Moni eurooppalainen energia­yhtiö taipuu Putinin tahtoon kaasu­laskujen maksuissa – ”Henkien taistelu siitä, kenen ehdoilla kauppaa käydään”, sanoo Suomen pankin asiantuntija

Venäjän vaatimus kaasulaskutuksen muuttamisesta on täysin poliittinen ja siksi se on Euroopalle kova pala.

Euroopan unioni on sanonut, ettei kaasulaskuja saa maksaa ruplissa, vaikka Venäjä niin vaatii. Kuvassa Venäjän kaasujätin Gazpromin konttori Moskovassa.

28.4. 12:06 | Päivitetty 28.4. 15:10

OsAn eurooppalaisista kaasuyhtiöistä on kerrottu olevan taipumassa Venäjän johtajan Vladimir Putinin tahtoon ja valmistautumassa maksamaan kaasulaskunsa Venäjän vaatimuksien mukaan eli ruplissa. Mukana on Fortumin tytäryhtiö Uniper.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan kaasutoimitusten maksaminen ruplilla rikkoo Euroopan unionin Venäjän-vastaisi pakotteita, jos alkuperäisessä sopimuksessa ei ole sovittu maksujen toimittamisesta ruplina.

Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela on kuitenkin Financial Timesin mukaan sanonut, että yhtiö pitää uutta maksujärjestelyä laillisena. Lehden mukaan yhtiöt maksaisivat kaasustaan edelleen euroissa sopimuskumppanilleen, ja valtuuttaisivat sen jälkeen Gazprombankin vaihtamaan eurot rupliin, jotka siirrettäisiin Venäjälle.

Venäjä on vaatinut eurooppalaisia yhtiöitä perustamaan Gazprombankiin tilin, jonne maksut tehdään vanhaan tapaan euroissa. Gazprombank vaihtaa maksut sitten rupliksi ja välittää ne valtion kaasuyhtiölle Gazpromille. Suomen valtio ei omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan suostu Venäjän vaatimuksiin kaasukaupan uusista maksuehdoista.

Suomen pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo, ettei EU:ssa ole tällä hetkellä kaasulaskujen maksuvaluuttaan liittyviä pakotteita voimassa.

”Tällä hetkellä voimassa olevat pakotteet eivät kiellä yrityksiä vaihtamasta laskutusvaluuttaa. Toisaalta jos EU katsoo, että ruplissa ei pitäisi maksaa, niin sitten niin ei kuuluisi toimia”, Solanko sanoo.

Tuppurainen kertoi torstaina toivovansa Euroopan komissiolta mahdollisimman pian yhteistä ohjeistusta asiassa, jotta EU:n linja on yhtenäinen. EU:n energiaministerit ovat koolla ensi maanantaina, ja komission linjausta odotetaan tuolloin.

Lue lisää: Tuppurainen: Valtio-omisteinen Gasum ei saa avata tiliä Gazprombankiin – EU-komissio antoi lisä­selvennyksiä siihen, miksi Venäjän vaatimalla tavalla toimiminen rikkoo pakotteita

Solanko sanoo, ettei pysty näkemään Venäjän vaatimassa järjestelyssä mitään taloudellista tai makroekonomista perustelua. Kyse on puhtaasti politiikasta.

”Taustalla on se, että normaalisti sopimuksissa sovitaan laskutusvaluutta, joka Gazpromin ja eurooppalaisten yhtiöiden välillä on ollut euro tai joissain tapauksissa dollari. Nyt Venäjä on ilmoittanut, että laskutus tehdään ruplissa. Ekonomistilla ei ole vastausta, miksi näin halutaan tehdä. Taloudellista tai makrotaloudellista järkeä siinä ei ole.”

Käytännössä energiayhtiöt eivät edes maksaisi laskujaan ruplissa, mutta uuden järjestelyn myötä Venäjä voisi sanoa Euroopan suostuneen sen ehtoihin.

”Tämä on suurelta osin henkien taistelu siitä, kenen ehdoilla kauppaa käydään. Venäjä on löytänyt kauppatavaran, jossa he katsovat heillä olevan niin paljon vaikutusvaltaa, että he voivat osoittaa voimaansa”, Solanko sanoo.

Solanko näkee erikoisena, että EU keskittyisi nimenomaan kieltämään jonkin tietyn valuutan käytön.

”Mieluummin päätettäisiin, että tuotetta ei tuoda ollenkaan kuin ryhdytään mikromanageeraamaan sitä, millä valuutalla saa maksaa.”

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professorin Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että suostumalla ruplamaksuihin energiayhtiöt tekevät mitä Putin haluaa ja samalla toimivat täysin Euroopan poliittista linjaa ja intressejä vastaan.

”Tässä tulee osoitetuksi se politiikan iso ongelma, että olemme antaneet yrityksille oikeuden määritellä sen, miten eurooppalainen energia- ja turvallisuuspolitiikka muotoutuu”, Tynkkynen sanoo.

”Renki on isännän roolissa ja energiateollisuus tekee mitä lystää. Venäjän näkökulmasta se johtaa tilanteeseen, jossa Venäjä nähdään energiasuurvaltana ja Eurooppa on polvillaan. Se on juuri sitä, mitä Venäjä haluaa”, Tynkkynen sanoo.

”Se johtaa vain siihen, että Putinin hajota ja hallitse -politiikka jatkuu.”

Myös Tynkkynen näkee ruplavaatimuksen olevan täysin poliittinen eikä sillä ole Venäjän kannalta taloudellista merkitystä. Venäjä on pönkittänyt valuuttaansa käytännössä keinotekoisesti.

Tilanne kaasukaupassa vaikuttaa osin hämmentävältä.

Monet Euroopan maat ovat jatkaneet kaasun ostamista Venäjältä. Venäjä on viestinyt, että ainoa tapa jatkaa toimituksia on maksaa ruplilla. Osa poliitikoista vastustaa kovasti ruplavaatimusta. Osa kaasuyhtiöistä haluaa varmistaa toimitusten jatkumisen suostumalla Venäjän vaatimuksiin.

Tynkkysen mukaan EU:n pitäisi pysyä yhtenäisenä ja estää kaasuyhtiöitä taipumasta Venäjän tahtoon. Hän sanoo, että EU:n pitäisi lopettaa venäläisen energian ostaminen kokonaan.

”EU:n kannattaisi tehdä yhtenäisenä ratkaisuja, jotka ovat varmasti kalliita taloudellisesti. Mitä enemmän tässä venkoillaan ja hidastellaan, sitä kalliimmaksi se tulee, eikä vain taloudellisesti.”

Tynkkysen mukaan energiayhtiöiden ei ole pakko alistua Venäjän vaatimukseen, vaan ne voisivat kieltäytyä siitä. Hänen näkemyksensä on, että suostumalla Venäjän vaatimaan järjestelyyn ne varjelevat taloudellista asemaansa.

”Eurooppa voisi sanoa, että maksamme laskut euroissa ja sillä siisti. Ei pitäisi mennä Putinin saneleman systeemin mukaisesti”, Tynkkynen sanoo.

Taloudesta vastaava EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis on Financial Timesin mukaan samaa mieltä.

”Hinnoista on sovittu euroissa ja dollareissa. Joten maksatte kaasusta euroissa, ja se siitä”, Dombrovskis kuittasi.

Venäjä lopetti kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska maat ovat kieltäytyneet maksamasta kaasuostojaan ruplissa. Molemmat maat olivat ilmoittaneet lopettavansa kaasuostot Venäjältä tämän vuoden loppuun mennessä.

”Suhteessa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu tämä ruplakeskustelu on kohtuullisen tolkuton. Ruplavaatimusta on kuitenkin käytetty tekosyynä sille, että Venäjä katkaisee kaasutoimituksia”, Suomen pankin Solanko sanoo.

Kaasuyhtiöt saattavat pelätä, että jos vaatimuksiin ei suostuta, toimitukset loppuvat kokonaan. Esimerkiksi Saksassa äkillinen kaasutoimitusten loppuminen voisi olla talouskatastrofi.

”Tilanne on vaikea, koska olemme riippuvaisia Venäjän energiavirroista. Saksan riippuvuus venäläisestä kaasusta on kasvanut vuodesta 2014. Se on ajanut meidät tähän tilanteeseen”, Tynkkynen sanoo.