Ohjelmistoalan työntekijöiden mielen­terveys­ongelmat saavat alan pohtimaan lähi­työhön palaamista – ”Meillä muhii mielen­terveyden aika­pommi”

Asiantuntija-ammateissa mielenterveys­ongelmat ovat yhä useammin työkyvyttömyys­eläkkeelle jäämisen syy.

Varman asiantuntijalääkärin Tiia Rehon mukaan mielenterveysongelmista kärsiviä informaatio- ja viestintäalan työntekijöitä on vähintään satoja, ja heidän määränsä korostuu muihin aloihin verrattuna.

2.5. 9:47

Työntekijöiden mielenterveysongelmien määrän kasvu on saanut ohjelmistoalan pohtimaan osittaista lähityöhön palaamista.

Eläketurvakeskuksen ja vakuutusyhtiö Varman tilastoista selviää, että heikentynyt mielenterveys vie informaatio- ja viestintäalalla työkyvyttömyyseläkkeelle jo kymmeniä työntekijöitä vuodessa.

”Asiantuntija-ammateissa mielenterveysongelmien osuus uusista työkyvyttömyys­eläkkeistä on jo noin puolet. Meillä muhii mielenterveyden aikapommi, työkyvyttömyyseläkkeet ovat vain ongelmien jäävuoren huippu”, kertoo Varman asiantuntijalääkäri Tiia Reho.

Rehon mukaan mielenterveysongelmista kärsiviä informaatio- ja viestintäalan työntekijöitä on vähintään satoja, ja heidän määränsä korostuu muihin aloihin verrattuna.

Syitä on monia, mutta suuri osa niistä liittynee tietotyön kuormittavuuteen. Rehon mukaan mieltä rasittavat esimerkiksi lyhyessä ajassa käsiteltäväksi tuleva suuri tietomäärä, työn keskeytykset, yksinäisyys tai hallinnan tunteen puuttuminen.

Myös etätyö voi olla yksi mielenterveyden ongelmia lisäävä seikka. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 sairaspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski, mutta vuonna 2021 sairaspoissaolojen määrät kääntyivät takaisin nousuun. Eläkkeissä käänteen odotetaan näkyvän viiveellä ensi vuonna.

”Ennen korona-aikaa nähty nouseva trendi jatkuu.”

Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta Reho arvelee, että toisena koronavuonna etätyön ongelmat alkoivat näkyä. Jos vuonna 2020 etätyöhön siirtyminen kevensi työkuormaa ja toi vaihtelua, on mahdollista, että nyt etätyön pitkittyessä ongelmat nousevat pintaan, Reho pohtii.

Reho pitää keskeisenä ratkaisuna yhteisöllisyyden vahvistamista ja kohtaamista ihmisten kanssa. Myös esihenkilöllä on työkyvyn arvioinnissa tärkeä tehtävä, joka voi toteutua hieman paremmin, jos esihenkilö ja työntekijä kohtaavat kasvokkain.

”Esimies on sellainen työkyvyn vartija. Ihan eri tavalla voi kysyä [työntekijältä], että miten menee, jos välillä tavataan toimistolla.”

Reho ei ehdota paluuta vanhaan, vaan nimenomaan uusien työkykyä vahvistavien keinojen etsimistä.

Ohjelmistoalalla ei ole varaa hukata yhtään työntekijää, sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha tiedotteessa.

”Tilanne on hälyttävä ja meidän on ryhdyttävä toimiin. Ihmiset tarvitsevat yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuulumista ja siksi on kysyttävä, pitääkö meidän oikeasti palata toimistoille ainakin osittain? Olemme tottuneet alalla ajattelemaan hajautettua tiimiä vahvuutena, mutta se on nyt ainakin johonkin mittaan kyseenalaistettava”, toteaa Roiha tiedotteessa.

Roiha kertoo, että nimenomaan työn vapautta on pidetty aiemmin ohjelmistoalan vahvuutena, mutta samaan aikaan työntekijät kärsivät yksin jäämisen tunteesta.

Hänen mukaansa ongelman purku alkaa siitä, että yritykset selvittävät työntekijöidensä voinnin, jonka jälkeen mahdollisiin ongelmiin aletaan etsiä ratkaisuja.