Työllisyys­aste koheni edelleen maaliskuussa – Ekonomisti: ”Korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen”

Työllisyyden trendiluku oli 73,7 prosenttia ja työttömyyden trendiluku 6,6 prosenttia.

Sota ei ole ainakaan vielä heijastunut Suomen työmarkkinoille, sanoo Hypon ekonomisti.

2.5. 8:57 | Päivitetty 2.5. 9:55

Työllisyys koheni edelleen maaliskuussa, kertoo Tilastokeskus. Työllisiä oli 77 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 31 000 vähemmän.

Työllisyyden trendiluku nousi 73,7 prosenttiin samalla kun työttömyyden trendiluku laski 6,6 prosenttiin.

Työllisiä oli maaliskuussa 2 573 000 ja työttömiä 192 000.

Hypon ekonomistin Juho Keskisen mukaan työllisyysaste on korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen.

”Korkeaa työllisyysastetta selittävät kuitenkin yhä osin määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden runsas määrä, mutta myös vahva kasvu ja talouden avautuminen koronapandemiaan liittyvien rajoitusten väistyessä viimein”, Keskinen arvioi katsauksessaan.

Nyt epävarmuutta aiheuttavatkin hänen mukaansa koronan sijasta Ukrainan sodan kesto ja inflaation kiihtyminen. Sota ei ole ainakaan vielä heijastunut Suomen työmarkkinoille, ja sen vaikutukset voivat Keskisen arvion mukaan jäädä luultua pienemmiksi.

”Sodan vuoksi alueelliset erot voivat nyt korostua Suomen työmarkkinoilla, ja Venäjän sulkeutuminen iskee etenkin Itä-Suomen talouteen. Lakkoaallot kiihdyttävät palkkainflaatiota, mikä uhkaa heijastua Suomen kilpailukykyyn heikentävästi. Pidemmällä aikavälillä myös taantuman uhka on kohonnut, mikä voi keikauttaa suotuisia työmarkkinalukuja toiseen suuntaan tulevaisuudessa.”

Myös Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist katsoo, että vaikka suhdannenäkymät ovat heikentyneet Ukrainan sodan johdosta, ei ole merkkejä siitä, että työllisyyteen olisi tulossa isompia vaurioita.

”Jos talouden suhdanne viilenee pysyvämmin, niin pitkällä aikavälillä se alkaa heijastua myös työllisyyteen. Lyhyen aikavälin työllisyysvaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä. Venäjän-kaupan hiipumisen suorista vaikutuksista kärsivät vientiyritykset eivät työllistä erityisen suurta joukkoa”, hän kirjoittaa katsauksessaan.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 250 700 työtöntä työnhakijaa. Se on 80 800 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli yhä yli 100 000. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 126 200, mikä on 48 500 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa.

”Vaikka uusia avoimia työpaikkoja tulee haettavaksi kuukaudesta toiseen ennätyksellistä tahtia, ei pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen etene toivotulla tavalla. Työttömyysjaksojen kroonistuminen kertookin kohtalaisen isoista haasteista työmarkkinoilla”, Appelqvist arvioi.