”Kamala sanoa näin, mutta meidän bisnes on pyörinyt tosi hyvin” – Shanghain korona­sulku aiheuttaa arvaamattomia tilanteita suomalais­yrityksille

Koko Kiina ja maailmakin on katsonut kauhuissaan, kuinka Shanghai epäonnistui monella alueellaan ruuan jakelussa. Asukkaista iso osa on ollut välillä nälissään, ja moni yritys alkoi huolehtia omistaan.

Tiukassa koronasulussa eläville asukkaille koronatestejä tekevät työntekijät ja vapaa­ehtoiset odottivat testitilojen edessä Shanghaissa huhtikuussa.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 17:15

Peking

44 päivää. Se on melkoinen aika olla kotona poistumatta taloyhtiön alueelta minnekään. Sellaista on ollut Nichlas Kavanderin elämä Shanghain jo kuuluisaksi käyneessä korona­sulussa.

Etähaastattelussa Kavander kuulostaa silti hyväntuuliselta. Hän johtaa Kiinassa ja laajemminkin Aasiassa suomalaisen Kemiran toimintaa eli tuottaa paperiteollisuudelle kemikaaleja.

Nichlas Kavander ja mäyräkoirat Bay ja Max aamukävelyllä Shanghain kodin piha-alueella sulun aikaan.

Kavanderilla ja muilla Shanghain seudulla toimivien suomalais­firmojen johtajilla riittää töissä ainakin haastetta. Kiinan finanssikeskus Shanghai on ollut jo kuusi viikkoa kiinni, koska Kiina yrittää nuijia 25 miljoonan asukkaan kaupungissa ryöpsähtänyttä omikronmuunnosta olemattomiin järeillä toimilla.

Osalla – kuten hissifirma Koneella – on ollut tehdas kiinni.

Osa – kuten tehdasprosessien toimittaja Valmet – on asuttanut tiimiään työpaikalla, jotta hommat ovat voineet jatkua.

Erään firman korjaajat ovat jopa nukkuneet autoissaan, jotta ovat pystyneet käymään töissä.

Lähes kaksi kolmesta Shanghaissa toimivista suomalaisyrityksistä arvioi pandemia­rajoitusten huonontavan tämän vuoden tulostaan. Koko Kiinassa näin uskoi puolet yrityksistä.

Suomalaiset kauppakamarit Kiinassa ja Business Finland tekivät kyselyn jo huhtikuun alkupuolella. Nyt tulokset voisivat olla vielä hälyttävämpiä.

Pari päivää sitten EU:n Kiinassa toimiva kauppakamari kertoi omiin kyselyihinsä perustuen, että lähes neljännes eurooppalaisista yrityksistä harkitsee uudelleen nykyisten tai suunniteltujen investointiensa kohtaloa Kiinassa sen koronatoimien takia.

Kaikilla ei ole mennyt huonosti Kiinan koronaepidemian aikaan.

”Tavallaan kamala sanoa näin, mutta meidän bisnes on pyörinyt tosi hyvin covidin ja Shanghain sulun aikaan”, Kemiran Kavander sanoo.

Kavander ei sano näin suoraan, mutta rivien välistä on luettavissa, että Kemiran osuus markkinoista ei ole Kiinassa ainakaan pienentynyt.

Syitä on kaksi. Ensinnäkin:

”Meidän kaikki tehtaat ovat toimineet.”

Kemiran kolme Kiinan-tehdasta eivät onnekkaasti ole Shanghaissa tai muissakaan suluista kärsivissä paikoissa. Shanghai on merkittävin, muttei suinkaan ainoa paikka, jossa viranomaiset ovat määränneet ihmisiä eli työntekijöitä ja kuluttajia koteihinsa tai pysäyttäneet tehtaita.

Luultavasti satoja miljoonia kiinalaisia on tällä haavaa jonkinlaisessa ”kotiarestissa”. Kiinassa nimittäin jo muutama kymmenen, joskus jopa muutama positiivinen koronatapaus, voi saada kaupunginisät sulkemaan ihmiset koteihinsa. Kun muu maailma avautuu, Kiina ajaa edelleen nollapolitiikkaa koronassa.

Shanghaissa sentään puhutaan yli puolesta miljoonasta omikronviruksen saaneesta.

Toiseksi:

”Meillä on hyvä kilpailupointti siinä, että tuotamme lähes kaiken Kiinassa, emmekä tarvitse juurikaan tuontia.”

Koronavarotoimet ovat hidastaneet kovasti Shanghain ison sataman toimintaa, ja sen edustalla on laivojen suma odottamassa purkua. Tuonti siis sakkaa, mutta vienti Kiinan satamista toimii Kavanderin kokemuksen mukaan hyvin. Kemira lähinnä vie tuotteitaan Kiinasta.

Kemiraa vaikeampiin tilanteisiin Shanghain ympäristössä joutuneet yritykset eivät olleet kovin innokkaita antamaan haastatteluja tähän juttuun.

Valmetin Kiinan-johto kieltäytyi haastattelu­pyynnöstä hetken mietittyään. Koneelta haastattelu peruttiin yllättäviin kiireisiin vedoten samalla minuutilla, kun sen piti alkaa. Koneen viestintä Suomessa vastasi sitten kysymyksiin.

Vastausten perusteella Koneen tehtaat Kunshanissa lähellä Shanghaita olivat kolmisen viikkoa kiinni, kun alue pantiin koronasulkuun. Nyt tehtaiden tuotantoa käynnistellään.

Tehtaiden kiinniolosta ei kuulemma ole aiheutunut merkittävää haittaa, koska hissien ja liukuportaiden toimitusaikatauluja on pystytty muuttamaan.

Kiina on Koneen tärkein markkina-alue, ja yrityksellä on siellä 22 000 työntekijää.

Kyllä Kemirallakin on monenmoista säätöä riittänyt Kiinan koronarajoitusten vuoksi.

”Me hoidimme sulussa olevien työntekijöidemme kotiin ruokaa ja juotavaa.”

Kemiran Shandongin maakunnan Yanzhoun tehtaalle tulevaa ajoneuvoa desinfioidaan.

”Meidän iso keskusvarasto meni Shanghaissa kiinni, joten olemme perustaneet pienempiä keskusvarastoja lähelle meidän tehtaita ja asiakkaita eri puolille Kiinaa”, Kavander kertoo.

Kuljetukset Kiinan sisällä aiheuttavat kaikille yrityksille päänsärkyä. Eri maakunnissa ja jopa kunnissa on erilaiset korona­turvallisuuteen liittyvät sääntönsä muun muassa siitä, ketkä niihin saavat tulla ja millä tavalla niissä voi liikkua. Kemira on tehnyt esimerkiksi näin:

”Yksi kuljettaja ajaa kuorman maakunnan rajalle, ja toinen kuljettaja toiselta puolelta rajaa hakee sen.”

Yrityksillä on ollut iso huoli työntekijöidensä voinnista. Kemiralla on Kiinassa noin 800 työntekijää, joista runsaat 100 on Shanghain sulussa kotonaan. Shanghaissa on tuote­kehittelyä, joka on jäissä, ja konttori, jonka töitä tehdään nyt etänä.

”Meillä menee paljon aikaa ja energiaa siihen, että valmistaudumme eri skenaarioihin.”

Koko Kiina ja maailmakin on katsonut kauhuissaan, kuinka Shanghai epäonnistui monella alueellaan ruuan jakelussa. Asukkaista iso osa on ollut välillä nälissään, ja moni suomalainenkin yritys alkoi huolehtia omistaan.

”Me hoidimme sulussa olevien työn­tekijöidemme kotiin ruokaa ja juotavaa. Kutsuimme niitä Kemira cares -paketeiksi”, Kavander kertoo.

Kemira cares- eli Kemira välittää -pakettien sisältöä.

Sulussa oleville työntekijöille on arkena iltapäivisin yhteinen verkkoistunto hengästyttävää jumppaa, rauhallista joogaa tai vaikka mindfulnessia. Niihin Kavanderkin on osallistunut, jos jatkuva Teams-palaveriputki on antanut myöten.

Hänen vaimonsa on parhaillaan jumissa Suomessa, sillä lentäminen Suomen ja Kiinan välillä on koronatoimien takia hankalaa.

Kajander asuu Shanghaissa isolla omakotitalo­alueella. Aina kun sulku vähän löystyy eli talosta saa poistua alueen porttien sisäpuolelle, hän lenkkeilee koirien kanssa ja ajaa parin kilometrin ympyrää pyörällä, joskus satakin kilometriä kerralla. Se on tylsää, mutta kunto kasvaa.

Metsäyhtiö UPM:n Aasian-toiminnoista vastaava Petteri Kalela asuu Shanghaissa, mutta nyt hän avaa Teams-yhteyden väliaikaisessa majapaikassaan Saksassa. Istuttuaan viikkoja sulussa hän huomasi Aasian-laajuisten töiden tekemisen tällä haavaa mahdottomaksi Shanghaissa.

UPM on ollut Kiinassa tähän asti onnekas koronapandemian aikaan.

Petteri Kalela

”Tuotanto on rullannut koko ajan, mutta tilannehan on arvaamaton. Ihan muutamat yksittäiset covid-tapaukset voivat johtaa siihen, että joku tehdas menee kiinni tai logistiikka ei toimi tai tulee karanteeneja tai ulkonaliikkumiskieltoja”, Kalela sanoo.

”Meillä menee paljon aikaa ja energiaa siihen, että valmistaudumme eri skenaarioihin ja että toimimme covid-turvallisesti tehtaalla ja toimitusketjussa.”

Arvaamattomuudesta kertoo se, että Shanghain lähellä oleva UPM:n tehdas­paikkakunta Changshu pysyi ”auki”, mutta rajat naapurikuntiin napsahtivat kiinni.

”Varoaika oli yksi päivä, tyyliin yön yli.”

Työläiset asuvat tehtaan lähellä ja pääsevät siis töihin, mutta johtoporras on enimmäkseen naapurikunnissa. Niinpä tehdasta johdetaan pitkälti etätöinä. Se on toiminut Kalelan mukaan ihan hyvin.

Kun Kiinan koronatoimet katkovat logistiikkaa, täytyy takataskussa olla suunnitelma B ja C.

”Tämän kevään aikana raaka-ainetoimittajilla on ollut vaikeuksia toimittaa raaka-aineita, joten meillä täytyy olla vaihtoehtoisia toimittajia.”

UPM tuo myös meritse sellua Kiinaan, ja tuonti on tähän asti sujunut, koska Shanghai ei ole ollut tuontisatamana.

”On korostettava, että tilanteet ovat hyvin erilaisia eri paikoissa. Saattaa olla yksi kunta tai satama, joka ei toimi, ja sitten naapuri­kunta saattaa toimia ihan normaalisti.”

Petteri Kalela (toinen oikealta) UPM:n Changshun tehtaalla maaliskuussa 2020.

Myös Kalela pohtii sulussa viikkoja eläneiden työntekijöiden jaksamista. Heitä on noin 100 eli lähinnä Shanghain ison, nyt suljetun konttorin väki. He tekevät töitä etänä. Kaikkiaan UPM työllistää 1 000 ihmistä Kiinassa.

”Näkyy jo hyvin laajalti, etteivät ihmiset jaksa enää kuukausikaupalla elää epätietoisuudessa.”

Neljä työntekijöistä on saanut korona­viruksen, ja Kiinan tyyliin heidät on viety viikoiksi sairaalaan tai eristyskeskukseen. Ne ovat usein hyvin karuja paikkoja. Eikä sulussa pieneen kotiin suljettuna oleminenkaan ole helppoa, varsinkin jos ruoka käy vähiin.

Miten ihmiset jaksavat?

”Kiinalaiset ovat sitkeitä ja sisukkaita ja he taipuvat moneen, sillä heille on pienestä alkaen opetettu, että yhteisön etu menee yksilön edun edelle. Ja näinhän tämä covidilta suojautuminenkin on kiinalaisille kerrottu”, Kalela sanoo.

Shanghaissa mielet ovat ehkä muutoksessa, kun asukkaat ovat huomanneet kaksi asiaa: Kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin onkin aika pieni ja tauti usein lievä. On epäselvää, miten kauan hyvinkin epämiellyttäväksi käynyt sulku jatkuu.

”Näkyy jo hyvin laajalti, etteivät ihmiset jaksa enää kuukausikaupalla elää epä­tietoisuudessa.”

Shanghaista on sosiaalisen median kautta levinnyt runsaasti viestejä ja videoita mielenilmauksista ja nahinoista viran­omaisten kanssa kansalaisten kotiporttien tuntumassa.

Lue lisää: Koronasulussa olevan Shanghain vihaiset asukkaat tappelevat lukuisilla videoilla poliisien kanssa – Kyteekö Kiinassa vallankumous?

Viranomaiset ovat sanoneet, että sulkua olisi jo höllätty merkittävästi. Kalela ei vielä ole kuullut yhdestäkään UPM:n sulussa olleesta työntekijästä, joka pääsisi kulkemaan taloyhtiönsä portista ulos.

”Me olemme vielä kaukana siitä, että voisimme miettiä konttorin avaamista.”

UPM:n Changshun tehtaalla organisoitiin vastikään uudet koronatestauspaikat, jotta paikallisviranomaisten vaatimukset täyttyvät ja tuotanto sujuu.

”Henkinen etäisyys kasvaa kontaktien puutteessa.”

Ulkomaalaisten pinna on ollut jo pitkään koronarajoitusten vuoksi koetuksella. Kiinan sisällä pystyi viime syksyyn asti liikkumaan sangen hyvin ja suurin osa kiinalaisista eli normaalia elämää. Ulkorajat ovat sen sijaan olleet lähestulkoon kiinni yli kaksi vuotta, joten ulkomaalais­yhteisössä suvut ja perheenjäsenetkin ovat olleet pitkään toisistaan erossa.

Koronapandemian aikaan ulkomaalaisia on lähtenyt Kiinasta valtavasti, eikä tahti ole tänä vuonna ainakaan hidastumassa. Kiinassa ulkomaiset yritykset pyörivät muutenkin jo pitkälti kiinalaisten voimin, mutta harvoja tarvittavia ulkomaalaisia voi olla lähivuosina vaikea rekrytoida.

Kalela suree liike-elämän kehityksenkin vuoksi rajojen joustamattomuutta.

”Normaali liike-elämän vuorovaikuttaminen kiinalaisten ja ulkomaalaisten välillä on pudonnut lähes nollaan. Henkinen etäisyys kasvaa kontaktien puutteessa. Ero on vain kasvanut kevään aikana, kun koko muu maailma avautuu ja Kiina sulkeutuu enemmän kuin koskaan”, Kalela sanoo.

Nyt myös Kiinan sisällä matkustaminen on käynyt lähes mahdottomaksi. Kaupunkien välillä on pitkiä karanteeneja, ja tautiuhan vuoksi voi aina jumittua toiselle puolelle maata pitkäksi aikaa.

”Riskitaso Kiinassa liikkumisessa on tällä hetkellä niin iso, että harva yritys antaa edes lupaa työntekijöille matkustaa Kiinan sisällä.”

Valtava kysymys on, milloin Kiina höllää koronapolitiikkaansa. Maa on jäänyt omalle uralleen, kun muu maailma jo avautuu.

Kiina vannoo yhä kukistavansa jokaisen koronapesäkkeen alkuunsa, vaikka nopeasti tarttuvaa omikronia on paljon vaikeampi pitää aisoissa kuin aiempia virusvariantteja. Taustalla on ainakin kaksi syytä.

Kiinan terveydenhuolto ei kestäisi jättikansassa leviävää virusta, ja 1,4 miljardin asukkaan maassa jopa miljoonat kuolisivat omikroniin. Kiinaa johtava kommunistinen puolue on vannonut politiikkansa nimiin niin näyttävästi, ettei se kehtaa siitä luopua.

Jotkut veikkaavat, että avautuminen tapahtuu vuoden lopussa, kun tärkeä puoluekokous on pidetty. Toiset uskovat avautumisen tapahtuvan vasta vuoden tai kahden kuluttua.

Nollapolitiikka voi säästää henkiä toistaiseksi, mutta Kiinan talouden on vaikea kestää sitä. Esimerkiksi viikko sitten julkaistut, tuotannon ja palvelun aktiviteetista kertovat luvut olivat alimmillaan yli kahteen vuoteen. Runsaat kaksi vuotta sitten Kiina edellisen kerran löi jarrut pohjaan Wuhanista alkaneen koronaepidemian vuoksi.

Kun Kiina jarruttaa, se heijastuu myös suomalaisten talouteen.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan