Raportti: Suomi ja Baltian maat vaikeimmassa tilanteessa, jos Venäjän kaasu­toimitukset katkeavat – HS:n laskuri näyttää, kuinka paljon EU-maat ovat maksaneet Venäjälle energiasta sodan sytyttyä

EU:n kaasuverkkoyhtiöiden yhteenliittymä arvioi, että kaasuvarastojen täyttäminen ensi talvea varten ei onnistu, jos Venäjän kaasutoimitukset katkeavat.

Baltic Connector -kaasuputken Inkoon-kompressoriasema.

1.5. 17:41 | Päivitetty 1.5. 18:19

Suomi ja Baltian maat ovat vaikeimmassa tilanteessa, mikäli putkikaasun tulo Venäjältä EU:hun loppuu kokonaan, arvioi EU:n kaasuverkkoyhtiöiden yhteenliittymä. Tämä voisi tarkoittaa teollisuuden kaasun käytön sääntelyä.

Yhteenliittymän tuottama tuore raportti tarkastelee sitä, kuinka EU kykenisi turvaamaan tulevan talven kaasuvarastot, mikäli venäläisen maakaasun tulo Eurooppaan vähenisi tai loppuisi kokonaan.

Normaalioloissa varautuminen ei ole mikään ongelma, raportissa arvioidaan. Mallinnusten mukaan kaasuvarastot voidaan täyttää 90–100-prosenttisesti jokaisessa maassa lokakuun alkuun mennessä. Tällä hetkellä täyttöaste on 33 prosenttia.

Varautuminen on olennaisesti vaikeampaa, jos Venäjän kaasutoimitukset katkeavat. Riski siihen on tällä hetkellä aito. Toimitukset Puolaan ja Bulgariaan katkesivat jo keskiviikkona, kun maat eivät suostuneet Venäjän uusiin maksuehtoihin. On epäselvää, voiko yksikään EU-yhtiö suostua Venäjän vaatimuksiin, sillä Euroopan komissio pitää uusia ehtoja pakotteiden vastaisina. Suomen hallitus on ilmoittanut, ettei se suostu Venäjän vaatimuksiin.

Lue lisää: Suomi varautuu Venäjän kaasu­toimitusten katkeamiseen toukokuussa

Jos Venäjä katkaisisi kaikki toimitukset Eurooppaan toukokuun alussa, varastojen täyttöaste olisi lämmityskauden alkaessa vain noin 55 prosenttia, raportissa arvioidaan. Länsi-Euroopan varastot saataisiin kyllä täyteen, mutta ongelmat olisivat Itä-Euroopassa. EU:n sisäiset siirtoyhteydet muodostavat pullonkauloja, jotka rajoittavat kaasun siirtoa lännestä itään.

Itä-Euroopassa kaasuvarastoja voitaisiin joutua käyttämään jo kesäkuukausina, raportti arvioi. Suomessa, Virossa ja Latviassa tilanne voisi johtaa siihen, että kaasun kysyntää jouduttaisiin sääntelemään, mikä koskisi erityisesti teollisuutta.

Viime vuonna kolme neljäsosaa Suomen kaasusta tuli Venäjältä. Suomessa ei tällä hetkellä ole verkkoon kytkettyä lng-terminaalia. Lng:tä voidaan tuoda Liettuan terminaalin kautta, mistä se virtaa Suomeen Baltic Connector -putkea pitkin. Putken kapasiteetti on kuitenkin paljon pienempi kuin Venäjältä tulevan putken.

Erityisesti maakaasu on osoittautunut hankalaksi kysymykseksi, kun EU-maat pyristelevät irti venäläisestä energiasta Ukrainan sodan vuoksi. EU-maat ovat jo sopineet elokuussa voimaan tulevasta kivihiilen tuontikiellosta, ja useiden medioiden mukaan öljypakotteista saatetaan sopia jo lähipäivinä. Sen sijaan maakaasua koskevista rajoituksista ei ole sovittu, sillä osa maista pelkää pakotteiden vaikutuksia Euroopan talouteen.

Tutkimusorganisaatio Crea arvioi, että sodan kahden ensimmäisen kuukauden aikana EU-maat ostivat venäläistä fossiilienergiaa 44 miljardilla eurolla. Suomen-tuonnin arvoksi se arvioi 370 miljoonaa euroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita