloudelle, terveydelle ja kansalliselle turvallisuudelle olisivat paljon suuremmat verrattuna siihen, että fossiilisten polttoaineiden globaaleja virtoja vain järjestellään uudelleen”, johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sanoo tiedotteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan