Bloomberg: Neljä eurooppalaista ostajaa maksanut kaasusta ruplilla – Venäjä katkaisi kaasu­toimitukset Puolaan ja Bulgariaan

Katkaisupäätöksen taustalla on maiden kieltäytyminen maksaa kaasusta ruplissa.

27.4. 11:56 | Päivitetty 28.4. 11:53

Venäläinen kaasujätti Gazprom keskeytti keskiviikkona kaasunjakelun Puolaan ja Bulgariaan. Gazprom kertoo syyksi sen, että maat eivät ole maksaneet kaasulaskujaan ruplissa, kuten hallinto vaatii.

Bloombergin lähteiden mukaan neljä eurooppalaista ostajaa ovat kuitenkin maksaneet kaasutoimituksista ruplissa. Tämän lisäksi kymmenen eurooppalaista yritystä on lähteiden mukaan avannut tilin venäläiseen Gazprombankiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatinut eurooppalaisia maita maksamaan kaasutoimituksista ruplissa. Ruplan kurssi on vahvistunut sodan alun romahduksen jäljiltä.

Putin on vaatinut ”epäystävällisiksi” luokiteltuja maita avaamaan tilit Gazprombankiin ja maksamaan kaasulaskut euroissa tai dollareissa, jotka sitten vaihdetaan rupliksi. Maksu on hyväksytty vasta, kun vaihto on toteutettu.

Bloombergin lähteiden mukaan uudet kaasunjakelun keskeytykset eivät ole todennäköisiä ennen toukokuun puoliväliä, jolloin on seuraavien maksuerien eräpäivä.

Venäjän on aiemmin arveltu käyttävän kaasuhanojen katkaisua vastatoimena EU:n asettamille pakotteille, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun maa tekee niin.

Gazprom myös varoitti estävänsä kaasutoimitukset Puolan ja Bulgarian läpi, jos ne yrittävät ottaa kaasua välistä.

EU-komissio totesi perjantaina, että kaasun maksaminen ruplissa vaikuttaisi olevan pakotteiden vastaista.

EU-maat voisivat vedota sopimuksiin ja vaatia, että maksut suoritetaan euroissa tai dollareissa, kuten on alun perin sovittu.

Kaasun katkaisupäätös tulee vain päivä sen jälkeen, kun Saksan talous- ja ilmastonsuojeluministeri Robert Habeck ilmoitti Tagesschau-lehden mukaan, että maa on valmis katkaisemaan venäläisen öljyn tuonnin. Aiemmin Saksa suunnitteli olevansa valmis irtautumaan venäläisestä öljystä vuoden loppuun mennessä.

Saksa on onnistunut Tagesschaun mukaan vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä öljystä 35 prosentista ennen Ukrainan sotaa nykyiseen 12 prosenttiin. Tämä osuus selittyy lehden mukaan Schwedtissä sijaitsevalla öljynjalostamolla, jonka omistaa venäläisyhtiö Rosneft.

Huhtikuussa otetussa kuva näkyy Schwedtissä sijaitseva öljynjalostamo, joka on yksi Saksan suurimmista.

KAnsainvälisen energiajärjestön (IEA) johtaja Fatih Birol kommentoi Gazpromin päätöstä Twitterissä. Hänen mukaansa on selvää, että Euroopan pitää päästä nopeasti irti riippuvuudestaan venäläiseen energiaan.

”[IEA] tukee voimakkaasti Puolaa ja Bulgariaa, kun ne vastaavat tähän viimeisimpään pyrkimykseen käyttää energiaresursseja aseena”, Birol kirjoitti.

Puola on toistuvasti kieltäytynyt maksamasta kaasuaan ruplissa. Se oli myös suunnitellut lopettavansa kaasun ostamisen Gazpromilta tämän vuoden loppuun mennessä.

BBC:n mukaan puolalainen energiayhtiö PGNiG pitää Gazpromin päätöstä sopimusrikkomuksena. Yhtiö aikoo käyttää ”kaikkia mahdollisia sopimuksellisia ja juridisia keinoja” saadakseen korvauksia päätöksen johdosta.

Puola tulee PGNiG:n mukaan selviämään ilman venäläistä kaasua, huolimatta siitä, että maa toi yli puolet kaasustaan Gazpromilta kuluvan vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Kaasua voidaan hankkia yhtiön mukaan muista lähteistä ja sen maanalaisten kaasuvarastojen oli erittäin hyvä, sillä niiden kapasiteetista on käytössä 80 prosenttia.

Vain Unkari on suostunut maksamaan kaasusta ruplissa.

Bulgarian pääministeri Kiril Petkov kutsui Gazpromin päätöstä sopimusrikkomukseksi ja kiristykseksi. Maa käy hänen mukaansa läpi kaikkia Gazpromin kanssa solmimiaan sopimuksia, mukaan lukien niitä, jotka koskevat venäläisen kaasun viemistä maan läpi Serbiaan ja Unkariin.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui tiedotteessaan Gazpromin päätöstä ”kiristyksen välineeksi” ja sanoi unionin olevan valmistautunut tämänkaltaiseen päätökseen. Unioni valmistelee hänen mukaansa yhteistä vastatoimea päätöksen takia.

Kaasun hinta pomppasi keskiviikkona yli 19 prosenttia, 177 euroon megawattitunnilta.

Jos Venäjä katkaisee kaasutoimitukset yhä useampiin maihin, nostanee se kaasun hintaa entisestään. Tilanne voi johtaa jopa kaasun ja muun energian säännöstelyyn.

Oikaisu 28.4.2022 kello 11.50: Toisin jutussa aiemmin kerrottiin, Saksa on onnistunut vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä öljystä 12 prosenttiin, eikä energiasta. Jutussa ollut Kansainvälisen energiajärjestön lyhenne on oikeasti IEA, eikä IAE kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Oikaisu 27.4. kello 17.05: Toisin kuin artikkelissa aiemmin virheellisesti väitettiin, EU-komissio totesi perjantaina, että kaasun toimittaminen on todennäköisesti pakotteiden vastaista. EU-maat eivät siis komission mukaan voisi suostua Venäjän vaatimuksiin halutessaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita