Kuljetus­robotit vievät pikku­ostoksia perille Espoossa, mutta Starshipin silmissä siintää suurempi mullistus, joka vähentäisi autojen määrää kaduilla

Virolaislähtöisen yhtiön robotit ovat tulleet tutuiksi Espoossa. Tulevaisuudessa yhtiö haluaisi antaa kaikki arkiset kuljetusaskareet robottien hoidettavaksi. Sillä säästettäisiin sekä planeetan että ihmisten resursseja, väittää tuotejohtaja Phillip Lindberg.

Akkukäyttöiset kuljetusrobotit ryhmäytyvät Otaniemessä. Tällä hetkellä robottien kantama kattaa noin kolmasosan Espoosta.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 17:22

Espoo

Pieni, kuusipyöräinen robotti mönkii Otaniemen ostoskeskuksen vierestä punainen viiri perässä keikkuen.

Robotti pysähtyy, ja sovellus ilmoittaa sen saapuneeksi. Luukku aukeaa puhelimen avulla. Robotti alkaa tykittää poppari Nicki Minajin Starship-hittiä samalla, kun ostokset nostetaan sen kitusista.

Luukku sulkeutuu, ja robotti toivottaa ”mukavaa päivää”. Sitten se poistuu viiri terhakkaasti vipattaen.

Virolaislähtöisen Starship Technologiesin kehittämät kuljetusrobotit alkoivat kuljettaa kuuden Alepan ostoksia Espoossa huhtikuun puolessavälissä. Sen jälkeen ne ovat herättäneet paljon kiinnostusta sosiaalisessa mediassa.

Aiemmin aika Suomessa ei ole ollut kuljetusroboteille kypsä, vaikka osa niiden kehitystyöstä on tehty Helsingin Hernesaaressa jo neljän vuoden ajan, kertoo Starship Technologiesin tuotejohtaja Phillip Lindberg.

Nyt vaikuttaa siltä, että robottien hetki on koittanut.

Starship Technologiesin tuotejohtaja Phillip Lindberg tilasi ostoksia yhtiönsä kuljetusrobotilla. Yhtiö on kerännyt alkuvuoden aikana yli sadan miljoonan dollarin sijoitukset. Muun muassa Euroopan investointipankki päätti tammikuussa sijoittaa yhtiöön 50 miljoonaa euroa.

Se johtuu siitä, että ruoan verkkokauppa ja kotiinkuljetukset ovat olleet ilmiöinä kovassa kasvussa. Trendikästä on myös ajankäytön optimointi ja arjen sujuvoittaminen.

Starshipin bisnesidean taustalla on havainto ihmisten ostoskäyttäytymisestä: ylivoimaisesti yleisin syy käydä kaupassa on täydennysostosten tekeminen.

Kahvista puuttuu maito, aamupuurosta kaurahiutaleet tai juhlista sipsit. Parhaimmatkin viikko-ostosten suunnittelijat unohtavat joskus jotain. Tuo pieni kipaisu voi olla merkittäväkin lovi päivän aikatauluun, jos lähikauppaan on kilometrin tai parin matka. Espoossa robotin keskimääräinen kuljetusmatka on 1,2 kilometriä.

”Emme ole luoneet uutta käyttäytymismallia, vaan teemme olemassa olevasta käyttäytymisestä vaivattomampaa”, Lindberg kertoo.

Lue lisää: Tekoäly floppasi autojen ohjaksissa. Samankaltainen teknologia kuitenkin yleistyy, mutta jalkakäytävillä.

Ennen kuin robotit yleistyvät kaduilla, ihmisten ja naapurustojen on hyväksyttävä ne.

Kadulla viilettävä autonominen robotti kuulostaa Aku Ankka -tarinan juonelta, tai pahimmillaan dystooppiselta scifi-novellilta.

Siksi Starshipille on ollut tärkeää kehittää robotista söpön, ystävällisen ja nöyrän oloinen. Kukaan ei saisi pelästyä robottia, eivätkä ne saa aiheuttaa vaaratilanteita. Lisäksi ihmisten pitäisi intuitiivisesti hoksata, mitä robotti oikein puuhaa.

”On meidän tehtävämme saada robotti vaikuttamaan siltä, että se haluaa ylittää tien, vaikka autoilija ei olisi koskaan ennen nähnyt sellaista”, Lindberg sanoo.

Vaikutelman synnyttämiseksi on robotin ulkomuodon ja värin lisäksi siihen ohjelmoitu lukuisia pieniä inhimillisiä käyttäytymismalleja, kuten vastaantulijan väistämistä kapealla kadulla tai suojatien päässä odottamista.

Robotti osaa pienillä eleillä osoittaa muille liikenteessä olijoille, että se huomioi ne ja antaa niille tilaa.

”Robotit eivät ole vertaisiamme, vaan ne ovat täällä palvellakseen meitä. Robotti väistää aina”, Lindberg sanoo.

Alepan myymäläpäällikkö Siina Siponen kertoo, että robotit eivät ole vieneet töitä ihmisiltä. Päinvastoin, asiakkaiden tilausten pakkaamiseen on lähestulkoon palkattava lisätyövoimaa.

Alepan myymäläpäällikkö Siina Siponen kertoo, että palvelulle on ollut kysyntää. Kuljetuksia on tehty enemmän kuin kaupassa aluksi arvioitiin.

Osittain on kyse myös siitä, että espoolaiset haluavat testata omituista palvelua ja kutsua robotin käymään. Pääosin palaute on ollut positiivista.

”Robotit ovat valloittaneet monien sydämet. Itsekin ilahdun joka kerta, kun tulen lastaamaan niitä”, Siponen sanoo.

HOK-Elannon ruoan verkkokaupan kehityspäällikkö Jukka Ranua kertoo, ettei osuuskauppa ole vielä tehnyt päätöksiä palvelun laajentamisesta muihin myymälöihin.

”Haluamme nähdä, millaiseksi kysyntä aidosti muodostuu. Vielä on liian aikaista linjata jatkosta”, Ranua sanoo.

Eri asiakaskunnilla on eri tarpeet. Suurin osa osuuskaupan verkko-ostoksista on suurempia viikko-ostoksia, jotka tilataan Prismoista joko noudolla tai kotiinkuljetuksella, Ranua kertoo. Starshipin palvelu taas sopii nopeaan, pienten ostosten tekemiseen.

”Kuuntelemme herkästi, mitä mieltä asiakkaat ovat. Tarjoamme sitä, mitä asiakkaat haluavat käyttää.”

Tällä hetkellä robotteja liikkuu Suomen lisäksi Virossa, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Tanskassa ja Saksassa. Yhdysvalloissa noin 50–60 robottia kuljettaa päivän aikana kampusalueella yli 1 000 tilausta, Lindberg kertoo.

Yhtiön pääkonttori on San Franciscossa, ohjelmointi ja kehitystyö tehdään pääosin Tallinnassa ja Helsingissä. Toiminta on kannattavaa, Lindberg sanoo, ja yhtiö työllistää yli tuhat työntekijää. Suomen haarakonttori on tehnyt voittoa vuodesta 2018 lähtien.

Robotit sopivat lähes minne vain, missä asuu tarpeeksi ihmisiä sopivan välimatkan päässä palveluista, Lindberg sanoo. Tokion Shibuya ja Lontoon Piccadilly Circus ovat liian ruuhkaisia ja tiiviitä. Suomalaisella maaseudulla kuuden kilometrin tuntivauhtia liikkuva robotti taas olisi liian hidas pitkien välimatkojen taittamiseen.

Jalankulkijat ovat yllättävän halukkaita auttamaan robotteja omasta tahdostaan.

Robotit herättävät myös kritiikkiä. Luppoaikaansa robotit vetäytyvät viettämään niin kutsutulle lepoalueelle. Lepoalueiden määrittely on jatkuvaa keskustelua yhteisöjen asukkaiden kanssa, jotta ne eivät olisi tiellä, Lindberg kertoo. Keskusteluja käydään myös viranomaisten kanssa.

Robottien on myös epäilty laiskistavan ihmisiä entisestään. Lindberg toteaa, että robottien vapauttaman ajan voi kuitenkin käyttää ihan mihin haluaa, vaikka lenkkeilyyn tai lasten kanssa puuhasteluun.

Ei kaikki Espoossakaan mene vielä kuin Strömsössä. Robotit ovat jääneet jumiin työmaille tai suojatien päähän, kun kukaan ei ole painanut liikennevalojen nappulaa robotin puolesta.

Roboteilla menee noin neljästä kuuteen viikkoa kalibroida reitit lähiympäristössään niin, että valtaosa matkoista sujuu mukisematta, Lindberg kertoo.

Jos robotti joutuu kiipeliin, alueella on päivystäjä, joka voi kauko-ohjata sitä tai käydä nostamassa robottiparan takaisin pyörilleen.

Usein sitä ei edes tarvita, Lindberg sanoo. Jalankulkijat ovat yllättävän halukkaita auttamaan robotteja omasta tahdostaan.

”Meidän toiveemme on, että ihmiset kokisivat nämä robotit omikseen.”

Starshipin laajempi visio ulottuu yli ruokaostosten. Robottien avulla on tarkoitus ratkaista niin kutsuttu ”viimeisen kilometrin” ongelma.

Viimeisellä kilometrillä tarkoitetaan tavarankuljetuksen viimeistä pätkää jakelijalta kuluttajalle eli esimerkiksi kaupasta kotiin. Se on kuljetuksen kallein ja aikaa vievin osuus.

Asuinalueillamme liikkuu valtavasti tavaraa tavattoman tehottomasti, Lindberg sanoo. Ostamme netistä tavaroita, palautamme niitä, viemme pulloja kierrätykseen, raahaamme ostoskasseja kaupasta kotiin, myymme käytettyä tavaraa netissä ja lainaamme porakonetta kaverille.

Usein kuljetus tehdään autolla. Bensaa palaa ja aikaa kuluu. Toisinkin voisi olla. Starshipin suurena tavoitteena on vähentää turhaa lyhyen matkan autoilua ja säästää arvokasta aikaa, Lindberg sanoo.

”Suuri osa asioista, joita kuljettelemme paikasta toiseen, mahtuisi robottiin”, Lindberg sanoo.

”Kuinka helppoa olisi esimerkiksi kerätä kodin elektroniikkajätteet, kuten vanhat laturit ja puhelimet, kassiin ja lähettää ne robotin kyydissä kierrätyspisteelle!”

Pahimmillaan kasvava kysyntä yhä nopeammille kuljetuksille kuluttaa planeetan resursseja ja luo työntekijöitä hyväksikäyttäviä rakenteita, Lindberg sanoo.

Robotit taas ovat lähes päästöttömiä. Ne työskentelevät vaikka kellon ympäri ja tekevät sen vielä kustannustehokkaasti. Yksi robotti on suurin piirtein yhtä arvokas kuin korkealuokkainen pelitietokone, Lindberg paljastaa.

Robotti on jo nyt halvempi kuin ihminen. Se kuljettaa ostokset Espoossa 99 sentin hinnalla. Päälle tulee käsittelymaksu, joka on viisi prosenttia ostosten kokonaishinnasta. Kymmenen euron ostoksista kuljetuksen osuus oli siis puolitoista euroa.

”Ihmistyövoiman hinta nousee muun muassa kustannusten nousun, sääntelyn tiukentumisen ja inflaation myötä. Robottikuljetusten hinnan taas arvioidaan vain laskevan”, Lindberg sanoo.

Akkukäyttöiset robotit käyvät sähköllä. Yksi kuljetus kuluttaa Lindbergin mukaan noin kahden teekupillisen keittämisen verran energiaa.

Starship Technologies keräsi yli 100 miljoonaa dollaria

Sovelluksessa voi tarkistaa toimitusosoitteen oikean sijainnin satelliittikuvasta.

  • Alepalla on käytössä 60 kuljetusrobottia. Yksi robotti painaa noin 35 kiloa. Robotti toimii sähköllä ja tarkkailee ympäristöä 12 kameran avulla.

  • Robottiin mahtuu kaksi–kolme kassillista ruokaa. Yhdessä robotissa on aina yksi tilaus. Robotin laatikko on lukittu. Asiakas saa laatikon auki sovelluksella.

  • Robotin kehittänyt Starship Technologies on vuonna 2014 perustettu virolaislähtöinen yritys. Sen kuljetusrobotit ovat toimittaneet aikaisemmin ruoka- ja pakettitilauksia muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Tanskassa, Saksassa ja Virossa.

  • Starship Technologies keräsi alkuvuodesta yli sadan miljoonan dollarin edestä rahoitusta. Muun muassa Euroopan investointipankki rahoitti yhtiötä 50 miljoonalla eurolla.