Kuopatulle Fennovoiman ydinvoimala­­työmaalle on vaikea kuvitella jatkajaa – Venäjän valtion Rosatom vihjailee oikeus­toimista Fennovoimaa vastaan

Suomen kunnianhimoinen päästöjen vähentämistavoite ei romutu ydinvoimahankkeen kaatumiseen. Venäjän valtion Rosatom vihjailee tiedotteessaan oikeustoimista Fennovoimaa vastaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Anni Lassila analyysissään.

Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä kertoivat maanantaina ydinvoimalaprojektin päättämisen syistä.

2.5. 19:14 | Päivitetty 2.5. 20:29

Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht ja hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä olivat maanantaina tiedotustilaisuudessa kieli keskellä suuta. Ei ole pikkujuttu irtisanoa yli seitsemän miljardin euron arvoinen voimalakauppa.

Sopimuksen irtisanominen johtui Härmälän mukaan vain ja ainoastaan venäläisen osapuolen Raos Projectin toimitusten viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa voimalahanke. Raos Project on Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö.

Alusta asti niin laitoksen insinöörisuunnittelu kuin lupakäsittelyn vaatima dokumentaatio ovat olleet ankarasti myöhässä. Kahdeksan vuoden jälkeen laitoksen rakentaminen on vielä alkutekijöissään.

Tänä vuonna ongelmia on ollut myös voimalatyömaan laskujen maksuissa.

Rosatom on julkaissut lausunnon, jossa toteaa olevansa ”erittäin pettynyt” päätökseen. Rosatom huomauttaa, että Fennovoiman päätös tehtiin ilman, että hankkeen suurinta osakasta eli sitä itseään konsultoitiin. Rosatomin mukaan päätöksen perusteet ovat sille täysin käsittämättömiä.

Härmälän mukaan perusteet irtisanomiselle ovat ”hyvin selkeät”. Silti loppupelistä voi tulla vielä ikävä ja likainen, etenkin kun mukaan sekoittuu Suomen Nato-hakemus ja siihen liittyvät vaikuttamispyrkimykset.

Tiedotteessa yhtiö kertoo ”pidättävänsä itsellään oikeuden puolustaa etujaan sopimusten ja lain mukaan”. Yhtiö aikonee siis riitauttaa sopimuksen irtisanomisen.

Vaikka Fennovoiman johtajien mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei suoraan vaikuttanut päätökseen ja Härmälä sanoi, ettei yhtiötä painostettu millään lailla, ydinvoima on ja on aina ollut mitä poliittisinta.

Loviisan ydinvoimala tilattiin aikanaan 1970-luvulla Venäjältä presidentti Urho Kekkosen vaatimuksesta.

Venäjällä ydinvoimateollisuus liittyy läheisesti ydinaseteollisuuteen. Rosatom toimii presidentti Vladimir Putinin hallinnon ohjauksessa.

Talven mittaan, kun Venäjän joukkoja keskitettiin Ukrainan rajalle, venäläisen ydinvoimalan rakentaminen alkoi tuntua yhä huonommalta ajatukselta.

Hyökkäyksen alettua oli viimeistään selvää, ettei seitsemän miljardin euron ydinteknologiaostos laitonta sotaa käyvästä arvaamattomasti käyttäytyvästä valtiosta olisi millään lailla hyväksyttävä.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi eduskunnassa maaliskuussa, ettei voimala saisi rakennuslupaa.

Jotkut voimalahankkeen osakkaina olevat pörssiyhtiöt ovat jo kirjanneet omistuksensa arvon nollaan.

Silti vain Fennovoima pystyi lopulta tekemään päätöksen hankkeen lopullisesta keskeyttämisestä.

Olkiluodon ydinvoimalan omistava suurteollisuus ei varmasti lähde edistämään uutta ydinvoimahanketta vähään aikaan.

Tähän mennessä työmaakuoppaan ja rakennelmiin on upotettu jo 600–700 miljoonaa euroa osakkaiden rahoja. Runsas kolmasosa tästä on tullut Venäjältä.

Fennovoimasta runsaan kolmanneksen omistaa Rosatomin tytäryhtiö.

Loput rahoista ovat tulleet suomalaisilta osakkailta, muun muassa monien kuntien energiayhtiöiltä. Kunnat ovat harmitelleet rahan kaatamista tuomittuun hankkeeseen.

Jotkut ovat myös haikailleet hankkeelle jatkajaa. Olisihan periaatteessa mahdollista, että voimala tilattaisiinkin joltain läntiseltä yhtiöltä.

Jotain olemassa olevista rakenteista olisi ehkä mahdollista jopa hyödyntää, vaikka lupien puolesta hanke menisi täysin uusiksi.

Fennovoiman toimitusjohtaja Joachim Specht (edessä) ja hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä poistuvat tiedotustilaisuudesta Helsingissä maanantaina.

Tiellä on kuitenkin muutamia mutkia. Venäläisten 34 prosentin osuudelle pitäisi löytää ensinnäkin korvaaja. Se voi olla mahdotonta, koska Fennovoiman osakkaaksi ei todellakaan ole ollut tungosta sen jälkeen, kun voimalan alkuperäinen rakennuttaja saksalainen Eon vetäytyi hankkeesta vuonna 2013.

Olkiluodon ydinvoimalan omistava suurteollisuus ei varmasti lähde edistämään uutta ydinvoimahanketta vähään aikaan. Olkiluodon kolmannen reaktorin jo 17 vuotta kestänyt rakennustyö on jättänyt traumoja. Voimala ei ole normaalikäynnissä vieläkään.

Loviisan ydinvoimalan omistava Fortum on hakenut Loviisan reaktoreille jatkoaikaa. Niiden uusimisessa ja ylläpitämisessä riittää yhtiölle puuhaa, kunhan se ensin selviää Venäjän sodankäynnin aiheuttamista massiivisista taloudellisista haasteista niin Venäjällä kuin Saksan kaasumarkkinoilla.

Lue lisää: Pommittiko Venäjä omaa ydinvoimabisnestään? Pyhäjoen ydinvoimalaan tärkeitä osia valmistava tehdas joutui raketti-iskun kohteeksi, iskun teki todennäköisesti Venäjä

Lue lisää: Pyhäjoen ydinvoimala etenee Venäjän rahoilla, vaikka moni osakas haluaisi irti hankkeesta – taustalla on salainen sopimus, jonka ehdot ovat suomalaisten kuntien kannalta musertavat

Rosatomin myymän voimalan hinta oli myös huomattavasti halvempi kuin millä voimalan saisi miltään muulta yhtiöltä nyt ostettua.

Ylipäätään on hyvin vaikea nähdä, että joku haluaisi lähiaikoina ryhtyä 15 vuoden ja yli kymmenen miljardin euron riskipitoiseen rakennushankkeeseen, kun maailma ympärillä muuttuu nykyistä vauhtia.

Sähkön tarpeen uskotaan kasvavan rajusti tulevina vuosikymmeninä, kun fossiilista energiaa ja vetyä korvataan päästöttömillä vaihtoehdoilla. Mutta samaan aikaan kehitetään koko ajan uusia teknologioita.

Valtion uudessa, paraikaa lausuntokierroksella olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa puhutaan hajautetusta pienydinvoimatuotannosta, tuulivoimaa lasketaan nousevan tuhansia megawatteja lisää ja merituulivoimastakin arvellaan tulevan ennen pitkää kilpailukykyistä.

Voisi ajatella, että ison ydinvoimahankkeen kaatuminen panisi strategian laskelmat joka tapauksessa uusiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä Fortumin päätös hakea jatkoaikaa Loviisan voimalalle tuli tietoon vasta strategian laskelmien valmistuttua.

Loviisan voimaloiden jatkoaika korvaa Fennovoiman Hanhikiven jättämän aukon ainakin noin vuoteen 2050 asti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan