Talous­tieteen professori kertoo, miten käsityksemme rahasta tulee muuttumaan lähi­aikoina: ”Pienten maiden valuutta voi pyyhkiytyä pois”

Digitaaliselta murrokselta ei säästy edes raha, jonka tulevaisuudesta professori Eswar S. Prasad maalaa dramaattisen kuvan.

Digitaalinen raha tulee syrjäyttämään käteisen, sanoo Cornellin yliopiston taloustieteen professori Eswar S. Prasad.

10.5. 2:00 | Päivitetty 10.5. 10:25

Käteisen rahan aika on pian ohi, ja vauraus keskittyy entisestään harvojen ja valittujen käsiin. Näin varoittaa Cornellin yliopiston taloustieteen professori Eswar S. Prasad.

Prasad on arvostettu makrotaloustieteilijä, jonka kaksi edellistä kirjaa käsittelivät Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan yuanin asemaa maailmantaloudessa. Nyt hän on haukannut entistäkin suuremman palan.

Professori Eswar S. Prasad.

Prasad kirjoitti vastikään suomeksikin ilmestyneen teoksen Rahan tulevaisuus – miten digitaalinen mullistus muuttaa valuuttoja ja rahoitusta. Se käy läpi, miten käsityksemme rahasta muuttuu, kun käteinen loppuu.

Jo nyt on selvää, että digitaalinen raha syrjäyttää käteisen, sanoo Prasad.

Ruotsissa on arvioitu, että viimeinen Ruotsin kruunujen arvoinen seteli palautuu keskuspankkiin vuonna 2030. Sen jälkeen Ruotsissa ei enää käteistä käytetä.

Suomikin on mobiilimaksamisen kärkimaita. Yhä suurempi osa maksuliikenteestä hoidetaan sähköisesti, usein älypuhelimen sormenjälkitunnistuksen turvin.

Samalla kilpailu lisääntyy, kun rahajärjestelmä monipuolistuu yhä enemmän käyttötarkoituksen mukaan.

Joku rahan muoto voi olla kätevä nimenomaan vaihdannan välineenä, toinen kansainvälisessä kaupassa ja kolmas arvonsäilyttämismielessä.

Samaan aikaan erilaiset kryptovaluutat haastavat keskuspankkien luomaa niin sanottua fiat-rahaa. Näissä lohkoketju­teknologiaan perustuvissa rahoitus­tuotteissa on monia luovia ratkaisuja, jotka voivat viitoittaa tietä yhä tehokkaampaan ja reilumpaan tapaan tehdä erilaisia taloudellisia sopimuksia, mutta niiden kyky säilyttää arvonsa perustuu pitkälti vain niiden omistajien uskoon.

Prasad ottaa esimerkiksi kryptovaluutta bitcoinin, joka on hänen mielestään rakenteeltaan monella tapaa merkittävä innovaatio. Vuonna 2009 käyttöön otettu bitcoin on Prasadin mukaan yksi rahoituksen mullistavan muutoksen edelläkävijöistä.

Bitcoin suunniteltiin hajautetuksi maksujärjestelmäksi, jota ei hallinnoi mikään valtion virasto tai rahoituslaitos. Kun kansainväliset pääomamarkkinat ajautuivat vuosina 2008–2009 globaaliin rahoituskriisiin ja keskuspankkien täytyi alkaa syytää uutta rahaa markkinoille, monien silmissä bitcoinin kaltaiset kryptovaluutat saattoivat tuntua jopa luotettavimmilta varallisuuden arvon säilyttämisen kannalta.

”Se ei kuitenkaan käy vaihdannan välineeksi, koska sen arvo heittelee niin paljon ja sillä voi tehdä vain 6–7 transaktiota sekunnissa, kun Visalla ja Mastercardilla voi tehdä miljoonia tapahtumia joka sekunti”, Prasad kertoo Zoom-videotapaamisessa.

Erilaisten vakaiden valuuttojen tai valuuttakorien arvoon sidottujen kryptovaluuttojen eli stablecoinien käyttö tulee kasvamaan, Prasad sanoo. Nämä maksuvälineet voivat olla suurten teknologiayhtiöiden omien maksuvälineiden ja kryptoteknologian kehityksen synnyttämiä yhdistelmiä.

”Esimerkiksi Ethereumilta on toinen toiminnallisempi ja nopeampi protokolla tulossa.”

Hajautettu lohkoketjuteknologia Ethereum on bitcoinin jälkeen markkina-arvoltaan toiseksi arvokkaimman kryptovaluutan etherin pohjalla.

Kryptohuuman rinnalla myös suuret alustalousyhtiöt kuten Meta tai Amazon kehittävät omia maksuvälineitään, kuten diem ja amazon coin, jotka saattavat nousta keskuspankkirahan rinnalle tai jopa ohi.

