Suomen pankki­valvojan jättävä Anneli Tuominen pelkää talous­myllerryksen aiheuttavan kipeitä ongelmia

Kun pankkien valvonta pettää, yhteiskuntien perustukset horjuvat. ”Jokainen kriisi on täysin erilainen”, sanoo Finanssivalvontaa 15 vuotta johtanut Anneli Tuominen. Hän siirtyy kesällä töihin Euroopan keskuspankkiin.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen pitää työstään niin paljon, ettei hän halua jäädä eläkkeelle vielä 68 vuoden iässä. Tuominen siirtyy kesällä töihin Euroopan keskuspankkiin pankkien valvontaneuvostoon.

14.5. 2:00 | Päivitetty 14.5. 14:33

Vaikka koronaepidemia romahdutti keväällä 2020 maailmanlaajuiset toimitusketjut, sulki yhteiskunnat ja taloudessa vallitsi äärimmäinen epävarmuus, rahoitus­markkinoilla epävarmuus laantui nopeasti.

Pankit jatkoivat luotonantoa, ja talouden notkahdus jäi lyhyeksi. Suomessa mökki- ja omakotikauppa kukoisti ja yritykset tekivät pian taas loistotuloksia.

Myöskään Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole käynnistänyt laajaa huolta pankkien tilasta. Pankkimaailma tuntuu selvinneen viime aikojen kriiseistä yllättävän vähällä, ainakin toistaiseksi.

Siihen on selvä syy. Sijoittajien luottamus pankkeihin ja pankkien luottamus toisiinsa ovat säilyneet, koska Euroopan keskuspankki (EKP) ja sen yhteydessä toimiva pankki­valvonta toimivat nopeasti.

Koronavirus ehti tuskin laskeutua Eurooppaan, kun EKP takasi pankeille edullista rahoitusta. Pankki­valvonta­viran­omaiset puolestaan sallivat pankeille muun muassa väliaikaisia helpotuksia luottojen maksu­kyvyttömyys­luokituksiin ja pää­oma­puskureihin.

Niiden ansiosta pankit saattoivat myöntää asiakkaille pitkiä lyhennysvapaita, jotka tukivat taloutta ja estivät konkursseja.

Samalla pankeilta kiellettiin määräajaksi osinkojen maksaminen.

”Oli upeaa, miten helposti toimenpiteistä saatiin päätettyä. Todettiin yhdessä tilanteen vakavuus ja mietittiin, mitä voidaan tehdä, että talouden pyörät saadaan pidettyä pyörimässä”, sanoo Finanssivalvonnan (Fiva) johtaja Anneli Tuominen.

Tuominen on johtanut Fivaa ja sen edeltäjää Rahoitustarkastusta 15 vuotta. Pesti alkoi juuri ennen vuoden 2008 finanssikriisiä, jonka jälkeen EU:n pankkien sääntely ja valvonta on pantu kokonaan uusiksi.

”Finanssikriisi oli iso opetus siitä, miten koko maailman finanssijärjestelmä voi kriisiytyä, kun asiat tehdään totaalisesti väärin. Tämä koko ala on muuttunut sen jälkeen täysin.”

Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on kiristetty rajusti ja riskinottoa suitsittu. Suurimmat pankit otettiin vuonna 2014 EKP:n suoraan valvontaan. Siitä lähtien Fiva on tehnyt työtä tiiviissä yhteistyössä keskuspankin kanssa.

EKP paimensi pankkien käytännöt esimerkiksi luottotappioiden ja järjestämättömien luottojen kirjaamisessa samaan muottiin. Pankkien monimutkaista kirjanpitoa on tutkittu tarkemmin ja syvemmältä kuin ainakaan Suomessa koskaan aiemmin.

Iso työ on Tuomisen mukaan tehty myös niin sanottujen sisäisten mallien läpikäymisessä. Malleilla pankit määrittävät lainojen riskipainot, jotka taas vaikuttavat suoraan siihen, miten paljon pankkien pitää varata omaa pääomaa riskien katteeksi.

Suomessakin pankit ovat joutuneet rukkaamaan mallejaan ja vahvistamaan pääomia.

”Jokainen kriisi on täysin erilainen. Siksi meidän pitää olla varautuneita kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin.”

Kuulostaako monimutkaiselta ja pitkäveteiseltä? Sellaista se on, mutta myös äärimmäisen tärkeää. Kun pankkien valvonta pettää, yhteiskuntien perustukset horjuvat.

Pankkien sääntelyn epäonnistuminen ja siitä seurannut pankkikriisi ajoivat Suomen 1990-luvun alussa syvään kriisiin. Sama tapahtui Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa vuoden 2008 jälkeen.

Vaikka alalla nuristaan liian ankarasta ja yksityiskohtaisesta sääntelystä, sijoittajatkin hyötyvät siitä. Alkaa olla itsestäänselvyys, että pankkien riskit tunnetaan ja myös valvojien kykyyn seurata riskejä voi luottaa melko hyvin. Näin ei ole aina ollut.

Tuominen luettelee sujuvasti valvonta­elinten nimiä ja toimen­pide­kokonaisuuksien kirjainlyhenteitä.

Euroopan laajuinen valvonta on väistämättä melko byrokraattista, mutta toisaalta se on Tuomisen mukaan kasvattanut valtavasti asiantuntemusta ja ammattitaitoa Suomessakin.

”Alasta on myös tullut EKP-yhteistyön ja Nordean Suomeen-muuton myötä houkutteleva. Se näkyy rekrytoinneissamme.”

Finanssivalvojia on yhteistyön seurauksena siirtynyt Fivasta EKP:hen tai töihin valvottaviin yrityksiin. Sitä Tuominen ei pidä pahana.

”Se kasvattaa asiantuntemusta myös sillä puolella. On vain hyvä asia, että ihmiset liikkuvat.”

Anneli Tuomisen seuraajaa ei ole vielä valittu. Seuraajalle Tuominen haluaa korostaa riippumattomuuden merkitystä. ”Uskotaan siihen, mitä tehdään. Keskustellaan rakentavasti, mutta päätöksissä ollaan riippumattomia.”

Vaikka finanssiala selvisi pandemiasta, liialliseen tyytyväisyyteen ei ole varaa. Uudet uhat ovat jo täällä.

”Menneet 15 vuotta ovat osoittaneet, että jokainen kriisi on täysin erilainen. Siksi meidän pitää olla varautuneita kaikkiin mahdollisiin kehityskulkuihin. Pandemia oli täysi yllätys. Ja sitten tuli tämä hirveä brutaali sota, jota kukaan ei pahimmassa mielikuvituksessakaan osannut edes kuvitella”, Tuominen sanoo.

Pankeille paras tae kaikissa tilanteissa on vahva vakavaraisuus ja terve luottosalkku. Tässä suhteessa Tuominen on hieman epäileväinen.

”Ovatko luottosalkut pandemian jälkeen niin hyvässä kunnossa kuin miltä nyt näyttää? Ovatko pankit käyneet ne riittävällä huolella läpi ja varautuneet?”

Huoli koskee erityisesti niitä pankkeja, joilla on ollut ongelmia jo pitkään. Niiden luottosalkkuja on saatu siivottua pitkälle ennen koronakriisiä, mutta kriisi ajoi monia asiakasyrityksiä ongelmiin.

”Nyt sota aiheuttaa yrityksille taas uusia ongelmia, ja joillekin pankeille myös Venäjältä vetäytyminen maksaa miljardeja euroja.”

Lue lisää: FT: Vetäytyminen Venäjältä tuo länsimaisille pankeille ainakin 10 miljardin euron tappiot

Suomessa pankit ovat taloudellisesti suhteellisen vahvoja. Venäjällä niillä ei ole liiketoimintaa.

Finanssikriisin jälkeen valvojat alkoivat yhä enemmän kiinnostua rahoitusalan riskien vaikutuksesta koko talouteen.

Alan slangissa puhutaan makrovakaudesta. Suomessa Fiva ja Suomen Pankki alkoivat kantaa huolta kotitalouksien velkaantumisesta.

Asuntolainat eivät suoraan aiheuttaneet pankeille luottotappioita edes 1990-luvun lamassa.

Kotitalouksien maksuvaikeudet voivat kuitenkin aiheuttaa talouteen pahimmillaan tuhoisan kierteen, jos työttömyys tai korkojen nousu johtaa asuntojen joukkomyyntiin. Hinnat romahtavat, talouden kysyntä heikkenee, työttömyys kasvaa ja sama uudelleen.

Vuosien väännön jälkeen Fiva sai vuonna 2016 ajettua läpi niin sanotun lainakaton, joka säätelee, miten paljon lainaa saa myöntää suhteessa vakuuksien arvoon.

Viime vuodet Fiva on lyönyt päätään seinään yrittäessään saada läpi lakia siitä, kuinka paljon lainaa saa myöntää suhteessa kotitalouden tuloihin. Fiva toivoisi, että lainaa saisi olla pääasiassa enintään viisi kertaa vuositulojen verran.

”Nämä ovat hyvin epäsuosittuja päätöksiä. Poliittiset päättäjät inhoavat niitä muuallakin kuin Suomessa.”

Hanke ei ole etenemässä tällä hallituskaudella. Siitä Tuominen on tuohtunut. Liian isoista lainoista kärsivät hänen mielestään eniten niiden ottajat.

”Yleensä se ei ole pankki, joka kärsii, vaan lainanottajat maksavat kyllä lainansa mutta joutuvat leikkaamaan omaa kulutustaan.”

Luottojen koko ja laina-ajat ovat kasvaneet jatkuvasti. Kotitalouksien velkaantuneisuus­aste eli velkojen määrä suhteessa vuosittain käytettävissä oleviin tuloihin on noussut tasaisesti ja oli viime syksynä jo 135 prosenttia.

Riskit ovat juuri nyt kasvussa. Hinnat nousevat nopeammin kuin vuosikymmeniin. Myös asuntolainojen korot ovat nousussa. Samaan aikaan talouskasvu on hiipumassa ja esimerkiksi asuntokauppa on hidastunut selvästi.

”Kotitalouksille voi tulla ongelmia. Juuri tällaisia tilanteita varten pitäisi varautua, että luotot eivät ole liian suuria. Sen takia me olemme tätä saarnanneet. Mutta nämä ovat hyvin epäsuosittuja päätöksiä. Poliittiset päättäjät inhoavat niitä muuallakin kuin Suomessa”, Tuominen sanoo.

Hankkeen eteenpäin puskeminen jää nyt hänen seuraajansa vastuulle. Viime joulun alla Tuominen kertoi siirtyvänsä kesällä töihin EKP:hen pankkien valvontaneuvoston jäseneksi.

Ensi marraskuussa olisi odottanut 68-vuotissyntymäpäivän lisäksi Suomessa pakollinen eläke, mutta sille Tuominen ei halunnut vielä jäädä.

”Ai miksi halusin vielä jatkaa? Mitä tuohon nyt vastaisi. Minä vain pidän työn tekemisestä niin paljon.”

Anneli Tuominen

  • Syntynyt 1954.

  • Varatuomari ja ekonomi.

  • Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän rahoitustarkastuksen johtaja vuodesta 2007. Fiva vastaa muun muassa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkeyhtiöiden valvonnasta.

  • Ennen Fivaa johtotehtävissä Suomen Yhdyspankissa.

  • Harrastaa kuntosalilla käyntiä, hiihtoa, mökkeilyä, italian kieltä ja formuloiden seuraamista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan