Venäjän sota runtelee pahoin Nokian Renkaita: ”lopullisia vaikutuksia on mahdotonta arvioida”

Alkuvuoden liikevaihto ja liikevoitto olivat selvästi ennakko-odotuksia parempia.

Nokian Renkaiden kannattavuus heikkeni tuntuvasti alkuvuonna

27.4. 14:00 | Päivitetty 27.4. 16:32

Ajoneuvojen renkaita valmistava Nokian Renkaat arvioi Ukrainan sodan ja siitä johtuvien pakotteiden aiheuttavan merkittävää epävarmuutta yhtiön liiketoimintaan. Siksi yhtiö arvioi keskiviikkona sekä liikevaihtonsa että liikevoittonsa supistuvan merkittävästi tänä vuonna.

Toimitusjohtaja Jukka Moision mukaan sota kuluvan vuoden tulokseen erityisesti kolmannelta vuosineljännekseltä eli heinä–syyskuusta alkaen. Näillä näkymin renkaiden vienti Venäjältä ulkomaille päättyy pakotteiden takia heinäkuussa. Nokian Renkaiden suurin tehdas sijaitsee Pietarissa.

”Suuresta epävarmuudesta ja muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuen sodan lopullisia vaikutuksia toimintaamme on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida. Pakotteilla on merkittävä vaikutus kykyymme valmistaa renkaita Venäjällä sekä myydä renkaita Venäjällä ja Keski-Euroopan alueella”, sanoo toimitusjohtaja Moisio osavuosikatsauksessa.

Yhtiö kertoo vauhdittavansa suunnitelmiaan investoida uuteen tuotantokapasiteettiin Euroopassa ja jatkaa tuotantokapasiteettinsa kasvattamista tehtaillaan Nokialla Suomessa ja Daytonissa Yhdysvalloissa.

Suunnitelmana on, että Pohjoismaissa myytävät renkaat valmistetaan vastaisuudessa Nokialla ja Pohjois-Amerikassa myytävät renkaat Daytonin-tehtaalla Yhdysvalloissa sekä Nokialla.

Yhtiö ei arvioinut keskiviikkona täsmällisesti, milloin uutta tuotantokapasiteettia saadaan ostettua tai rakennettua Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Moisio on jo aiemmin kertonut, että tuotantokapasiteetin lisääminen Venäjän ulkopuolella Euroopassa voi tarkoittaa uuden tehtaan rakentamista, valmistuksen ostamista alihankintana, yrityskauppaa tai yhteisyrityksen perustamista jonkin toisen yhtiön kanssa.

Maaliskuun lopussa yhtiön hallitus päätti pienentää esitystään maksettavista osingoista 106 miljoonalla eurolla uuden tuotantokapasiteetin rahoittamiseksi Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Moision mukaan tuotantokapasiteetin lisääminen on yksi yhtiön tärkeimmistä kysymyksistä keskipitkällä aikavälillä, minkä lisäksi hallitus arvioi Nokian Renkaiden pitkän aikavälin strategista suuntaa.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että ratkaisua Pietarin-tehtaan tuotannon korvaamiseen täysimääräisesti uudella tuotantokapasiteetilla Euroopassa ei tulossa piakkoin.

Viime vuonna Venäjän osuus Nokian Renkaiden liikevaihdosta oli 20 prosenttia. Yhtiön henkilöautonrenkaista 80 prosenttia valmistettiin Venäjällä.

Venäjällä valmistettujen renkaiden raaka-aineista puolet tuotiin Venäjälle maan ulkopuolelta. Raaka-aineiden saatavuus ja niiden logistiikka vaikuttavat merkittävästi Nokian Renkaiden mahdollisuuksiin jatkaa tuotantoaan Venäjällä.

”Kahden viime kuukauden aikana olemme todistaneet järkyttäviä tapahtumia Ukrainassa. Olemme seuranneet tilannetta raskain mielin ja yhdessä koko kansainvälisen yhteisön kanssa yksiselitteisesti tuomitsemme sodan, joka on aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä niin monelle”, toimitusjohtaja Moisio sanoo.

Sodan takia yhtiö on keskeyttänyt investoinnit tuotantoonsa Venäjällä ja lopettanut raskaiden ajoneuvojen renkaiden myynnin ja viennin. Vaarana on, että Venäjän asevoimat voisivat periaatteessa hyödyntää raskaita renkaita.

Keskiviikkona julkaistussa osavuosikatsauksessaan yhtiö painotti, että se ei ole koskaan myynyt renkaita Venäjän armeijalle, eikä Venäjän valtio ole sen asiakas.

Synkistä lähiajan näkymistä huolimatta Nokian Renkaiden liiketoiminta sujui alkuvuonna suotuisasti. Yhtiön liikevaihto oli tammi–maaliskuussa 417 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto 67 miljoonaa euroa.

Liikevaihto ja liikevoitto olivat selvästi ennakoitua suurempia, sillä analyytikot arvioivat liikevaihdon olleen keskimäärin 377 miljoonaa euroa ja liikevoiton 38 miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 22 prosenttia ja liikevoitto 32 prosenttia.

”Tulosta vauhdittivat hinnankorotukset, joita tehtiin laajasti eri markkinoilla ja eri tuotteissa korkeampien raaka-ainehintojen ja muun kustannusinflaation kompensoimiseksi”, toimitusjohtaja Moisio sanoo osavuosikatsauksessa.