Keskuspankeille jää tulevaisuudessakin tärkeä asema rahajärjestelmissä, Prasad arvioi. Perusteluksi riittää jo se, että ihmiset tarvitsevat rahajärjestelmiä, joihin he voivat luottaa.

Keskuspankit suunnittelevat digitaalista keskuspankkirahaa eli CBDC:tä (Central Bank Digital Currency), joka toteutuessaan voisi saattaa ainakin autokraattisissa maissa kuten Kiinassa valvonnan alle kansalaisten kaiken kulutuksen ja vaihdannan.

Toisaalta digitaalisen keskuspankkivaluutan käyttöönotto voi vähentää vilppiä ja lisätä tehokkuutta.

Keskuspankkien omien digivaluuttojen yleistymisestä on Prasadin mukaan saatavissa monenlaisia tehokkuushyötyjä.

Esimerkiksi kehitysmaissa rahoitus voidaan tuoda paremmin köyhien ulottuville ilman pankkien ottamia suuria marginaaleja.

”Se tuo taloudellista aktiivisuutta.”

Tiukan valtiokontrollin maissa taloudellisen toiminnan siirtyminen digitaaliseksi ja pitkälti valtion valvontaan kuuluvalla digivaluutalla tapahtuvaksi herättää huolen siitä, että kuluttajat menettävät yksityisyytensä, kun kaikkea rahankäyttöä voidaan valvoa.

Näitä huolia on jo nyt Kiinassa.

Prasad sanoo ymmärtävänsä huolen mutta muistuttaa, että Kiinan kaavailuissa taloudellisten transaktioiden yksityisyys on jaettu viiteen eri luokkaan riippuen yksityisyyden tarpeesta.

Ethereum-valuutan tunnus älypuhelimen näytöllä Ateenassa 2. toukokuuta.

Yhtenä kryptovaluuttojen merkittävimmistä ominaisuuksista on pidetty sitä, että niiden toiminta ja niiden vaihdannassa tapahtuvat omistajamuutokset ja muut sopimukset kirjautuvat hajautetusti tietokoneisiin eri puolilla maailmaa.

Se voisi periaatteessa johtaa pankkitoiminnan demokratisoitumiseen.

”Pankkitoimintaa tarvitaan, muttei pankkeja”, Prasad lainaa kirjassaan Microsoftin perustajaa Bill Gatesia.

Lohkoketjuteknologia ja kryptopörssit ovat viime vuosina olleet myös monien Piilaakson miljardöörien kiinnostuksen kohteita.

Hajautetusta rahajärjestelmästä arvellaan aiheutuvan samanlainen murros taloudessa kuin minkä internet sai aikaan.

Se tarkoittaa samalla sitä, että tuon teknologian ensimmäisinä haltuunsa saavat tahot voivat vaurastua merkittävästi.

Lue lisää: Tälle ilmiölle ei pidä antaa enää yhtään enempää julkisuutta, sanoo professori. Web3 on maailman kuumin trendi juuri nyt, mutta kenties keisarilla on vain uudet vaatteet.

”Vaikka järjestelmä on hajautettu, se voi päätyä keskittymiseen”, Prasad varoittaa.

Hän vertaa teknologiamiljardöörien intoa hallita kryptoteknologiaa siihen, kuinka hajautetuksi järjestelmäksi tarkoitetun bitcoinin omistus ja louhinta näyttävät keskittyneen varsin harvalukuiselle joukolle.

”On hyvin vaarallista luottaa liikaa teknologiaan”, Prasad sanoo ja painottaa riittävän sääntelyn merkitystä.

Euroopan keskuspankin EKP:n neuvoston jäsen Fabio Paneta varoitti huhtikuun lopulla, että kryptovaluuttojen markkina-arvo on jo suurempi kuin Yhdysvaltain asuntojen subprime-lainakanta aikanaan oli.

Löyhästi myönnettyjen subprime-lainojen arvo oli 15 vuotta sitten noin 1 300 miljardia dollaria. Lainakannan romahtaminen suisti maailman finanssikriisiin vuosina 2008–2009. Kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo on kryptovaluuttasivusto Coinmarketcapin mukaan nyt noin 1 500 miljardia dollaria.

Paneta arvioi kirjoituksessaan, että kryptovaluutat eivät ole luoneet juuri mitään lisäarvoa.

Prasad sanoo kohteliain sanankääntein olevansa hieman eri mieltä Panetan kanssa siitä, etteikö esimerkiksi bitcoineilla olisi arvoa.

”Bitcoinilla on ainakin niiden niukkuudesta johtuvaa arvoa.”

Bitcoineja on nyt louhittu runsaat 19 miljoonaa. Algoritmin mukaan niitä ei voi louhia 21 miljoonaa kappaletta enempää, ja tämä niukkuus on omiaan takaamaan valuutalle arvoa, Prasad selittää.

Nyt käytössä olevien bitcoinien yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 700 miljardia dollaria.

”Saatamme päätyä maailmaan, jossa taloudellinen valta on valtavan keskittynyttä suurille yhtiöille ja isoille maille.”

Kun keskustelu siirtyy keskuspankkien ja liikepankkien rahanluonnin määriin tai siihen, miten erilaiset fintech-innovaatiot tai kryptovaluuttojen rakenteet toimivat, alkaa taloustoimittajankin ote helposti lipsua.

Onneksi Prasad on kuin se yliopiston opiskelijamyönteisin professori, joka tuntuu osaavan selittää monimutkaiset asiatkin kirkkaasti ja selkeästi. Zoom-videotapaamisessa hän selittää vakuuttavasti, miten käsityksemme rahasta muuttuu lähiaikoina.

Kysymykseen siitä, mihin poliitikkojen ja kansalaisten kannattaisi rahajärjestelmiä koskevassa keskustelussa keskittyä, Prasad antaa pitkän mutta tarkan vastauksen.

”Luulen että näemme muutoksen siinä, miten rahan olemusta aletaan ymmärtää erikseen sekä vaihdannan välineenä ja arvon säilyttäjänä. Ja tällä tulee olemaan perustavanlaatuisia vaikutuksia niin rahapolitiikkaan kuin rahoitusjärjestelmään.”

Prasad ennustaa, että kun kansainvälinen varainsiirto muuttuu yhä tehokkaammaksi, se voi johtaa entistä keskittyneempään talouteen.

Silloin muutamat suuret valuutat kuten Yhdysvaltain dollari, euro ja ehkä Kiinan yuan tulevat entistä tärkeämmiksi valuutoiksi.

Samoin näihin valuuttoihin sidottujen kryptovaluuttojen merkitys voi kasvaa, Prasad sanoo.

”Mutta moni pienten maiden valuutta, joilla ei ei ole uskottavaa keskuspankkia, voi pyyhkiytyä pois, koska omaan valuuttaan ei ehkä luoteta enää edes kotimaassa.”

Prasadin mukaan julkisen keskustelun ja poliitikkojen kannattaisi keskittyä vakavasti pohtimaan sitä, johtaako teknologinen kehitys entistä suurempaan taloudellisen ja rahoituksellisen voiman keskittymiseen niin maiden sisällä kuin niiden välillä.

Tähän jo nähtävissä olevaan suureen muutokseen täytyy Prasadin mukaan varautua niin kansallisella kuin ylikansallisella sääntelyllä.

”Saatamme päätyä maailmaan, jossa taloudellinen valta on valtavan keskittynyttä suurille yhtiöille ja isoille maille. Ja siis myös rahoitusvalta.”

”Se on hyvin huolestuttava tulevaisuudenkuva. Siksi on tärkeää pitää huolta siitä, että uusi teknologia tuo lisää kilpailua, innovaatioita ja yhä hajautetumpia järjestelmiä.”

Sääntelyä ja politiikkaa tarvitaan Prasadin mukaan myös siihen, ettei taloudellinen ja sosiaalinen eliitti saa liian vahvaa otetta maailmasta.

”Miljardöörit ja monimiljardöörit sanovat usein haluavansa tehdä maailmasta paremman ja ratkaista ongelmat, mutta heidän ratkaisunsa voivat pahentaa ongelmiamme”, hän sanoo.

Prasad sanoo uuden teknologian ja erityisesti informaatioteknologian kehityksen usein jopa syventävän monia ongelmia.

”Eri ryhmien eriytyminen lisääntyy, ja huipputasolla tapahtuu merkittävää keskittymistä. Nämä muutokset vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuteemme.”

Eswar S. Prasard

  • Kauppapolitiikan ja taloustieteen professori Cornellin yliopistossa New Yorkin osavaltiossa vuodesta 2007.

  • Valmistui tohtoriksi Chicagon yliopistosta vuonna 1992. Toimi Kansainvälisen valuuttarahasto (IMF) eri tehtävissä vuosina 2000–2006.

  • Kirjoja: The Future of Money: How the Digital Revolution is Transforming Currencies and Finance (Harvard, 2021), Gaining Currency: The Rise of the Renminbi (Oxford, 2016) ja The Dollar Trap: How the U.S. Dollar Tightened Its Grip on Global Finance (Princeton, 2014).

Eswar S. Prasard: Rahan tulevaisuus – Miten digitaalinen mullistus muuttaa valuuttoja ja rahoitusta. 515 s. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita 2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita